sunnuntai 13. lokakuuta 2013

robotti-insestiä

"Philosophical disquisitions" -blogi käsitteli eettisiä argumentteja jotka käsittelevät seksiä robottejen kanssa. Argumentaatiossa on mielenkiintoista se, että useinhan seksuaalisuuskeskustelussa on laajasti niputettu "haluttavaa" & "oikein" & "laillista" & "avioliitto" -käsitteet yhteen. Erittelynhaluinen mieli on tietysti tarkka. Kaikki mikä on oikein, ei ole laillista. (Argumentaatio ei käsittele sitä pitäisikö robotit ja ihmiset päästää naimisiin. Se käsittelee sitä onko robottiseksi jotain joka on eettisesti oikein.)

Argumentaatio itse asiassa lähtee siitä keskustelusta, että tuleeko ihmisten ja robottien välinen seksi olemaan oikein mitenkään relevantin yleistä. Tässä kohden uncanny valley nostetaan esiin. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen kulma, koska se tuo esille asiaan liittyvän tuplaongelman;
1: Nimittäin sen, että koska uncanny valley on ihmisen tiedetty piirre, seksi robottien kanssa koetaan helposti ällöttäväksi. Jonathan Haidtin mukaan suuri osa seksuaalisuutta koskevista normeista on sen tapaisia että kiellämme ne ikään kuin meille itsellemme vieraaksi jäävin syin. Uncanny valley muistuttaa että ihmisillä on lajityypillisiä reaktioita jotka eivät nouse suoraan mistään ideologiasta ja jota ei oikeastaan edes opeteta. Ja siksi robottiseksi todennäköisesti myös halutaan kieltää.
2: Uncanny valley vihjaa siihen, että vain melko harva ryhtyisi roboseksuaaliksi. Ja tätä kautta kieltäminen muuttuu tavallaan irrelevantiksi. Tässä ei siis oltaisi kieltämässä mitään joka koskisi kovin montaa ihmistä. Ajan voi kenties haaskata paremminkin.

Toisaalta uncanny valley iskee roboseksuaalisuusargumentaatioon yllättävän laajasti. Sillä roboseksuaalisuus yhdistetään helposti masturbaatioon. Jos on oikein - tai ainakin laillista - käyttää vibraattoria, niin robottikin on vain samanlaista teknologiaa. Kuitenkin vibraattori ei ole uncanny valleyssä. Seksirobotit taas helposti ovat. Tämä huomio tosin vie mielen erikoisille urille, nimittäin kohti pumpattavia barbaroita. Ihmiset käyttävät niitä jo nyt. Ja hyvinkin aidonnäköisiä seksinukkeja ihmisillä on jo nyt käytössä. Ne ovat taatusti uncanny valleyssa. Niiden käyttämistä pidetään perversiona, ja hyvin omituisena, kenties jopa terapiaa vaativana. Mutta koska tässä ei teknisesti ottaen vahingoiteta ketään, se silti sallitaan laillisesti. (Tosin jos seksinukke on tehty aivan jonkun oikean ihmisen näköiseksi, tilanteeseen voi tulla kovempaa paheksuntaa.)

Robottiseksiä on yritetty vastustaa sitä kautta, että jos ihmiset harrastaisivat seksiä robottejen kanssa, ihmiskunta romahtaisi. Tämä on hyvin omituinen argumentti, joka tulee vastaan hyvin monessa perversioita kieltävässä argumentaatiossa. Tämä on yleensä siitä omituisia, että oletuksena on esimerkiksi se, että kaikki tai oleellisen suuri osa olisi niin tyytymätön seksielämäänsä ihmisten kanssa, että he rynnistäisivät käyttämään robotteja. Ja että ainut mikä jarruttaa meitä on se, että robotit ovat vaikeasti hankittavia. ; Homoseksuaalisuusteemassa kyseinen argumentti on tietysti hyvin omituinen. (Minun on vaikeaa keksiä mitään sellaista joka saisi minut harrastamaan seksiä miehen kanssa.) Mutta teknologian kohdalla on teoriassa mahdollista että joskus tulevaisuudessa robotit yksinkertaisesti tekevät sen vain niin paljon paremmin. ~ Kysymyksenä onkin se, että onko lisääntyminen jonkinlainen kansalaisen velvollisuus. Nähdäkseni ihmisen tehtävänä ei ole pakkopanna ketään vaikka olisi ihmiskunnan viimeinen mies tai nainen. Raiskaus ja lapsitehtailu on raiskausta ja lapsitehtailua vaikka lajin sukupuuton edessä.

Itse asiassa voidaan sanoa että robottiperheisiin ei synny lapsia, he voivat kenties adoptoida muutoin aborttiin meneviä lapsia tai vastaavaa. Jos yhteiskunnan tilanne todella velvoittaa väkiluvun kasvamisen tukemiseen, tämänlaiset keinot voivat olla vaihtoehtoja raiskaus-lapsitehtailukulttuurille. ; Jos teknologia tuottaa hyperhyviä seksibotteja, niin miksipä ei keinohedelmöitys voisi tuottaa uusia lapsia näihin robopanoperheisiin, vaikka kaikkiin niihin!

Tästä alustuksesta voi siirtyä sitten insestiin.

Insesti on viime päivinä noussut vastaani homoseksuaalisuusargumenttiin niputettuna. Tässä ideana on ollut slippery slopesta varoittelu. Eli asenne joka kyllä jossain määrin kuvaa kohkaavia ihmismassoja, mutta joihin ei "todellisuudesta sen epä-älyllisyyden vuoksi vieraantuneen analyysiin kyvyllisen" ihmisen silmiin ole oikein mitään perusteita. Pelotellut seuraukset ovat väitettyjä eivätkä mitenkään väistämättömiä.

Argumentti on muunnos Oinosen hauveliargumentista. ; Eli jos sallimme homouden niin menemme naimisiin koirien lisäksi lähisukulaistemme kanssa. Siinä oli toki pientä viilaamista. Argumenttina nimittäin oli se, että vapaaehtoinen insesti sallittaisiin. Eli jos täysi-ikäinen mies haluaa mennä äitinsä tai sisarensa - tai veljensä tai täysi-ikäisen poikansa - kanssa naimisiin ja molemmat olisivat vapaaehtoisesti mukana, sekin pitäisi sallia koska homojen avioliitto sallitaan.

Tässä kysymyksessä robotiikka on hyvä muistuttaja. Sillä insestin kohdalla ihmisissä toimii Westermarck -efekti. Tämä johtaa siihen, että vapaaehtoinen insesti on melko marginaalista. Se siis helposti kielletään. On miltei todennäköisempää että muut kuin vapaaehtoiset syyt ajaisivat ihmisiä insestiin. Lähisukulaisten avioliitto ei ole historian varrella uusi keksintö ja se on perinteisesti liittynyt kulttuureissa vallan ja omaisuuden jakamiseen. Insestiä harrastetaan siis pelkästään rahasta. ; Homoseksuaalisuuden kohdalla kysymys on selvästi tilastollisesti yleisemmästä ilmiöstä jota ei ole perinteisesti harrastettu talouden vuoksi. Päinvastoin, verisukulaisen saaminen seuraavan sukupolven valtaistuimelle on ollut oleellinen osa hierarkista insestiavioliittojärjestelmää. Homoseksuaalisuus olisi tätä kautta hyvin huono asia "sukudynastiaseksuaalisuudelle".

Homoseksi on monista ällöttävää, mutta niin moni kokee inhottavana vanhojen ihmisten tai läskien kanssa panemisenkin. Homoseksuaalisuutta kohtaan koettu vastenmielisyys ei ole voimakkuudeltaan Westermarck -efektin vahvuinen. - Siksi esimerkiksi vankilassa jossa heteroseksiä ei ole tarjolla saa kohtuullisen monet harrastamaan homoseksiä. Kysymys on tietysti rajanvetokysymyksestä. Filosofisesti tässä kohden kysymys on siinä mikä on "oleellisesti analogista" ja mikä "oleellisesti epäanalogista". On siis rationaalista vastustaa homoseksuaalisuutta insestin kautta, mutta tällä argumentilla ei ole mitään valtaa jos haluaa pitää insestiä pahana mutta homoseksuaalisuutta ihan eri juttuna.

Toisaalta insestin kohdalla jälkeläisistä on muutakin. Nimittäin perinteisesti ihmiset ovat panostaneet jälkeläisten terveyteen yllättävän kovasti. Ihmiset kammoavat eugeniikkaa, mutta toisaalta sikiöseulonta ja vammaisuuden vuoksi tehdyt abortit ovat nykumaailmassa aivan tavallinen asia. Asia ei kenties ole teknisesti oikein, mutta se on selvästi ainakin laillista. Kysymys muuttuukin tavallaan siihen muotoon, että onko insestin kieltäminen sekin jonkinlaista abortin tapaista, jotain jossa on iso annos piiloeugeniikkaa. Ja sitten on tietysti mietittävä onko eugeniikka sittenkään niin kamalaa, vai onko insesti jotain jota vastustamme ihan muin syin. ~ Haidtin tuominen on tässä relevanttia, koska hän on kuvannut vapaaehtoista heteroseksuaalista kohtaamista jossa on käytetty ehkäisyä vasta lopuksi mainitaan että seksiä harrastavat ovat sisaruksia. ; Vaikka vammautuneita jälkeläisiä ei syntyisi, ihmiset olisivat vastahakoisia hyväksymään aktiota. Westermarck -efekti on hyvin voimakas.

Selvää on, että "jos niin" -ajattelu on oikovaa. Slipperu slope on perimmiltään syytös. Eikä edes kovin toimiva, koska tosiasiassa eettisiä ja laillisia asioita voidaan hyväksyä johonkin rajaan. Eikä se, että laki on hyväksytty jokin intressi mielessä tarkoita sitä että sen seuraukseen olisi pakko mennä.

Esimerkiksi olen Intelligent Designin kohdalla korostanut sitä, että sen kannattajat haluavat perimmillään saada kreationismin kouluun ja että Discovery Instituten toiminta tähtää Wedge -dokumentissa kirjaamiin tavoitteisiin, ateismin pois yhteiskunnasta ja taiteesta jotta kulttuuri hyväksyisi sen, että ihmiset ovat älykkäästi suunniteltuja ja tätä kautta biokoneita. - Mieleni tekisi kertoa tähän tuhat vitsiä älykkäästi suunnitelluista seksiroboteista, mutta en viitsi.

Oleellista on, että tämä perimmäinen tavoite ei estä keskustelemasta siitä onko hyvä opettaa teismiä tai evoluutiokriittisyyttä koulussa. Se on toki tarkoitettu "ensimmäiseksi askeleeksi" mutta olisi aika epädiplomaattista ja dogmaattista rajata keskustelu ja neuvottelu lähtökohtaisesti vain sen vuoksi että kannattajina on "väärät tahot joilla on väärä ideologia". Toisaalta natsisaksassa jännittävää oli se, että moniin asioihin ei tähdätty suoraan, vaan niihin enemmänkin ajauduttiin. Perimmäinen tavoite ei kenties ole niin oleellista. Kysymys on siitä että jos mennään hyväksyttävää linjaa sitä on syytä tukea. Ja jos mennään paheksuttavalle alueelle, niin sille ei tule antaa tilaa vaikka se yrittäisi kuinka rakentaa analogioita jonkin jo hyväksytyn kanssa.

Ei kommentteja: