Karl Popper kehitti falsifiointikriteerin, koska hänestä demarkaatio, eli tieteen rajaaminen epätieteestä oli erityisen tärkeää. Onhan tavallaan järkevää puhua tieteestä lainkaan, jos se eroaa muusta toiminnasta jotenkin. Häntä motivoi vahvasti myös astrologian ja Karl Marxin näkemysten kritisointihalu. Hän siis halusi rajata ne tieteen ulkopuolelle. Ne olivat malliperustelu. Joko siksi että Popperia motivoi, tai sitten sen vuoksi että ne olivat harvinaisen selviä vaihtoehtoja joka tapauksessa.
Koska epätieteen ja tieteen rajaa ei voida tietenkään perustellusti tehdä ilman mitään syytä, erottelulle joka tapauksessa tarvitaan perustelu. Popperista pohjimmainen ero on itsekriittisyyden puute. Tiede voidaan kumota, epätieteet taas eivät kaadu mistään vastaesimerkeistä.
Homeopaatiksi kouluttautunut työkaverini vihjasi minulle, että syynä on Popperin motiivit. Tämähän kehitti omita lähtökohdista perustelut; Hän halusu moittia jotain mistä ei pitänyt. Joten ei ollut mikään ihme että kriteeriksi saadaan jotain joka kohdistuu juuri hänen vihaamiinsa asioihin. Falsifiointikriteeri kertoo hänestä enimmäkseen Popperin asenteesta. Tämä on tietenkin ovela veto. Itselleni ihan uusi argumentti. Ja se ajatteli "out of box", olematta kuitenkaan irrationaalinen.
Itse pidän falsifiointikriteeriä "vähintään hyvänä tieteenfilosofian normina", koska kaikesta siihen liittyvästä mutkikkuudesta (anomalisuus ja korjailu vs. kumoaminen) huolimatta falsifiointikriteeri sopii "aika hyvin" kaikkeen siihen tieteeseen, joka oli vankasti tietojemme mukaan tiedettä Popperia ennenkin, ja sen jälkeen. Kaikki tietämämme "yleisesti vahvoina pidetyt teoriat" ovat tälläisiä : Niissä on ainakin jokin havaintotila joka voisi periaatteessa aikaansaada koko teorialle ongelmia. Eli jokin koetulos voisi tuottaa tarvetta korjata näkemyksiä. Siksi onkin erityistä että Popper löysi jotain, joka yhdistää selvästi monet taikauskot, astrologian sekä monet monet muut vastaavat ilmiöt, ilman että esimerkiksi gravitaatiolaki olisi mennyt mukana. (Sellainen kriteeri olisi tuskin mennyt läpi. Vaikka Popperin motiivi, astrologian ja kommunismin vastustus, olisi ollut yleinekin.)
Ja tähän tematiikkaan iskee tietenkin sarja "Mentalist".
Siinähän entinen ihmisille "ennustanut" henkilö "onkin vain tarkkaavainen". Kuten monissa muissakin sarjoissa, parapsykologian asiantuntija auttaa poliisia. Tällä kertaa apuna ei vain olekaan näyt ja aito parapsykologinen kyky, vaan Sherlock Holmes -tyylinen uskomaton huomaamis ja hoksaamiskyky. Sarjassa ei korosteta "House M.D." -sarjalle tyyppistä havaintojen ja evidenssinottoa. Jossa tehdään hypoteesi, testataan, epäonnistutaan ja lopulta pelastetaan potilas viime tingassa. (Tämä oli odotukseni mainosten perusteella.) Sarjassa sen sijaan keskiöön nousee "ihmistuntemus", "psykologinen silmä". "Mentalist" -sarjassa sen sijaan tehdään induktiivinen yleistys, spekulaatio ihmisestä, joita koetellaan saamalla toinen tekemään jotain, paljastamaan itsensä itse.
Tämä onkin oikeastaan melko olennainen asia. Sillä astrologiassakin, ainakin "Astro TV:n" jakaman kuvan mukaan, "psykologinen silmä" on tärkeä ominaisuus. Se kehittyy. Tämä perustuu tietysti erilaisiin opeteltaviin ja eimaagisiin keinoihin.
1: Cold reading perustuu siihen että tiedetään ihmisistä yleistietoja, tilastoja. Esimerkiksi yleisimpiä nimiä, tai sitä että seitsenvuotiaat käyvät usein koulua ja ovat usein riidoissa jonkun kaverinsa kanssa. Samoin yhteyksiä voidaan opetella paljon. Tähän liittyy myös "pumppaaminen" ja "arvauksien laajentaminen". Esimerkiksi jos astrologinen kartta esittäisi symbolin, joka merkitsee muutosta, uusien ideoiden käyttöönottoa, voidaan ensin kysyä onko muutoksia töissä, parisuhteessa... Epäonnistumiset lasketaan vain "vääriksi jäljiksi", symboli viittaa johonkin muuhun. (Eikä astrologi eikä asiakas laske näitä epäonnistumisiksi, vaikka ne itse asiassa ovat juurikin "vääriä arvauksia".) Vain se, jossa oikea tulkinta tulee vastaan, on se mitä symboli tarkoittaa. Tätä kautta saadaan monta arvausta. Ja jokin niistä osuu oikeaan. Etenkin kun muutos avioliitossa voi tarkoittaa suhteen uudelleenmiettimistä (joka voi aktivoitua sillä että astrologi siihen vihjaa, jolloin kyse on itseääntoteuttavasta ennusteesta, joka ei muutoin olisi toteutunut). Suhde voi parantua, sehän on uudelleenkäsittelyä. Mutta myös eroaminen voi tulla kysymykseen.
2: Warm reading taas perustuu ihmistuntemukseen, joka kehittyy ihmisten kanssa olemalla ja psykologisia juttuja opiskelemalla. Jopa minä osaan yhdistää punkkariasun tiettyyn arvomaailmaan. Taitavampi osaa katsoa sormusten jälkiä ja todeta aviopuolisosta erkanemisen. Ja melko helposti ilmeistä ja eleistä selviää onko kyseessä ero vai leskeksi jääminen.
3: Hot reading taas tarkoittaa ennakkotietojen selvittämistä. Tämä voi olla niinkin yksinkertainen asia, kuin se että avustaja juttelee ihmisten kanssa ennen "ohjelmanumeron alkua", ja saa jotain tietoja irti. Niihin voidaan viitata, koska ihmiset osaavat "puhua keskenään". Näin katsoja voi kokea että hänestä tiedettiin asioita, joista hän ei ole kyseiselle henkilölle kertonut. Myös kaksi minuuttia Googlea tuottaa helposti hämmästyttäviä paljastuksia. Myös ystäville voi jutella. Lempeän jutustelun kautta saa helposti erikoisiakin tietoja. Joskus on paljastunut jopa yksityisetsivien käyttöä. Kuitenkin jo yllä olevat antavat yllättävän tehokkaita ratkaisuja. (Nehän ovat oleellisesti samanlaisia keinoja, kuin profiloinnissa käytetyt menettelyt. Tosin ilman poliisityötä.)
Karkeasti voidaan sanoa että astrologeilla on joko opeteltu tai hahmontunnistukseen perustuva tapa huomata yhteyksiä. Tätä kautta olen siis sitä - joistain ehkä yllättävää - mieltä että vaikka astrologia ei ole tiedettä, astrologian harjoittaminen on taito. Ei tosin sellainen taito, minä sitä esitetään. Astrologihan aina painottaa tulkintaa ja johtaa symbolin merkityksen selvittämistä "psykologisen silmänsä mukaan".
Sitten päästään astrologien ja meedioiden käyttöön poliisitutkimuksessa. Poliisithan käyttävät yleensä näiden apua vasta kun vaihtoehtoja on jo kokeiltu. Tätä kautta ollaan tilanteessa johon normaalit keinot eivät toimi. On hyvä muistaa että jos aineisto ei painotu tunnetuilla keinoilla, kuten aakkosjärjestykseen, henkilöiden hakeminen satunnaisesti tai aakkosjärjestyksessä johtavat keskimäärin yhtä nopeasti tulokseen. Arvaukseen perustuva haku on siksi epäonnistumisten kohdalla ihan "yhtä toimivia". Siksi on ihan yhtä järkevää arpoa epäiltyjä kuin tehdä järjestys syntymäajan, pituuden, nimen toisen kirjaimen tai astrologisen profiilin mukaan. Jos ei yritetä millään, ei taatusti onnistuta. Ja jos ennustajalla on psykologista silmää, aina parempi. Silloinhan hän todella saattaa tehostaa hakua riittävästi, jotta ongelma ratkeaa.
Tosin näistä poliisin auttamisistakin syntyy "hukkuneiden rukous" -ilmiö. Jos FBI:tä auttaa parapsykologi, hän joko saa paperin aina, jolloin hän voi kertoa auttaneensa FBI:tä, ilman että epäonnistumista tarvitsee mainita. Tai jos hän saa lapun vaan, kun ennusteen avulla löytyy syyllinen, ei hänen silti tarvitse mainostaa "Autoin FBI:tä ja epäonnistuin". Tällöin onnistuminen (vaikka myöhäänkin) johtaa siihen että hän saa kunnioitusta herättävän meriitin, ja epäonnistuminen johtaa samaan tilaan missä hän oli ennen osallistumista. Riskiä ei ole. Näin ennustusvoima näyttää ulkopuoliselle vakuuttavammalta kuin onkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti