maanantai 28. syyskuuta 2009

Asennot ja askellus.

Saksalaiset miekkailutekstit eivät keskity kovinkaan suuresti askelluksen kuvaamiseen. (Minä sen sijaan olen kirjoitellut siitä aikaisemminkin..) Asjekkys on kuitenkin aika olennainen asia, kun puhutaan mistä tahansa itsepuolustuslajista, ja miekkailija joutuu joka tapauksessa kävelemään jotenkin.

Eri lajeissa ei ole mitään universaalia ja samanlaista askellustapaa. Esimerkiksi muuten ulkoisest aika samoilta näyttävässä savatessa ja taekwondossa. Savatessa puolenvaihtoa pidetään aikaa vievänä ja useimmiten turhana manööverinä, kun taas taekwondossa sitä käytetään aika paljonkin. Eli on paljon erilaisia kävelyjä eri tarkoituksiin.

Ratkaisua voidaan onneksi hakea perusasentojan (stancejen) kautta. Ja niiden kuvaukseen on käytetty paljon voimavaroja manuaaleissa. Kuvia löytyy useista manuaaleista. Niiden kautta asiaa voidaan lähestyä jonkin verran, toki joitain arvioita joudutaan tekemään.

Yleisesti hyvässä asennossa jalat ovat noin hartian leveydellä haarallaan. Tästä astutaan eteenpäin, siten että edessä oleva jalka osoittaa suoraan eteenpäin. Taaempana oleva jalka taas on noin neljänkymmenenviiden asteen kulmassa. Tämä on havaittavissa kaikista stanceista, ja se antaa tasapainoa eteenpäin, taaksepäin ja sivuillekin. Sen sijaan se, miten pitkä askel eteen tai sivulle on, vaihtelee manuaalista toiseen. Tässä takana on luultavasti maastossa. Jos jalassa on tukevat kengät, ja maasto on tasaista ja tarjoaa hyvän pidon, asennon on hyvä olla leveä, askeleella saadaan paljon liikettä. Sen sijaan epätasainen ja liukas alusta pistää lyhyemmän. Pääasia on että asento on rento. Millään maastolla ei pitäisi tehdä valtavia spagaatteja.

Tukijalkaa on hyvä taivuttaa, koska se tekee liikkumisen helpommaksi ja kepeämmäksi. Asennon olisi oltava rento. Myös hartioiden pitäisi olla rentoina. Jäykkyys ei ole voimaa, vaan hitautta. Tosin jäykkyys on myös hyvin helppoa ja sen välttäminen vaikeaa.
1: Tosin jalkaa voi taivuttaa ja olla silti jäykkä, mikä ei ole tavoite. Siksi monissa potkukeskittyvissä lajeissa rentoutetaan kädet, ne jopa roikkuvat sivuilla kun etäisyys toiseen on melko pitkä. Jäykät kädet hidastavat jalkoja. Ne ehtii jännittää sitten kun toinen on lyömisetäisyydellä. Samoin wing-chun kung -fussa seisotaan niin että jalat ovat ventona, koska se maksimoi lajin nopean pyörittelyn käsillä. Jäykät jalat johtaisivat jäykkiin käsiinkin.

Kun tästä asennosta lähdetään tekemään kävelyä, siirrytään asennosta toiseen. Esimerkiksi eteenpäin astuminen johtaa siihen että takana oleva jalka siirretään eteen niin että se osoittaa suoraan ja toinen on linjaan kohden 45 asteen kulmassa. Vastaava idea toimii myös sivusuunnissa, ja eri jalat voivat olla johtavina ja liike voi olla 8 suuntaan. (Perusaskelia ei siis itse asiassa ole tajutonta lukumäärää.)

Tietenkin stanceissa on mukana myös miekan pitely. Yleisesti hyvä asento on se, että vahvempi käsi on "ohjaamassa", eli lähellä väistiä. Toinen käsi taas on väistillä. Tässä kohden eri manuaalit antavat eri ohjeita. Osan mielestä on syytä pitää kädet vain pommelin lähellä kahvalla, kun taas jotkut ovat sitä mieltä että paras paikka kädellä on jopa pommelin perukoilla. Fiksu ohje on tietysti tehdä sitä mikä tuntuu luontevalta - tai mitä kirjaa ollaan harjoittamassa - tai mitä kouluttaja haluaa.

Tietenkin askelluksessa on hyvä muistaa myös se, että eri asennoilla on erilaisia ominaisuuksia, ja kun saksalainen perinne korostaa liikkumista, se tarkoittaa sitä että myös ne ominaisuudet joita sinulla on suhteessa vastustajaasi muuttuvat koko ajan (sekä hänen että omasta toimestasi.)
1: Pflug: Miekka on vyötärölinjan alapuolella ja kärki osoittaa eteen ja ylös kohti vastustajan naamaa. Jos käytetään peukaloa, se on sillä puolella miekkaa joka on itseä päin. On tärkeää pitää miekkaa niin että kahva on aina takana olevan jalan puolella (paitsi jos kyseessä on isommat kahdenkäden miekat.) Asento suojaa torsoa ja antaa mahdollisuuden tehdä postoja alhaalta päin.
2: Ochs: Tässä asennossa kädet ovat ylhäällä ja miekka on takajalan puolella edessä. Terä osoittaa eteenpäin ja hieman alaspäin. Jos vaihdetaan jalkaa sama kääntyy nurinpäin. Toisella puolella kädet ovat suorana ja toisella puolella ne ovat ristissä. Peukalo on "sisäpuolella", eli sillä puolella joka on lähempänä vatsaasi. Tästä asennosta voidaan puolustautua alhaalta tulevia hyökkäyksiä vastaan ja se antaa mahdollisuuden tehdä nopeita pistoja ylhäältä.
3: Vom Tag: Tässä on kahdenlaista tapaa. Toinen on pitää miekkaa hartioiden tasolla, kun taas toisessa miekkaa pidetään reteästi pään yläpuolella. Terä osoittaa ylös ja hieman taakse päin. (Toisissa manuaaleissa asento on niin että miekan terä on miltei pystysuorassa, osassa se taipuu hieman enemmän taaksepäin. Missään ne eivät kuitenkaan ole vaakasuoraan taakse päin.) Jos miekka on olalla ja ylöspäin, se on takimmaisen jalan puolella. Jos se taas on ylhäällä, ei ole mitään väliä kumpi jalka on edessäpäin, miekan on vain oltava keskellä. Tämä asento ei puutu vastaantuleviin hyökkäyksiin, vaan se on asentona offensiivisempi. Se sallii erityisen nopeat ja voimakkaat iskut.
4: Olber: Tässä asennossa miekka on edessä ja kärki osoittaa vinosti alaspäin. Miekka on niin että "true edge" on alaspäin. (Mikä on aika normaali asento. true edgehän on se terä, joka osoittaa eteenpäin kun pidät miekkaa kädessä edessäsi.) Se näyttää siltä että olet avoin hyökkäyksille. Kuitenkin tästä asennosta voidaan esimerkiksi nostaa terä pistoon tai astua sivuun ja lyödä ylhäältä tulevia iskuja vastaan.

Tosin näissäkin on mielenkiintoista se, että tapa katsoa lähtökohtaa asennosta on vain yksi tapa katsoa asentojen sisältöä. Toinen tapa on katsoa sitä mitä siihen siirtyminen tekee. Tässä on huomioitava myös mistä siihen tullaan. Yleisesti voisi sanoa että esimerkiksi Tagiin siirtyminen, kunhan vain leikkaa toisen hyökkäyslinjan, suojaa päähän kohdistuvilta iskuilta. Olber/Alber taas torjuisi ainoastaan jalkoihin kohdistuvia hyökkäyksiä, mutta kun niissä tilanteissa hyökkäyslinja päähän on sekä avoin että lähempänä, olisi syytä astua hieman taaksepäin, ulos toisen iskun ulottuvilta, ja lyödä tätä päähän, koska siihen vielä ylettää. Eli siihen siirtyminen ei käytännössä torju mitään.

Ei kommentteja: