Elokuvateollisuus korostaa eurooppalaisten miekkamiesten voiman korostamista. Muutenkin ajatus siitä että euroopassa oltaisiin barbaarisia esimerkiksi verrattuna japanilaisiin samuraihin on yleinen. Tätä on suosittu jopa historiantutkimuksessa. Esimerkiksi Egerton Castle esitti 1885 että keskiajan miekkailu oli voimailua ja kestävyysharjoittelua enemmän kuin kamppailujärjestelmä ; "The rough untutored fighting of the Middle Ages represented faithfully the reign of brute force." Tätä tukee tietysti harhaluulo miekkojen valtavasta painosta. Tämä on kauan elänyt käsitys, jota taas tuki esimerkiksi 1950 -luvulla esiintynyt ammattilainen De Beaumont sanoessaan että "In the Middle Ages swords were heavy and clumsy and great strength rather than skill was required to wield them." (Mikä ei ole tässä aiheena vaan taustana joka ylläpitää tätä yleistä harhaluuloa.)
Itse asiassa keskiaikaiset miekkailumanuaalit (jotka tietenkin ovat hyviä lähteitä tämän asian tutkimiselle) puhuvat voimankäytöstä omaa kieltään. Ja se ei ole "osta iso purkki ja vielä isompi miekka ja treenaa vaan kuntoa. Miekkailu on pelkkää bashausta ja huitomista. Kyllä se siitä."
Esimerkiksi Liectenauerilta (joka lienee aiheeseen "suunnilleen paras lähde") saadaan selviä merkkejä siitä että voima ei ollut läheskään kaikki. Hän kutsui pilkkaavalla nimellä "buffel" sellaisia henkilöitä joka eivät käyttäneet teknistä lähestymistapaa vaan luottivat pelkkään voimaan. Liectenauer ei tietenkään moittinut pelkkää voimaa, vaan taidon puutetta. Tämä on itse asiassa tärkeää, koska Hanko Doebringerin manuaalissa esitetään tietty asento, Eysern Pforte, jota voidaan käyttää kun taistellaan eiteknisesti taistelevia vastaan. "With this you could even fight against four or six farmers." Tässä asennossa miekkaa pidetään terää kohti maata siten että se on toisella sivulla. Tämä lainaus on kahdella kohden tärkeä:
1: Se ei ole mukana normaaleissa saksalaisissa stanceissa, joten siinä on otettu huomioon se, että treenattua sotilasta vastaan miekkailu on erilaista kuin kokemattomia vastaan taistelu. Taidolla ja voimalla taistelevat kun suhtautuvat ja toimivat eri tavoilla. Tämä on järkevä suhtautumistapa vain jos sotilailla oli tekninen lähestymistapa, eikä taistelussa voitettu pelkällä varusteella ja kunnolla. (Tosin tähän tietysti viittaa jo sekin, että farmerit on mainittu erikseen, eikä ohje ole "yleisohje ketä vastaan tahansa".)
2: Se on varhainen viittaus asentoon, joka on tuttu italialaisen tyylin kannattajille. Porta di Ferro eli Iron door on sielläkin tuttu asento. Tämä viittaa ideoiden kiertämiseen aihepiirin tiimoilla.
Taistelijan ihanne ei tietenkään ole olla heikko. Onhan Liechtenauerkin asettanut tavoitteeksi voimakkaan iskun. "Mit ganzem leib ficht / was du starck gerest treibn" (~Jos haluat lyödä kovaa, lyö koko ruumiilla.) Se tarkoittaa tietysti sitä että kova isku saadaan oikeanlaisella ruumiintyöskentelyllä eikä huitomisella. Ja Peter von Danzigkin, saksalaisen tyylin keskiaikainen mestari ja Liechtenauerin perinteen jatkaja suorastaan suositti että että "Fight with all your body and drive with strength." Tavoite kulkeekin nimellä "preudomme" tai "prudhomme" ; Tämänkaltainen oli 1200 -luvulla se, kenellä oli sekä järki että voima käytössä.
Eikä järkevyys ollut tietenkään saksalaisten yksinoikeus. Vaikka he kuinka insinööriaivoisia ja järjestyshaluisia olisivatkin maineeltaan. Sillä myös "iloluonteisemman maineiset" italialaiset ovat osanneet. Esimerkiksi tyylin mestari Filippo Vadi esitti että "cunning wins any strength."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti