torstai 24. lokakuuta 2013

Ja sitten jotain ihan vanhaa

Televisio on ollut viime vuosina siitä ystävällinen, että sen puolelta on tarjottu iloksemme monia historiallisia draamoja. Huonona puolena voidaan sitten pitää niiden alkutunnuksia. Niissä on jostain syystä hyvin yleistä käyttää kuvitusta tai aiankin tyyliä joka on lainattu sen ajan taiteesta mitä sarjan historia kuvaa.

"Roomassa" alkutunnuksessa on liikkuvia roomalaisajan graffiteja. Silloin se vielä näytti (minun silmiini) kiinnostavalta. Mutta sittemmin kun katsoo lähes mitä tahansa vähänkin isomman budjetin historiallista sarjaa, esiin nousee "Borgian" renessanssimaalauksien tyyliin tarjottu alkutunnus. "Da Vinci's Demon" laittaa alkutunnuksensa täyteen animoituja Leonardon piirrostyyliin laitettuja kuvia. Ja niin edespäin.

Tämä konventio on kovaa vauhtia muuttumassa perinteestä kliseeksi. Tässä alkutunnustyypissä ei enää ole jäljellä mitään taiteellista tai luovaa. Taide latistuu siinä jonkinlaiseksi arkkityyppiseksi mielikuvaksi joka siirtää tunnelmat aikaan liittyviin mielikuviin. Se siis yrittää jopa ohjastaa ajatuksia ja latistaa näkemys menneestä ajasta hyvinkin konventionaaliseksi. Taiteena ja kultturelliutena esitetty muuttuu ajatusten ja historiakäsitysten banalisoimisen välineeksi.

Ei kommentteja: