Miekkailun taidossa usein unohtuu se, että perimmäine tavoite on ollut selviytymisessä, ei puhtaassa voittamisessa. Tätä kautta hyvä miekkailutaito ei ole pelkkää kykyä voittaa vastustaja, vaan se on taitoa voittaa vastustaja riskeeraamatta liikaa omaa turvallisuutta.
Perusasennot ovat tässä keskeinen asia, mutta kuitenkin pelkkä paikallaan oleminen ei ole kovin turvallinen tapa. Tarvitaan liikettä. Liechtenauer tekikin tästä "liikkeestä pysyvän asian". Tätä kautta aloitekyky korostuu. Ei ole pelkkää reagointia. Tämä onkin fiksua, koska joskus hyökkäys onkin jollakin tavalla yllättävä. Jos kyse olisi puhtaasta nopeudesta, kyseessä olisi fyysinen taito, jossa nopein ja onnekkain voittaisi. Näin ei tietenkään ole. Nopeus tässä yhteydessä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että löyt vastustajaa ensin, ennen kuin tämä ehtii lyödä sinua. Automaattisesti reaktiiviseessa asemassa (nach) oleminen ei ole häviö, vaan se tarkoittaa että täytyy saada takaisin ennakoiva asema (vor). Tässä ennakkoaseman ottamisessa korostuu se, että tehdään erilaisia puolustautumisia, jotka ovat samanaikaisesti hyökkäyksiä.
Tästä päästään meisterhau -luetteloon. Olen toki aikaisemmin kuvannut niiden kulkua melko paljonkin niin mekaanisesta, kuvallisesta kuin miekkamiehen tavoiteperspektiivistäkin. Tällä kertaa aiheena onkin enemmän käyttösovellutukset. Tämä on sen verran keskeinen asia, että uskallan kirjoittaa siitä vielä tämänkin kerran. Lisäksi tällä kerralla maustan aihetta jopa realismin ripauksella. Eli ideaalitilanteen lisäksi esittelen hieman sitä miten reagoidaan silloin kun toiminta ei olekaan ihan se, mitä tavoitellaan. Pienien virheidenkin korjaaminen tulee tätä kautta mahdolliseksi. (Tosin keskittyminen näihin kertonee jotain eräiden nimettömien bloginkorjoittajien fiksaatioistakin.)
Zornhau. Ruumiin suojelu.
Yksi luonnollisin normaalin ihmisen tekemä isku on pystysuora isku, joka kohdistuu ruumiiseen. Niin yllättävältä kuin tämä "Normaali on erikoista" voi intuitiivisesti, tämä on itse asiassa ensimmäinen maisterhau. Tämän logiikka onkin siinä, että oikein käytettynä sillä voidaan puolustautua. (Väärin käytettynä se on vain liike.)
Kuvitellaan että toinen on lyömässä torsoasi kohtaan. Tärkein asia on tietysti estää tämän läpipääsy. Jos astut taaksepäin, toki väistät mutta toinen pitää ennakoivan asemansa yksinkertaisesti astumalla kohti, jolloin tilanne on jälleen samassa missä se oli ennen peruutusta. Siksi viisasta onkin astua sivulle ja eteenpäin. Jos toisen isku on enemmän vasemmalla, astu oikealle ja jos enemmän oikealle, niin astu vasemmalle. Näin pääset pois tieltä. Kun tämän yhteydessä lyöt alaspäin, (isku vom Tag -asennosta Pflug -asentoon.) Tällöin puutut hyökkäykseen. On keskeistä käyttää miekan kahvan läheistä osaa toisen miekan kanssa kontaktissa ollessa, koska kärkiosa olisi helppo työntää pois tieltä, eikä kunnon sivuun siirtämistä tulisi.
Tietenkään pelkkä puolustautuminen ei ole "riittävän hyvä". Jos vain siirtäisit iskun syrjään, toinen voisi aloittaa toisen hyökkäyksen, ja olisit jälleen samassa asemassa missä olit ennen liikettä. Siksi Zornhau ei ole pelkkä torjunta, vaan samalla liikkeellä joka kahvan läheltä siirtää toisen miekan kärjen syrjään, johtaa kärkiosalla siihen että isku on toiseen. Ideaalitilanteessa tämä tapahtuu yhdellä liikkeellä, mutta käytännössä tässä on hieman viivettä, joten käytännössä kyseessä on "mahdollisimman yksiliikkeinen" sarja jossa ensin torjutaan ja lyödään heti perään toista. Esimerkiksi pisto päähän on erityisen toimiva ratkaisu.
Zwerchau. Pään suojelu.
Zwerchau on puolustusliike, joka päättyy Ochs -asentoon. Zwerchau näyttää vaakasuuntaiselta horisontaaliselta iskulta, jossa kädet ovat ylhäällä ja pyöräyttävät iskun. Tässä käytetään peukalo -asentoa, joka tekee siitä suoritettavan. Jos olet oikekätinen, isku oikealle tehdään false - edgellä (terällä joka "normaalisti pitäen" on sinua kohti) ja isku vasemmalle true -edgellä (sillä joka "normaalisti edessä pitäen" on tietenkin eteenpäin, kohti vihollista ja poispäin sinusta.) Vasenkätisillä tämä on tietysti toisin päin. Jos tämä isku tehdään toisen perään (Tai olet muuten Ochs -asennossa) miekan kärki piirtää suuren ympyrän pääsi ympäri.
Tämä toimii koska jos joku on lyömässä sinua päähän, ensimmäinen halu on tietysti selvitä hengissä tästä haasteesta. Siksipä astut nopeasti eteenpäin ja sivulle. Tietenkin isku on tehtävä samalla. Tavoitteena on että päintuleva miekka osuu miekkasi kahvan lähelle samanaikaisesti kun kärki osuu toista päähän. Kun kädet ovat ylhäällä, se suojaa samalla käsiä. Tässäkin kohden tavoite ei aina onnistu täydellisesti, jolloin usein tarvitaan torjuntaa seuraava välitön eteenpäin meneminen ja pisto.
Scheitelhau. Jalkojen suojelu.
Kun edellisissä logiikka on ollut se, että käytetään Pflug -asentoa, joka on keskiasento, ruumiseen tulevien iskujen suojelemiseen, sekä ylhäällä olevaa Ochsia suojelemaan ylhäältä tulevia iskuja vastaan, olisi tietysti loogista olettaa että jalkoja suojataan Alber -asennossa. Tämä olisi itse asiassa aika typerä liike. Syynä on etäisyydestä johtuvat erot. Ihmisen kädet eivät ole navan korkeudella vaan ylempänä. Tästä seuraa tiettyjä geometrisiä eroja. Scheitelhau onkin nerokas, erilainen, ratkaisu. Se perustuu siihen että geometria pelaa myös toiseen suuntaan. Et voi lyödä toista jalkoihin ilman että paljastat oman pääsi.
Siksi ideana onkin se, että kun toinen luultavasti lyö edessäpäin olevaan jalkaasi (koska toinen on kauempana, eikä yleensä ulottuvilla) riittää että maali pakenee taaksepäin samalla kun hyökkääjää lyödään päähän. Tämä voisi tietysti paeta, mutta kun hän on sitoutunyt jalkoihin yrittämiseen, pakoreaktio johtaisi siihen että hän ei voisi osua jalkoihisi. Tällöin hän ei voisi osua vaikka seisoisit paikallasi. Ja tästäkin seuraisi se, että saisit itsellesi aloitetilan. Siinä tilanteessa kun toinen on vain lyömässä, taaksepäin astuminen on fiksua. Ongelmana on tietysti se, että jos astut liian paljon, toisen pää on sinulle ulottumattomissa. Siksi tarvitsee ottaa lyhyt askel. On hyvä pitää käsiä ylhäällä, koska silloin vaikka toinen keksisi juonen ja nostaisi miekkansa, kätesi eivät olisi tiellä. Syy on siinä että kädet ovat ylhäällä ja jalat taas eivät. Yksinkertaisimmillaan Scheitelhau on pelkkä yksi pisto. (Mutta se voi olla myös isku.)
Krumphau: Alhaalta tulevat iskut.
Krumphaulla estetään toisen matalalta tulevat, etenkin ne jotka päättyvät Ochs -asentoon. Isku on käyrä, se ei kohdistu suoraan kohti toista, vaan enemmänkin hieman sivulle. Liike on hyvin samantapainen kuin Zwerchau, tosin sillä erolla että siinä missä Zwerchau lyödään kädet ylhäällä, tämä tehdään enemmänkin edessä. Tässäkin tärkeää on ottaa peukaloasento siten, että miekan latana osa - ja nimen omaan se lattana osa, jolla peukalosi on koska et halua tarjota sitä toiselle maaliksi - on sinua kohti. Oikeakätisellä true edgeä käytetään kun lyödään vasemmalle ja false -edgeä kun lyödään oikealle. (Vasenkätisellä toisin päin.) Isku näyttää ulospäin hieman tuulilasinpyyhkimien liikkeeltä. (Peukalolla tulee vino asento, ei siis pidä pitää kärkeä "lattanana", vaikka tuulilasinpyyhintään verratessa tämä saattaa tulla mieleen. Kärki osoittaa eteenpäin, asento vain kääntää sen niin että se on hieman vino.)
Kun tämä liike tehdään, on samalla liikuttava eteenpäin ja poispäin siitä suunnasta mihin olet lyömässä. Koska isku on hieman vino, se johtaa siihen että miekan kärki ei kulje vinossa ohi toisesta, vaan myös osuu kohteeseen. Eli tässäkin astutaan eteenpäin ja vasemmalle silloin kun miekka on kulkemassa vasemmalle ja päin vastoin. Tämän ideana on se, että jos joku on lyömässä alhaalta ylöspäin, samanaikaisesti jaloilla väistetään pois tämän hyökkäyslinjalta. Toisen kimppuun käydään vinolla hyökkäyslinjalla, joka ottaa tämän uuden aseman huomioon. Kun isku osuu toisen käsille, tapahtuu kaksi asiaa. Ensinnäkin se pysäyttää toisen hyökkäyksen (koska käsi työntyy vasten terää, ja molemmat ovat fysikaalisia kiinteitä kappaleita.) ja samanaikaisesti se poistaa vihollisen kyvyn käyttää miekkaa.
Schielhau: Tökintää vastaan.
Schielhauta taas käytetään erityisessä tilanteessa, jossa toinen pitää miekan terää pitkällä edessään ja yrittää pitää sinua kaukana (langen ort). Tällä yleensä provosoidaan toinen tekemään jotain. Ja kun etäisyys on pitkä, se on jotain joka on "turhaa", ja kun toinen on sitoutunut siihen, voidaan tietysti ottaa etulyöntiasemaa ja pakottaa toinen reagoimaan. Ja kun toisella on miekka liikkeellä, tässä on viivettä. Tällä saadaan helposti ennakoiva asema (vor) provosoimalla toinen toimimaan ensin. (Epäintuitiivista mutta toimivaa.) Schielhau tehdään lyömällä false -edgellä vasemmalle ja lopettamalla liike joko Ochs tai Pflug -asentoon. (Mikä on tilanneriippuvaista.)
Tässä tehdään tavallaan kaksi asiaa. Ensinnäkin siirtymällä toisen miekkaa työnnetään sivulle (vaakasuorassa). Tämä liike ottaa voimaa ruumiista ja kädestä. Samalla kuitenkin tehdään pystysuuntaista liikettä, joka tehdään korostetusti kahvalla vipuamalla (levering), joka onnistuu kun käsi käännetään oikeaan asentoon heti kun miekat ovat kontaktissa. Näin miekan kahvanläheinen osa korostetusti siivoaa vaakasuunnassa samalla kun kärki tekee tuhotyötään pystysuuntaisesti. Tämä suorite on siis ikään kuin isku, jossa olisit lyömässä toisen miekan kärkiosaa syrjään omalla miekallasi, mutta sitten miekka kääntyykin niin että false edge on alaspäin ja oma kahva on selvästi toisen kahvan yläpuolella, ja tästä tehdään isku joka kohdistuu samanaikaisesti toisen miekkaan (vaaka) että persoonaan (pysty).
Tässä ideaalina on päästä lyömään toista hartioihin niin että sivuunsiirto ja isku ovat yksi ja samanaikainen toimitus. Käytännössä tässä on hieman viivettä, ja toinen voi olla hieman kaukanakin, jolloin ideana on tehdä yhdellä sujuvalla liikkeellä. Silloin on luontevaa jatkaa välittömällä pistolla toisen kurkkuun. Tässä liikkeessä haaste on sen toimintaperiaatteen ymmärtämisen lisäksi siinä että tämä on todellakin isku eikä toimintasarja. Jos tässä ei onnistuta, seurauksena onkin yhden iskun sijasta kahden iskun kombo, joka antaa toiselle mahdollisuuden ottaa aloite tilanteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti