Moraali, etiikka ja maailman käytännön rajoitteet ovat syitä, joiden perusteella lait yleensä laaditaan. Lainsäädäntö kehittyy siksi aina jälkijättöisesti. Mitä enemmän konservatiivisia jarrumiehiä ja huonosta lainsäädännöstä hyötyjiä on, sitä kauemmin yhteiskunnan kehittyminen kestää.
Konservatiivien argumentaatiossa korostuu testaus ja varmuus. Perinne toimii kun on kokeiltu. Tässä kannattaisi minimoida puheita siitä, miten moraali ja laki ovat eri asioita. Kuitenkin Räsänen ja monet muut -kuten itsekin- korostavat juuri sitä, miten moraali ylittää lain. Nämä kannanotot ovat yhteiskuntatasoltaan pohjimmiltaan argumentteja liberaaliuden ja muuttamisen puolesta.
Näiden viesti on se, että asioita on kokeiltu ja moni asia ei toimi joten omaatuntoa tarvitaan. Tämä murskaa konservatiivien usein käyttämän argumentin siitä, että "jos jokin ei ole rikki, sitä ei pidä korjata." Kysymys on siitä, että jos asioita on kokeiltu ja havaittu että ongelmia tulee ja sivutuotteet ovat rikki, niin pitääkö niitä korjata. Ja tässä kannassa moni vouhkaamiseksi nähty asia asettuukin kontekstiinsa. Konservatiivit pitävät näitä turhana, jonain joka ei ole relevantti vika vaan liiallista pilkunviilaamista. Toisen mielestä maailmassa oleva vika ei siis saa edes käsittelyä teemalla "onko se vika vai ei". Tätä kautta muutosvastarinta astuu mukaan kuvioihin. Harva konservatiivi tunnustaa tätä puolta - tai minä kyllä tunnustan, että suuri osa konservatiiviudestani johtuu juuri siitä että maailmaan tungetaan kaikenlaista syntistä renessanssiajan jälkeistä teknologiaa. Mitätöintikone on tässä oleellisessa osassa ; Se piilottaa ongelmat niin että konservatiivi voi myydä "kokeiltu-testattu-toimii -älkää lähtekö säätämään" -argumenttiaan.
Omaaatuntoa lain yli korostaessaan hän kuitenkin salaisesti tunnustaa että on pettynyt ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti