Prometheus, jonka nimi tulee kreikan sanasta Προμηθεύς, "ennen ajattelija". Hän oli titaani, joka loi kreikkalaisessa mytologiassa ihmisen savesta ja antoi heille tulen. Koska Zeus ei halunnut antaa tätä teknologiaa ihmisille, Prometheus varasti sen fenkolin varteen sen kätkien. Zeus yritti rankaista Prometheusta lähettämällä Pandoran lippaineen hänen luokseen. Lippaassa piti olla lahja, mutta siellä oli vitsauksia. Lankaan meni Prometheuksen veli, Epimetheus ~ "jälkiviisas". Kostoksi Zeus kytki Prometheuksen kallioon ja kotka söi hänen maksaansa. Hänet vapauttu tietysti Herakles. (Ja kuten televisio opettaa, soturiprinsessa "Xena" antoi tässä oman panoksensa. Valitettavasti mytologia ja historia on vain unohtanut tämän naissankarin, joten hänet jouduttiin nostamaan esiin halvalla fantasiakliseisellä juonenkehittelyllä.)
Tämä on varhainen esitys siitä miten teknologia ja taito, joka tuo ihmiselle kykyjä on nähty pahana asiana. Siinä ikään kuin tallataan Jumalan varpaille. Ja tämä teema on vahvasti mukana yhä tänäkin päivänä, esimerkiksi "Jurassic Park" -elokuvassa höppänää tiedemiestä rankaistaan Jumalan järjestyksen sotkemisesta. "Luonnotonta" huutaa tässä kohden tietysti myös monet muutkin, kuin tietyt Jumalan ystävät.
Ajatus ihmisen ja koneen liitosta alkoi itää vahvemmin euroopassa 1800 -luvulla, kun alettiin tehdä teknologiaa. Koneiden pelättiin alistavan työntekijät. Koneethan vaativat työläiseltä kuuliaisuutta ja tarkkuutta. Ja lisäksi kone teki usean työt, joten tekemisen sijasta koneiden huoltaminen ja niiden toiminnan tarkkailu muuttui tärkeäksi. Ja siinä missä jokainen karjakko tietää raskaana päivänä olevan tunteen "palvelen lehmää", on tästä vain pienen antropomorfismin päässä siitä että huoltaja-tarkkailija on koneen palvelija. Tämänkaltaista näkemystä voi katsoa edustavan esimerkiksi Charlie Chaplinin elokuva "Nykyaika" . Samoin kuin "Terminator" -elokuvat, joissa koneet ottavat vallan ja tappavat ihmiset. Tai "Matrix", jossa koneet ottavat ihmiset energianlähteeksi ja jotka ovat vain passiivisia uneksija-kokijoita. Teknologian kehityksen alkuaikoina koneiden ja ihmisten yhteistoimintaan oli kaksi vahvasti kiistelevää näkemystä.
1: Ensimmäinen oli "koneiden puolella". Nykyajan valossa se on selvästi väärä. Tämän mukaan toistuvat liikkeet, joita koneiden ääressä tehtiin, esti ihmisiä väsymästä koska ne olivat tieteellisiä. Toki koneet tekivät työtä helpommaksi koska ihmisen ei tarvinnut raataa ja nostaa yhtä suuria taakkoja, mutta liikesarjojen toisto ei ole "väsymättömyyden tae". Jokainen kuntopiirin kerrankin "kunnolla" läpikäynyt tietää. Samoin työkulumista kärsivät.
2: Toisen näkemyksen mukaan koneiden toisto toi esiin ihmisen mielen rikkoutumista, joka johti neurooseihin ja siihen että teknologia orjuutti ihmisen. Tämä näkemys on melko totta. Toistuvuus käy helposti mielen päälle. Esimerkiksi kun minä itse aloitin aikanani Bingossa, en voinut vapaalla lainkaan kuunnella numeroita. Lottoarvonnan seuraaminen TV:stä oli liikaa. Sitten kun lopetin ne hommelit, laskeskelin kuinka monta "Bertta 15:staa" olin työuran aikana kuullut. Oli monta (keskimäärin 47 966 kertaa). Tosin omalta kohdaltani opin suorattamaan tilanteen pois muutamassa viikossa, eikä asia painanut. Jos se olisi ollut fyysistä toistoa, tilanne voisi olla toinen. (Sanoo henkilö joka harjoittaa itsepuolustusta, jonka oppimiseen on vain yksi tapa. Toistaminen.)
Kuitenkin voisin viitata siihen että jo alkuaikojen kolikkokoneet olivat koneita joita ei liitetty työhön vaan huvitteluun. Pelikone on toki sen omistajalle aina tuottava laitos, mutta käyttäjän kohdalla ero oli valtava: Kun tehdaskone edustaa työläiselle työtä ja ikävää ja rahan tuottamista, on pelikone liitetty vapaa -aikaan, huvitteluun ja rahan kuluttamiseen. Mutta pelot näitäkin koneita vastaan ovat olemassa. Ja nykyisin tehdaskoneisiin ei liitetä samanlaisia pelkoja kuin näihin viihdekoneisiin. Nykyisin mielen vie viihde, ei työtä teettävä orjuuttajakone. Ehkä syynä on se, että entisen kaltaista työtä on nykyisin jo vaikeaa löytää.
Minusta on kuitenkin erikoista, että elämme teknistyneessä maailmassa, ja ostelemme innolla kamerakännyköitä, IPodeja, soittoääniä ja muuta teknologiaa joista osa on sellaista että "ilmankin tulee toimeen". (Ihminen voi elää ilman "Magic Bullettia", vaikka televisiomainos voisi muuta vihjatakin. Ehkä syynä on se, että minun nurkissa ei pyöri valmiiksi pilkottuja vihanneksia toisin kuin niissä mainoksissa.)
Kaupassakaan ei voi helposti käydä ilman että on ihminen liukuhihnan päässä. Ostelemme pelikonsoleita. Ja minäkin pelaan "Tekkeniä" enemmän kuin käyn vaikkapa kirkossa. Olemme kuitenkin melko nihkeitä koneita kohtaan viihteessä. Nyt näyttää siltä että pelikulttuuriin liittyvät sankarit joko jäävät pelien vangiksi animen "Hack Sign" -tyyliin tai sitten sieltä nousee "The Who" -yhtyeen "Tommy" -rock oopperan sankarin kaltaisia olentoja: Siinähän on sankarina henkilö, joka on kaltoin kohdeltu ja eristäytynyt nuori, jonka merkittävä ominaisuus oli se, että hän osasi olla yhtä flipper -pelikoneen kanssa.
Ihmettelenkin, missä on se aika, jona televisio nähtiin teknologisena hienoutena joka piti nuoret pois kaduilta häiriköimästä. Surffailuakin on pidetty sopivana tapana pitää nuori kotona pois huumeista. -joista "Mario Sofia" -kirja kertoo. Ehkä ongelmana onkin se, että tosiasiassa televisio ja internet eivät passivoi ja eristä ihmisiä. "Assembly" on vuosittainen nörttien massatapahtuma, jota leimaa vahva sosiaalisuus. Se, että mennään yhdessä samaan paikkaan olemaan samalla tavalla erilaisia on jotain, jota voisi kutsua jopa "esiuskonnolliseksi". (Tässä tavassa olla samalla tavalla erilaisia on jotain pirun japanilaista.) Tätä kautta nuoriso ei toiveiden mukaan jäänytkään kotiin olemaan kilttejä poikia/tyttöjä, vaan ovat silti yhä käyneet riennoissaan. Psykoanalyysin tai valtateorioiden ystävä voisi sanoa että nämä kanavat olivat yrityksiä ulkopuolelta hallita nuorten seksuaalisuutta, joka on tietysti tuomittu epäonnistumaan. (MWAHAHA)
Toki peloissa on jotain perääkin:
1: Japanissa Yakuza liitetään usein pacinko -automaattien omistukseen ja euroopassakin mafialla oli aluksi vahvasti sormensa pelissä ns. arkadipeleissä. Koska viranomaiset taistelivat kovasti mafiaa vastaan, oli näillä pelihallien kolikkopeleillä usein vaikeuksia ja niihin liitettiin ihan oikeistakin syistä negatiivisia mielikuvia. 1900 -luvun alkupuoli oli pelikoneille vaikeaa aikaa. Ymmärtäähän tämän. Jos nuori syytää rahaa mafian taskuun, se ei tee hyväksi idealle pitää hänet poissa huumeista.
2: Toki paheksuntaa liitettiin pelikoneisiin jo ennen tätä, esimerkiksi sen vuoksi että esimerkiksi mutoskoopeissa, kuten muussakin teknologia, napattiin melko nopeasti erotiikkabisneksen palvelukseen. Siinä missä "Private Media Group, Inc." on nykyisin valloittanut internettiä "edelläkävijänä" verrattuna muihin elokuviin, on huvitteluautomaatitkin nopeasti valjastettu "näihin hommiin". Yksi esimerkki on mutoskooppi. Se on yksinkertaisesti kammesta väännettävä "videontapainen", joka eteni kun kampea väänsi. Teknologiassa oli yksinkertaisesti "kuvalappuja", jotka kääntyivät esiin samaan tapaan kuin piirretyt tikku -ukkelit liikkuivat minun lapsuuteni kouluvihkojen nurkissa, kun sivuja plarasi. Mutoskooppi ei ollut kovin interaktiivinen: Kuvan voi pysäyttää tai pikakelata, koska se eteni vain sitä vauhtia kuin kampea väänsi. Mutoskoopeissa suurta suosiota saivat "What the Butler Saw" -tyyppiset pätkät, joissa oli nakuisia naisia ja tirkistelyä. (Ei suinkaan murhia ja niiden ratkaisemista, vaikka hovimestarit murhaajiin usein sidotaankin dekkariviihteessä.) Ne olivat tirkistelyä tuolloin "kiellettyihin asioihin". Ne olivat erittäin suosittuja, aivan kuten internetporno nykyisin. Tätä kautta nörttiyden ongelmana ei ole se, että nuori vääntää koodia kieli keskellä suuta, vaan se että internetin kautta hän voi törmätä sivustoille, jotka huurruttavat nörttikokelaiden lasit.
Ehkä tässä on käynyt niin, että jumalilta vietiin tuli, ja jo tämä oli pelottava asia, kunnes huomattiin että vielä kauheampaa oli se, että jumalilta vietiin hauskanpito. Minusta taas juuri "hömppä tekee ihmisen". Ei sitä jaksa, jos aina pitää kärmistellä. Ja siksi hyväksyn järjettömien asioiden kannattamisen ja tekemisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti