Monte Christon fasisti.

Fasismi -sanaa käytetään usein, ja melko huolettomasti. Yksi syy on se, että ihmiset harvoin ottavat selvää asioita. Muitakin syitä on. Tärkein niistä on se, että fasismin ideologia ei ole järjestelmänä mikään kovin selkeä. Esimerkiksi kerrotaan että kun Mussolinin tytär oli kysynyt isältään, mitä fasismi on, tämä oli käskenyt tämän jatkaa syömistä. Ja erilaiset fasismin linjauksetkin eroavat jonkin verta toisistaan.

Fasismia voidaan kuitenkin lähestyä. Esimerkiksi Umberto Eco on lähestynyt fasismia 14 piirteen kautta kirjoituksessaan "Eternal Fascism - Fourteen Ways of Looking at a Blackshirt" Hän esitti että "In spite of some fuzziness regarding the difference between various historical forms of fascism, I think it is possible to outline a list of features that are typical of what I would like to call Ur-Fascism, or Eternal Fascism. These features cannot be organized into a system; many of them contradict each other, and are also typical of other kinds of despotism or fanaticism. But it is enough that one of them be present to allow fascism to coagulate around it." Eli on tunnuspiirteitä, ja fasismi syntyy näiden piirteiden ympärille. Piirtet ovat myös yleensä fanatismille ja despotismille yleisiä piirteitä. Econ mukaan nämä ovat keskenään ristiriitaisia. (Tämä ei tarkoita että luokittelu olisi väärä : Ihmiset voivat toimia ristiriitaisesti. Ihminen voi olla epäkoherentti. Ihmismassat voivat tehdä samaa.)

Fasismin piirteet ovat seuraavat:
1: Traditiokultti. Traditionalismia on tietysti harrastettu kautta aikojen. Fasismin suhde traditioon on luonteeltaan nimen omaan synkretistinen. Eli sellainen että erilaiset toiminnan harjoittamisen muodot siedetään. Kombinaatioiden on voitava olla ristiriitaisiakin. Jos ne näyttävät ristiriitaisilta, niiden takana ajatellaan olevan allegorinen viittaus samaan perustotuuteen. Fasismssa voidaan siksi yhdistää vanhoja uskomuksia, kuten Pyhää Augustinusta Stonehengeen.
2: Traditionalismiin liittyy vahvasti modernismin vastustaminen. Tässä yhteydessä teknologiaa voidaan ylistää. Mutta tämä on vain modernin pintasilausta.Tärkeintä on se, että arvomaailma on esimoderni. Usein fasisti naamioi esimodernisuuttaan esittämällä vastustuksensa kapitalistisen, materialistisen, elämäntavan kritiikiksi. Valistuksen ajan alkua nähdään näkemyksien heikkenemisenä. Tätä kautta fasismia voisi tässä kohden kutsua Econ mukaan jopa irrationalismiksi.
3: Toiminta toiminnan vuoksi. Toiminta nähdään kauniina toimintana itsessään. Ajattelu, johon liittyy kriittisyys, sisältää erimielisyyden siemenen. Tästä seuraakin vahva epäluottamus intellektuelliin maailmaan. Toki fasisteillakin on omia intellektuelleja, jotka puhuvat heistä järkeä. Fasistit eivät siis itse pidä itseään irrationalisteina. Heidän intellektuellinsa kuitenkin kuluttavat voimavaroja modernismin vastustamiseen. Fasisteista (hallitseva) intelligentsia on pettänyt perinteiset arvot, ja on siksi vastustettava ja paha asia.
4: Kriittinen henki tekee erottautujia ja erottelut ovat modernismin merkki. Erimielisyys on petos. Kriittisyys kohdistetaan vain vastustettaviin.
5: Erimielisyys on myös hajaannuksen merkki. Fasistit taas pelkäävät erilaisuutta. Siksi fasismin alkuversiot kohdistuivatkin maahanmuuttajia vastaan. Se hyökkää yleensä jotain vähemmistöä tai sellaiseksi koettua kohtaan.
6: Fasismissa yksilön sosiaalinen pettymys on keskeinen. Econ mukaan fasismin ehkä vahvin piirre on se että se on "appeal to a frustrated middle class". Eli se yrittää vedota turhautuneeseen keskiluokkaan. Poliittinen nöyryytys ja pelko siitä että erilaiset sosiaaliset ryhmät haluavat heidän oikeuksiaan. Fasismin ydin ja mahti on siis "sorretuksi itsensä kokevissa enemmistön edustajissa".
7: Fasismiin liittyy nationalismi. Tämä on kenties arkiajattelullisesti "ilmiselvin piirre". Tässä kohdassa ei tunnetusti tarkoiteta pelkkää kansallistunnetta, vaan sitä että voidaan jakaa identiteettiä. "Me ja Muut" -jaottelu tarjoaa tässä keinon erottaa viholliset. Fasistit katsovat että seuraajat tuntevat itsensä salaliiton ja sorron kohteiksi. Vieraan pelko on tässä kohden ihmisissä yleinen ja siksi se on helppo keino löytää kohde. Fasismin kannalta "paras peikko" on sellainen joka on "sisällä ja ulkona". Siksi Juutalaiset ovat perinteisesti olleet hyvä epäluulon kohde. He ovat olleet yhteiskunnassa mukana, mutta he eivät ole olleet kristittyjä, enemmistön edustajia. He ovat siksi olleet "vieraita keskuudessamme".
8: Fasistit kokevat nöyryyttä vastustajiensa voiman ja rikkauden edessä. Samanaikaisesti fasistien täytyy olla varmoja että he kuitenkin voivat voittaa. Tätä kautta vastustaja on samanaikaisesti voimakas että romahtamassa. Vahva ja heikko. Econ mukaan tämä selittää fasististen valtioiden häviämisen: He arvioivat vastustajansa helposti väärin. Ylivoiman ajattelu on heille selviö ja tästä uskotaan aina selviävän, joten aito vihollisen ylivoima saa saman kohtelun.
9: Fasisti ei taistele elääkseen vaan elää taistellakseen. Elämässä on koko aikainen taistelu päällä. Tästä seuraa eräänlainen "Armageddon complex". Finaalinen taistelu on tulossa ja sitä odotetaan, että sota loppuisi. Tästä seuraa kultainen aika, rauha aikakausi. Kun tämä ei käytännössä toteudu, voi fasisti elää elämänsä taistellen ja tähän loppusotaan valmistautuen.
10: Fasismi vetoaa ihmisen haluun kuulua eliittiin. Fasistit katsovat kuuluvansa parhaisiin ihmisiin. Ylivertaisuuden vuoksi on tietysti alhaisoakin. Johtajaa sekä fasistien kontrollia perustellaan tätä kautta. Massat ovat heikkoja ja ne ansaitsevat ohjausta. Siksi erilaisten ihmisten näkemyksiä yritetään ohjata. Fasistinen eliitti pelastaa erimieliset heiltä itseltään.
11: Jokaisesta fasistista saadaan sankari. Siinä missä mytologia perustuu erikoislaatuisiin yksilöihin, fasistisessa ideologiassa heroismi on normi. Syynä on tietysti se että jokainen jäsen kuuluu eliittiin, maailman parhaiden ihmisten ryhmään. Tähän liittyy usein kuolemankultti. Marttyyrikuolema on hieno asia. (Sankari ei ole modernismin sankari, joka toimii yksilönä, vaan on esimoderni sankari, joka täyttää roolin jonka tradiotionaaliset arvot antavat.)
12: Valtaa seksualisoidaan. Fasismiin liittyy machokulttuuri, jossa leikitään usein aseilla.
13: Selektiivinen populismi. Normaalin demokratian periaate on että kansalaisilla on yksilön oikeuksia, ja näillä tahdoilla yhdessä on poliittinen valta. Yleinen päätös on luonteeltaan kvantitatiivista. Fasismissa yksilöillä ei ole valtaa, vaan massalla on valtaa. Siksi jos joku vastustaa enemmistöä, tämän koko toimintaa halutaan kyseenalaistaa. Ihmisillä on kansalaisen rooli. Enemmistön kanta on kvalitatiivinen ominaisuus, josta poikkeamista ei suvaita. Enemmistön kanta ja rooli pyritään määrittelemään fasistisen järjestelmän sisältä.
14: Fasistit käyttävät omaa puhetta. Se käyttää omia termejä, joilla rajoitetaan kriittistä ajattelua. (Tämä on sitä "Toisen vapaustaistelijat ovat toisen terroristeja." -asiaa.) Kun asiat nimetään tavoitteellisesti siten, että fasismin edustajien toimet haetaan synonyymisanakirjan kivoista konnotaatioista ja vastustajien, mahdollisesti samankaltaiset toimet sieltä ikävältä puolelta saadaan aikaan vahvoja mielikuvia. Ei ole poikkeuksellista että sekä Hasting Banda että Francisco Nguema ottivat tittelikseen "ikuinen presidentti". Eivät "despootti" tai "diktaattori" tai "itsevaltias", sillä PR –kielessä he eivät olleet sitä, siitähän tulee huonoja mielikuvia. Ja nehän fasismissa on varattu muille.

Econ kaavan kautta voidaan katsoa piirteitä tarkkaillen onko jokin ryhmä fasistinen. Tämä ei tietysti kerro ovatko näiden kannanotot väärässä. Mutta se kertoo olennaisia asioita siitä minkälainen se on yhteiskunnallisena ilmiönä.

Vältän nyt helppoja aiheita. Otan esiin "kuuman perunan". christofascismin. Listan kautta on täysin ilmiselvää, että USA:ssa toimii kristillinen piiri, "Conservapedia -maailmankuva", joka on sävyltään joko täysin tai todella paljon fasistinen. Myös "Wedge -dokumentti” sisältää fasismin olennaisimpia piirteitä.
1: Traditionaalisuus täyttyy. Ideaali on kristillinen traditio. Tämä on samalla nationalistinen. "One Nation under God" on enemmän kuin iskulause. Fundamentalismin ideologian synty ja nousu syntyi, Ruotsilan mukaan, tarpeesta vastustaa modernismia. Aikaisemmin oli sama traditio, jonka esitaistelijoiksi fundamentalistit nousivat. Esimerkiksi "Wedge -dokumentti" rakentaa tradition ihailua: Kristinusko on länsimaisen sivistyksen ydin jonka ansiota on demokratia ja vapaa ajattelu. Tässä yhteydessä asiat "niputetaan". Esitetään että The Ideologian Vastustaminen tarkoittaa pakosti myös näiden asioiden vastustamista.
2: Modernismin yksi teoria, evoluutioteoria, on otettu erityiseksi vihan kohteeksi, ja sen kannattaminen on "ateismia", joka on samalla traditionaalisen arvomaailman hylkäämistä. (Olen kuullut ties kuinka monta kertaa sen suuntaisesta että "evoluution vastustaminen on välttämätön mutta riittämätön ehto sille että on kristitty") Tätä kautta erimieliset ovat paitsi väärässä ja eettisesti huonompia. Tai "Wedge -dokumentin" sanoin "scientific materialism and its destructive moral, cultural, and political legacies.")
3: Fundamentalisteja kannattajia kannustetaan käännyttämään toisia, julistustehokkuus ei ole keskiössä, kaunista on jo aktio itsessään. Pelastamisen yrittäminen, asennemaailma, ratkaisee enemmän kuin aktuaalinen pelastaminen. Kristityt ovat enemmistöä, mutta kreationistit esittävät aina olevansa sorrettu vähemmistö. Sortajana tiedemaailma. Tätä virtausta nähdään kaikkialla, ja tätä vastaan tulee taistella kaikkialla, sosiaalisessa materialismissa, ja tiedemaailman intelligentsian piirissä. Tämä valta on suuri. Esimerkiksi "Wedge -dokumentissa" mainittu "materialistisen maailmankuvan tuhoisuus" on muistutus tällaisesta pelottavasta mahdista. Kuitenkin tätä vastaan voidaan taistella ja pian tulee voitto ("This is intresting time to be a creationist" -tyyppiset iskulauseet.) Evoluutioteoria on samanaikaisesti vahva dominoija, ja "ihan pian romahtamassa". Juuri niin kuin fasistisen näkemyksen vastustaja aina.
4: Tiedemaailman evoluutiotutkimusta on myös ahkerasti kritisoitu siitä että se tutkii verovaroilla jotain jota enemmistö ei arvosta. Tämä tarkoittaa sitä että "massalla" on juuri sellainen määräävä luonne, joka aidosti demokraattisissa systeemeissäkin on. Dominionismissa, joka heijastuu esimerkiksi Wedge -dokumentin pyrkimuksissä muuttaa kristilliseksi koko kulttuuri taiteita myöten, on ideana se että kristillinen laki saadaan maan päälle. Tällä lailla pelastetaan maailma. Tässä maailmassa fantasiakirjallisuus ja homoseksuaaliset ovat riski, joka häiritsee koko yhteiskunnan jatkuvuutta. (Esimerkiksi puheita ”Jos kaikista käännytetään homoja, ei tule lapsia ja yhteiskunta loppuu” tavataan) Lakia halutaan muuttaa, eli nämä huonommat tulee pelastaa itseltään. (Suomessakin kreationismin kannattajat muisuttavat että "en kannata Wedgeä mutta yhtenäiskulttuurista voisi seurata hyvää".) Käännytys ja pelastustoiminnassa on opettaja, jolla on eliittiasema. Näin "kristillisyyden edustajia" kannustetaan toimimaan sankareina.
5: Maskuliinisella ja traditionaalisella Cowboy -myytillä korostettaan aseenkanto -oikeutta. Tämä on USA:n oikeistosta yleinen piirre. Tämä on sidottu oikeudeksi ja se liitetään siihen että "ollaan Amerikkalaisia ylpeästi". Samanaikaisesti feminismiä, myös naisen tasa -arvoistavaa feminismiä jossa pelkästään kiistetään miehen ensisijainen päätäntävalta perheessä, kritisoidaan. Vanha patriarkaalinen systeemi nähdään tässä kohden paljon parempana. Tässä muistutetaan miehen vastuusta. Ei muisteta että vapaus ja vastuu kulkevat yhdessä, joten nyt vastuussa ovat sekä miehet ja naiset. Tämä on yksi osa siitä "paljon puhutusta" omasta kielenkäytöstä. Tämä luokittelu koskee kuitenkin korostetustu USA:aa ja sen dominionistista-oikeistofundamentalismi-kreationistista linjaa. (Järjestys tärkeimmästä vähemmän tärkeään.)

On hyvä huomata että tämä ei tarkoita että kaikki kristillisyys tai edes kaikki USA:n oikeistokristillisyys olisi fasismia. Kuitenkin on täysin selvää että siellä toimii oikeistokristillisiä tahoja jotka ovat fasistisia. Vielä vähemmän tämä soveltuu Suomeen.

Esimerkiksi Dorothee Sölle on kirjoittanut kristillisen fasistismin fasismiluonteen johtuvan autoritaarisesta kristillisyysnäkemyksestä. Tässä asenteena on arroganssi (eettinen ja tiedollinen oikeassa oleminen suhteessa muihin), totalitaarinen ja imperialistinen (kristityksi käännyttämisen yrittäminen on pakosti hyväntekeväisyyttä, toiset halutaan nähdä "valloituksen kohteena", eli miten heidät saadaan kääntymään. Keskustelu on sen miettimistä "miten voittaa"...) Paul Tillichin mukaan "Much of the churches' teaching about Christ has turned into something that is dictatorial in its heart and is preparing society for an American fascism."

Toki suomessakin monet kreationistit heijastelevat fasismin piirteitä. Olennaista on määrä. Suomessa he tekevät sitä vähemmän. Tosin internet on tässä kohden muuttanut maailmaa paljon, ja ideoiden virtaus on tehokasta. Keskustelu, joka liikkuu USA:ssa on foorumeilla joita suomalaisetkin voivat täyttää. Toiminta on ehdottoman kansainvälistä.

Mutta kuitenkin kulttuurissa on eroja. Ja näistä eroista johtuen fasistiset piirteet näyttävät kummallisilta Suomalaisen silmiin. Enemmistö sympatiseeraa sitä yhtään. USA:ssa kannattajaa ei tarvitse kaivaa kovin kaukaa. Ehkä suurimpana syynä on se, että suomalaiset fundamentalistit ovat paljon ahtaammassa vähemmistössä. Fasismin elinolot eivät siksi toteudu täällä samalla tasolla kuin muualla. Siksi toiminta jää yksilöiden puuhasteluksi ja yksilöiden voimannäytteiksi.

Yksilö voi tietysti olla hirviö. Mutta ilman massan tuomaa valtaa fasismi näyttää vain typerältä.