Miekkaostoksilla.

Joskus ihmiselle tulee vastaan tilanne, jossa hän haluaa ostaa miekan. Korostan sanaa haluaa, koska miekkailun harrastamisesta voi monesti selvitä sillä että menee harjoittelemaan seuraan, jonka salilla on tarvittavat välineet. Monet käyttävät myös puuaseita.

Miekka on kuitenkin joskus kiva ostaa. Ne ovat suhteellisen kalliita - tiedän että 150 eurolla voi saada "käytettävän miekan", ja hinta kipuaa helposti. Jos ei krumeluureile, eli ei lähde pröystäilemään aidolla historialla tai platinaosilla, raja tulee käytännössä parin tuhannen euron kohdalle. Kelpo miekan hinta on erittäin helposti 300-600 euron välillä, kyseessä ei siis ole mikään tosi kevyt hupi -investointi.

Ensimmäinen asia, minkä tärkeyttä ei voi yliarvioida, on ostettavan miekan tarkoitus. Tässä pitää olla hyvä käsitys asiasta. Miekka on yleensä melko kallis kapistus, joten sen olisi syytä soveltua siihen mistä maksaa.

Tavoitteista on tiedettävä ainakin se, onko se tarkoitettu koristeeksi vai käyttöön.
1: Koristeissa tärkeää on lähinnä tietää onko historiallinen tarkkuus tarpeen vai ei. Muu on sitten makuasioita. Yleensä koristeeksi tarkoitetut miekat eivät kestä harjoituskäyttöä. Ne hajoavat, tai niiden terä loppuu kahvaan, sen sijaan että yhtenäinen metalli jatkuisi kärjestä "kahvan sisällä läpi asti".
2: Käyttömiekoissakin tulee tietää, onko se tarkoitettu soolona tehtyyn harjoitteluun, kaksintaisteluun ilman haarniskaa, vai haarniskoitua vastaan harjoitteluun. Haarniskoitua vastaan käytettävän on kestettävä kovempaa käsittelyä.

Tässä on hyvä katsoa myyjien esityksiä asioista. Mihin tarkoitukseen ne on tehtyjä. Myös järjen käyttö on sallittua. Jos miekkaa on esimerkiksi kivillä tai lasinpaloilla koristeltu, se on helposti kahvasta epämukava. Tai ainakin upotukset irtoavat helposti. Ne ovat hyviä koristeena, mutta eivät käytössä. Ennen muinoinkin aatelisilla oli "korumiekkoja" joilla pröystäiltiin, mutta joiden ensisijainen käyttötarkoitus ei ollut taistelu. (Toki niitä voitiin käyttää jos tuli vaikka tilanne kotimatkalla.) Sotaan lähtiessä oli käytössä aivan erilaiset miekat.
1: Yksityiset sepät ovat mielestäni mainitsemisen arvoinen riski. Nämä tekevät usein ihan hyviä ja hienoja miekkoja, mutta niissä on kuitenkin mukana riski. Olen itse nähnyt, kun eräs seppä käytteli omatekemäänsä miekkaa, joka oli karkaistunut jostakin syystä väärin. Terä sirpaloitui sillä tavalla, että lopputuloksesta näki missä veden raja oli kulkenut. Karkaisu oli tehnyt osasta kovan mutta hauraan. Toki tuo sama seppä on tehnyt monia miekkoja, jotka eivät ole murtuneet samalla tavalla. Ja sellaiset huippuosaajat, kuten suomalainen Pälikkö, ovat hyvinkin luotettavia. Mielestäni seppien käsityötä tulee arvostaa, eikä sitä siksi mielestäni edes kannata naarmuttaa harjoittelussa. Tehdasvalmisteiset miekat voivat tuntua persoonattomilta, mutta ne ovat yleisesti ottaen aika tasalaatuisia. Bulkkia kehtaa tuhotakin. Tulisi treenata vain sellaisella jonka menetyksen voi kestää.

Toinen arvioitava elementti on tietysti koko ja malli. Jotkut harjoittelukumppanit voivat vaatia että miekka on vaikka Oakeshott typologylta mallia IVa. Silloin ostat sen mallisen miekan, etkä jotain muuta. Miekan koon tulisi muussa tapauksessa sopia henkilön kokoon. On hyvä tietää onko hankkimassa yhdellä vai kahdella kädellä käytettävää mallia. (Pitkässä miekassa ideaali on että väistin yltää kärjen ollessa lattialla johonkin vyötärön tienoille, ja kahvan kärki on rinnan ja mahan taitteessa. Kahvan tulisi olla vajaat kolmen kämmenenleveyden mittainen. Lyhyempi kahva on arming sword.)

Sitten tulee se ongelmallinen kohta. Mielestäni täytyy tietää mitä ostaa, joten minusta miekkaa täytyy saada kokeilla. Toki jos kyseessä on tehdasvalmiste, voi tästä olla "muualla saatu tieto" jo valmiina. Tällöin vastaavaa ei tietenkään tarvita. Myyjällä on kuitenkin hyviä syitä kieltäytyä tästä:
1: Miekka on vaarallinen esine. Tätä kautta heiluminen sen kanssa on tietyllä tavalla riskialtista. Joskus voi seurata vahinkojakin. Esineellä rikotaan huomaamatta vahingossa vaikka kaupan irtaimistoa. (Itsekin olen hajottanut yhden kattolampun kuvun, tosin en kaupassa.) Siksi, jos saat luvan kokeilla, muista että kauppias samanaikaisesti joko tietoisesti tai tiedostamatta luottaa ruumiillisen ja taloudellisen - ja näiden kautta henkisenkin - terveytensä sinun käsiisi. On osattava olla tämän luottamuksen arvoinen ja suhtautua tilanteeseen sen vaatimalla kunnioituksella ja varovaisuudella. Tästä mielestäni seuraa myös se, että ei pidä kokeilla ellei ole ihan oikeasti vakavasti harkitsemassa ostamista.
2: Kokeilu ei tarkoita ostamista, joten se vie aikaa ja on pelleilyä. Toisekseen hyvin usea kokeilija laittaa sormia terälle. Tässä ongelmana ei ole niinkään se, että ostajalle sattuisi vahinkoja, vaan se, että ostajan sormet hikoavat suolapitoista nestettä. Tämä petsaa käpälöijän sormenjäljet terään yllättävän voimakkaasti. Harvempi haluaa ostaa suttuista miekkaa. Kaikki haluavat omansa kiiltävänä ja siistinä. Tämän vuoksi on kohteliasta että jos näveltää, niin näveltää sitten käsineiden kanssa.

Kokeilussa olisi hyvä tarkastaa terää. Miekan tunnistaa siitä että sen kärki taipuu "lappeen suuntaan" ja irti päästettäessä palautuu suoraksi. Väärin karkaistu joko taipuu mutta jää taivutettuun asentoon tai sitten se ei taivu ollenkaan. Tämä on tietysti siltä osin riskaabeliä, että pehmyeksi karaisty taipuva miekka helposti vioittuu, ja sitten tuoteen voi joutua olemaan valmis ostamaan. ("Rikot sen - ostat sen" -periaatteella.) Tästä on hyvä neuvotella myyjän kanssa etukäteen, ei sitten tule epäselvyyksiä.

Kokeilu on mielestäni aika tärkeää ihan senkin kautta että jotain persoonallisia mieltymyksiäkin on. Ja niiden ääneen muotoilu on usein vaikeaa tai mahdotonta. Tätä kautta toiselle on hyvin vaikeaa ostaa miekkaa. Osa pitää kiekkoponnesta ja osa muunlaisesta. (Minusta päärynä sopii kivoiten käteen.) Muutenkin miekan tulee tuntua hyvältä kädessä, sitä tulee olla helppo heiluttaa, ja sen on näytettävä kivalta. Tämän vuoksi en suosittele "toisille ostamista". Ellei saa hyvin tarkkoja ohjeita. Toki erityiskappaleita ennakkotilaamalla tämä sama ongelma tulee vastaan.

Tietysti kaikkien ei tarvitse -tai edes kannata- kokeilla. Jos tietää tarkalleen mitä haluaa ja tuntee myyjän maineen, kikkailu on helposti turhaa. Etenkin jos ostaa "sen seitsemännettään saman mallin tehdasmiekkaansa". Toinen asia on tietysti se, että jos ei osaa erottaa tarvitsemaansa muunlaisista, kokeilu on turhaa, koska se ei anna mitään olennaista lisäinformaatiota.

Myyjän tunteminen korostuu tietysti jos ostaa miekkaa vaikka ulkomailta, tilauksesta, postimyynnistä tai sepältä. Niissä valmis tuote on käsillä sitten kun se on kotona. Silloin on hyvä ottaa selvää eri valmistajilta. Ja usein on mahdollisuus vaikka jutella jonkun kanssa jolla on jo vastaava.

Myös miekan ulkonäön tulisi jollain lailla miellyttää, vaikka ostaisikin käyttömiekkaa. Tässä on tietysti vältettävä koristeluja, koska ne ovat usein hauraita. Mutta jos pidät miekasta, luultavasti harjoittelu sillä innostaa enemmän. Tätäkään ei siis kannata aliarvioida, vaikka se ensiajatellen voi tuntua varsin turhalta seikalta.