Kuten luultavasti jokainen kellonajoista kiinnostunut on huomannut, olen yökyöpeli. Aktiivisin hereilläoloaikani on yleisesti ottaen "pikkutunneilla". Yöllä sen sijaan ihmiset nukkuvat. Minäkin nukun joskus. Tämä rajoittaa sosiaalisten kontaktien määrää, vaikka ei tietenkään lopullisesti rajaa mitään pois. Ja toki käyn töissä ja koululaitoksissakin, ja ne ovat "päivisin auki". Mutta luulen että ymmärsit pointtini.
Aktiivisimman valveaikani olen yksin. Jopa puoliso nukkuu, yleensä nukahdettuani huonoihin puujalkavitseihini tai vastaavaa.
Niinpä meille hommattiin televisiokortti. Kun saatiin ilmainen kokeilukuukausi. Tuli paljon kanavia. Niistä sitten löytyisi mukavasti valinnanvaraa. Normaalikanavilta kun tulee öisin vain chattia ja TV -pelejä. Sekä lumisadetta, joka kiinnostavuudessaan usein ylittää "etsi kirjaimiin UKRUT kätkeytyvä suomalainen kaupunki" -ohjelmat, jossa epätoivoisuuden myötä nainen huitoo ja riekkuu enemmän ja pyytelee puheluja. Jos ohjelmisto olisi ollut OK, olisi saatettu jopa ostaa koko paketti. Valitettavasti sieltä tuli pääasiassa yöaikaan pääasiassa pornoa.
Ei minua tietenkään ärsyttänyt itsessään se, että televisiosta tulee pornoa.
Voisihan sitä joskus olla ihan kivaakin katsella. Joskus sitä voisi vaikka juhlistaa sitä että on kolme yöllä ja kaupungissa kaikki hyvin. Ongelmana oli vain se, että tässä minulla oli tässä runsaskanavainen valinnan ja tarjonnan ihmemaa, joka käytännön tasolla toteutti tämän huiman potentiaalinsa - jota koulusta kesälomalla olevat, sangen alipalkatut ja usein provisioansioilla kitkuttavat osa-aikais markkinamiehet osasivat korostaa mainitsemalla kanavien lukumääriä koskevia tietoja - tarjoamalla minulle käytännössä kanavakaupalla samaa. Saan valita joko samanlaista tai samanlaista. Tai sitten sen vanhan tarjonnan, jonka vuoksi kokeilu kuulosti houkuttelevalta. - Tietenkin sen lisäksi että siinä oli taikasana "ilmainen kuukauden kokeilu".
Tämä on sinällään erikoita, sillä vaikka mikään laki ei pakottaisi siihen että porno olisi tietynlaista, ne näyttivät noudattavan juuri ennaltamäärättyä kaavaa. Suurin ero oli naisen hiusten ja ihonvärissä. Ihme jyystämistä. Tuttujen lauseiden toistoja oli enemmän kuin lestadiolaisten kesäjuhlilla. Ja aiheeseen liittyvän google/altavista -pikaselauksen perusteella nettitarjonnassa tuntuu olevan isommassa variaatiossa. Ehkä kanavat saavat lähettää vain juuri tietyn tyyppisiä, ja muut on ikään kuin harkinnan ulkopuolella.
Kanavapaketti jäi hankkimatta. And all what you get was this lousy blog.
Tässä kohden moni voi tietysti ihmetellä. Sävyhän on negatiivinen. Ja yleensä taas olen pornografiaa kohtaan puheissa sangen suopea, jopa sitä tukeva. Kunnes tajuaa että puolustan sitä enemmän sen vuoksi miten sitä kohdellaan usein ennakkoasenteella "sensuroitava jo ennen katsomista". Sekä siitä mitä asioita ja yhteiskuntamme vapauttamia potentiaalisesti arvokkaita ja hyviäkin asioita se voisi palvella. Ja ehkä vähän myös senkin vuoksi että "strategiset tahot" jotka eivät siitä pidä edustavat maailmankuvia, joiden käytännön toteutus on moraaliltaan sen verran kyseenalaista että heidän pitäisi avata viimeisenä suunsa ja olla viimeisenä vaatimassa sensuuria ja kriittisyyttä yhteiskunnalta.
Eli pornossa on tilanne: En itse asiassa juurikaan katso sitä. Enkä itse asiassa usko olevani hirveän poikkeuksellinen. Tästä esimerkkinäni on armeija, jossa kyllä kierteli muutamia julkaisuja, käytännössä miltei kaikki näkivät ne. Minäkin. Mutta kun sieltä lähdettiin, oli ongelmana "Erotiikan Maailman" kaksi vuosikertaa, joita kukaan ei tunnustanut omakseen. Minäkään. Toinen merkittävä kokemukseni pornografiasta on sähköpostiini saama "haaste", jossa minun käskettiin katsomaan tietty japanilaista aihepiirin videota läpi. Kokemukseni tiivistyvät yhä syväviiltävään analyysiin "Mikä niitä japanilaisia oikein vaivaa?"
Koosteena voisi sanoa että vaikka seksuaalisessa kiihotuksessa itsessään ei ole mitään likaista, eikä kaupallisuuskaan ole mikään huonouden tae, näyttääkin enemmän siltä että julkaisukynnys on liian alhaalla ja ala on omien kliseidensä saastaama, odotettavissa olevaan kuin parannuskristittyjen kiitospuheiden rakenteet. Toisin sanoen "tarvittaisiin jotain itsekriittisyyttä", joka sekä ampuisi perusryönää takaisin sinne minne se kuuluisi, että tuottaisi lisäksi jotain "kokeellista pornoa", jossa olisi uusia asioita. Ja tämä ei välttämättä tarkoita mitään "kolme miestä ja baby" -tyyppisiä groteskeja asioita. Luulisi että tästä aiheesta, jos jostakin, saisi halutessaan kiehtovan.
Eli tarkoitan että tehtäisiin "hyvää pornoa". Sellaista, missä olisi hyvät juonet ja vaihtelua. Joita "inte letku ellitkin" voisivat katsoa. Jotka ei olisi niin helvetin ennalta -arvattavia ja typeriä. En väitä että tälläistä ei ole vain sen vuoksi että "varsin vähäisellä" tuntimäärällä ja tutustumisellani en ole sellaiseen törmännyt.
Mieleni tekisi sanoa että "olen elämäni aikana pyrkinyt etsimään kiehtovan pornoelokuvan, jossa on hyvä ja laadukas juoni. En ole vielä löytänyt, mutta etsimisen puutteesta ja laiskuudesta minua ei voitaisi syyttää." Kysyn kuitenkin, haasteenomaisesti, että tietääkö kukaan ainuttakaan aidosti hyvin tehtyä aktuaalista pornoelokuvaa. Sellainen voisi olla kiva katsella joskus. Nyt näyttää siltä että sattuman odottamisen aikana ehtisin kuolla vanhuuteen.
Ja ei, en ole tilaamassa kanavapakettia jotta voisin jokapäiväisestä tarjonnasta kahlata läpi ne helmet. Monista etsiminen on prosessi. Tässä kohden prosessi on vähemmän kiva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti