Alphaman (α♂)

Tällä hetkellä muotia näyttävät olevan erilaiset näkemykset, joiden mukaan ihmisten seksuaalinen arvo määrittyy jollain elementillä. Toki Matt Ridley kertoo kirjassaan "Geenit, kokemus ja ihmisenä oleminen" että tutkimukset näyttävät että naiset hakevat vanhempia ja vakavaraisia miehiä. Hyvin koulutetut ovat useammin naimisissa. Ja miehet taas valikoivat ulkonäön suhteen, useat merkit viittaavat nuoruuteen joka taas kertoo naisen pitkästä lisääntymisiästä.

Tällä hetkellä miehen "luokkajako" on korostetussa asemassa. Tässä jaottelu tehdään yleisesti, kuten "jotain sutinaa" -blogi sanoo: "ylemmäntason (YT), keskitason (KT) ja alemmantason (AT) ihmisistä." ¹ Systeemi ei tietenkään toimi yksilötasolla, vaan se käsittelee tilastoja. Tätä kautta suuria linjoja saadaan esiin. On muistettava että ei pidä vetää "yleisestä yksilöön". Tämä on se "profiloinnissa varottava virheajattelu". Toki tämä kertoo jotain ja painottaa arvauksia. Suuri variaatio ei siis tarkoita että sääntöä ei olisi ja "toisilla ei kävisi flaksi muustakin kuin mäihästä". Ja korrelaation löytyminen ei tarkoita yksille napeille lyötyä orjuutta.

Karkeasti voisi sanoa että koostetaan tilastoja ja mitä halutumpi ihminen on muiden keskuudessa, sitä korkeammalla tasolla hän on. Kyseessä ei tietenkään ole kehäpäättely, jos asiaa onnistutaan testaamaan. Esimerkiksi jos arvataan että alfauroksella on paksu lompakko, voidaan asiaa testata tekemällä tilasto varallisuuden mukaan ja vertaamalla. On vain muistettava että yksilötasolla maut eroavat paljonkin. Tämä on siis ihan perus seksuaalivalinnan lajinmukaisten ilmiöiden testaamista.

Tosiasiassa tuskin kukaan lienee yllättynyt siitä että kaikki eivät ole yhtä haluttuja.

Itse asiassa tässä on muistettava, että perinteisesti on ajateltu että juuri nainen valitsee ja mies on ikään kuin se, joka ottaa mitä vaan saa. Tämän ollessa biologinen teoria, sitä kutsuttiin Batemanin periaatteeksi, joka nyt ei vaan kokonaisuutena ole mikään "ihmisen seksualiset salat selittävä taikaluoti". Vaikka sen sisältö onkin arkiajattelussa ja puheessa harmittavankin yleinen.
1: On kuitenkin hyvä muistaa se, mitä yksiavioisuudesta on sanottu: Jos kyseessä on haaremiin perustuva yhteiskunta, jokainen yksiavioinen nainen "kakkoskolmosnelos...vaimoksi" miehelle on joltakulta toiselta pois. Tämä johtaa siihen että yhteiskuntaan syntyy kasvava määrä sellaisia ihmisiä jotka "eivät vaan saa". Tällä voi olla merkitystä jopa yhteiskuntarauhan takia. Maan voi jossain tilanteessa järkevää ohjata yksiavioisuuteen, jos miehet ovat "puutteessa valmiita rähisemään/taistelemaan". Yksiavioisuudessa jopa minulla on mahdollisuuksia, koska naiset eivät voi kaikki valita sitä Orlando Bloomia, suomen seksikkäintä miestä Matti Vanhasta ja kumppaneita. Kun nämä on valittu, naiset joutuvat ottamaan muita. Jos moniavioisuus kielletään, yhteiskunta pakottaa naiset tähän tilanteeseen, halusivatpa nämä tai eivät.

Tähän toinen liittyvä asia on tietysti se, että yksiavioisuus pistää miehen valinnan yhtä tärkeäksi kuin naisen valinnan. Mikä ei tarkoita että "ysin naiset ottaa aina ysin miehiä" tai toisin päin - kuten minulle on esitetty vakavalla naamalla. Se tarkoittaa sitä että sekä naiset että miehet valitsevat. Siksi on hieman kyseenalaista syyttää naisia siitä että juuri he ajavat miehet sellaiseen tilanteeseen jossa "osa jää ilman seksiä" - joka peräti muutetaan retoriseksi kysymykseksi "kenellä on oikeus seksiin?" Sehän voi olla ihan molemmin päin. Itse asiassa voidaan väittää että jos naisilla on useampia miesehdokkaita, eli he ovat miestennielijöitä, sitä todennäköisempää miesten on päästä pukille. Kuitenkin juuri naisten vapautumista syytetään tämän ilmiön aikaansaamisesta. Olen hieman ihmeissäni tästä; Onko ihmisillä nyt jokin seksuaalinen kommuuni, jossa naiset naivat alfauroksia niin innolla että muille ei riitä? Jos näin on, en halua olla alfauros. Liian raskasta.

Kuitenkin ihmettelen ns. "ujousteoriaa". Siinä kun esitetään että "kokemukset kertautuvat". Eli kun sinut on torjuttu lukiossa, olet varovainen. Tietyssä määrin kyseessä on tietenkin "pelurin paradoksi"; Eli keskimäärin useampi vakiopeluri on aloittanut onnekkaasti. Ei siksi että heillä olisi keskimäärin parempi onni, vaan siksi että jos aluksi tulee takkiin, pelaamisen helposti lopettaa. Tässä kohden olen kuitenkin hieman ihmeissäni. Sillä esimerkiksi itse en ole mikään "iskurimies". Toki juttelen ihmisille, naisillekin, mutta muuten. Siinä missä perinteiset naisensaantistrategiat näyttävät olevan kahdenlaisia:
1: "Spam -strategia": Yritä iskeä usein, jolloin joku onnistaa. Heitä paljon arpoja, ei ole väliä jos häviät usein, koska saat kuitenkin massalla esiin. Kutsun ideaa tällä nimellä, koska sähköposteihin roskapostia lähettävät käyttävät samanlaista strategiaa. Riittää että yksi miljoonasta ostaa sen mainostetun rantarolexin.
2: "Special service -strategia", jossa keskitytään iskemisen laatuun. Niitä tehdään harvakseltaan, mutta kun niihin panostetaan, sitä onnistuu tavallista useammin. Määrä korvataan laadulla.

Oma strategiani taas on ollut näiden ulkopuolelta: "älä yritä". Minulla on toki ollut yrityksiä että etenkin erehdyksiä taustalla. Mutta olen huomannut että parisuhteessa oleva tuntuu olevan jotenkin toivottavampi. Ja ne naiset tietävät sen jotenkin ja jostain. Ehkä se on se, että on (1) itseluottavampi ja/tai (2) ottaa heidät muunakin kuin "panopuuna" ja iskemisen objekteina, joka taas antaa heille rauhan. Ja sitten käy kuin kissoille, jotka (ainakin vitseissä, eli ottakaa esimerkkinä) menevät allergikon syliin koska tämä ei jatkuvasti jahtaa ja häiritse niitä. Sellaisen sylissä on tietysti rauhallista olla, ja saa tehdä miten haluaa.

Siksi minulla oli hieman koomiset hetket tänä perjantaina töissä. Nimittäin eräs sinkkumies kertoi minulle miten minun pitäisi nostaa enemmän punttia saadakseni naisia. Hän oli tietysti järkyttynyt kun huomautin että "olo on kuin pankkiirilla joka saa kuulla pultsarilta sijoitusohjeita, mutta ehkä juuri tässä tapauksessa pultsarilla onkin hyvää tietoa eikä vaan pääomaa - kun muistetaan vallitseva pankkikriisi ja muu vastaava". Töitten jälkeen samana päivänä olikin sitä olikin erikoinen tilanne, kun sain lahjan ja treffipyynnön eräältä työpaikan naiselta. Toki olen vakaasti yksiavioinen, mutta aina sen silti hyvällä ottaa.

Ihmettelen vain että mikä naisissa on vikana. Oma puolisoni sanoi että kai ne minun jutut sitten on omalla tavallaan ihan viehättäviä. Naiset kai pitää aluksi siitä että toinen luokittelee kaiken ja heittelee hämmentäviä testipalloja, koska luokittelu vaatii kuuntelua ja testipallot ovat hämäävyydessään humoristisiksi tulkittavia. Mutta pidän kuitenkin olevani aika raskas puolisona ja ihmisenä. Pitkästä parisuhteestani voin kiittää vain ja ainoastan sitä että minun puolisollani on hyvät hermot, pitkä pinna, ja loputon sietokyky ignoroida mitä ihmeellisempiä heittoja hämmentymättä.

Toki minäkin lapsena, teininä ja aikuisenakin olen alati pelannut alphaman -peliä , siitä jopa wikipediaan kirjoittaen.² Mitään muuta yhteyttä alfauroksiin minusta on melko vaikea löytää. En ole rikas, erityisen komea, fiksu tai ihmisiä ymmärtävä tai huomaavainenkaan. Seksin laadusta en edes uskalla puhua.

---

1 Blogissa on ikärajavaroitus, koska siinä on usein seksiin liittyviä asioita. Mutta kyseisessä jutussa ei ole sen sortin tavaraa että alaikäinenkin ei sitä voisi lukea. Niin että sitä klikattavaa kohtaa osaa painaa 17 -vuotiaskin. Ja uskaltaa myös. Toki teinin kannattaa tyhjätä selaushistoria äidin varalta.
2 Siinä suosikkiaseeni on videoprojektori joka heijastaa lomavideoita. Se nukuttaa vihollisia. Joskus taide imitoi todellisuutta.