Otsikon kysymys on sisällöltään tuttu varmasti jokaiselle skeptikolle.
Sen sisältö on kuitenkin melko erikoinen, ja koko kysymys kertoo oikeastaan vain siitä että koko "koululääketieteen" käyttämä "lääkkeen" määritelmä on jäänyt arkijärkitasolle, mututuntumaan sanan merkityksestä.
Yleisestihän koululääketiede perustuu näyttöön. Klassisesti näyttö saadaan kaksoissokkokokeessa. Siinä koetellaan esimerkiksi kemiallista ainetta (tai syövän kohdalla vaikkapa säteilyäkin), ja sitä verrataan placeboon. Jos kemiallinen aine toimii paremmin kuin placebo, se on lääkettä. Jos se ei ole, se ei läpäise testiä ja sitä kautta se ei ole lääkettä. Tätä kautta otsikon kysymys on varsin outo. Jos A on aina suurempi kuin B, niin pitäisikö B:tä käyttää jos se on suurempi kuin A.
1: Samoin jos lääke määritettäisiin miksi tahansa joka auttaa, olisi auttava placebokin lääkettä. Sen tulisi silloin olla itseään tehokkaampaa, mikä ei ole järkevä.
Hyväntahtoisuuden periaatteen kautta voidaan esittää että kysyjä on järkevä. Tästä kautta voidaan päätyä siihen että kysymyksessä onkin takana yksinkertaisesti ajatus siitä, että tavallisessa lääkkeessä ei olisi placebovaikutusta. Silloin vaihtoehtona olisi koululääketiede joka toimisi pelkällä kemialla ja placebo joka toimisi pelkällä uskolla. Tässä lauseessa olisi teoriassa järkeä.
Kuitenkin placeboa on myös niissä, kunhan potilas uskoo että lääke tehoaa. Tätä kautta luottamus valkotakkiseen koululääketohtoriin toimii samalla tavalla kuin luottamus vaikkapa homeopaattiin. Kuitenkin placebo nähdään retorisesti usein tukemassa nimenomaan vaihtoehtohoitoja. Kaksoissokkokoehan ei rakennu sen oletuksen varaan että se jotenkin eliminoisi placebovaikutusta. Oletuksenahan on se, että placebo on mukana sekä vaihtoehtoisessa lääkityksessä, esimerkiksi kalkkitabletissa, että siinä aidossa lääkkeessä. Ja jos lääke toimii paremmin, siinä on lisäksi muutakin asiaa, eli lääke parantaa myös itse, eikä se vain herätä potilaan omaa luottamusta paranemiseen.
Kuitenkin takana on myös ihan järkevä kysymys. Jos johonkin tautiin ei ole lääkettä, onko oikein myydä siihen placeboa. Tämä on mielenkiintoinen kysymys, jossa mukana on se, että placebo voi todella vaikuttaa usein sairaudesta paranemiseen.
Ja toisaalta taas maailma on ollut pullollaan erilaisia käärmeöljyjen myyjiä jotka myyvät tarkoituksellisestikin huijaten - eivätkä hyvässä uskossa ja empaattisin tavoittein kuten monien vaihtoehtohoitajien tiedän tekevän - toimimattomia troppeja. Heidänkin tuotteessaan kuitenkin on kiistatta placebovaikutusta. Kuolevalta rahojen nyhtäminen valehtelemalla - vaikka ruokaöljyä lääkkeeksi tarjoamalla - ei silti tunnu reilulta. Mutta tämä on tietysti enemmän perikunnan kuin käärmeöljymyyjän mielipide. Kuolluthan ei tunnetusti rahojaan kaipaa.
Asiaa tietysti mutkistaa se, että placebo ei aina ole auttavakaan asia. Esimerkiksi aikaisemmin blogaamassani kahvikokeessa oli esillä negatiivinen placeboefekti, luulo siitä että aine tehostaa toimintaa aikaansai huonoja tuloksia. Placeboefektikään ei ole niin yksisuuntaisesti positiivinen, kuin voisi luulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti