Suomen iltapäivälehdistössä on nostettu esiin USA:laisen poliitikon puheita joissa hän on selittänyt että raiskatut naiset eivät tule raskaaksi. Että luonto torjuu raskauden tässä tapauksessa. Usein iltapäivälehdistöä kuvaa liioittelu, mutta tässä kyseisessä tapauksessa tapaus on oikeasti vielä uutisoituakin omituisempi. John Pieret kirjoitti tähän liittyvästä tapauksesta ja sitä kautta tarjoutuvia lähteitä lukemalla selviää että tosiasiassa puhe oli vielä enemmästä ; Väite oli pohjimmiltaan se, että jos nainen tulee raskaaksi, kyseessä ei ole legitiimi raiskaus. ; Samalla selviää että poliitikko ei ollut tilanteessa yksin. Kun hän viittasi tohtoreihin, hän viittasi viitattiin tiettyyn ryhmään ammattilääkäreitä. Sääli vain että nämä lääkärit harjoittavat ammattinsa sijasta ns. pseudotiedettä. (Lausunnon antajat ovat siis hieman kuten niitä homeopatiaa kannattavia lääkäreitä, jotka sekoittavat elämänsä eri puolia, kuten omaa vakaumustaan ja uskomuksiaan ja maailmankuvaansa ja ammattiaan ja tiedettä toisiinsa "hieman epäsopivasti".)
1: Strategiassa ei ole mitään uutta. "Eri maailmankuvat, eri tulkinnat" -henki on fundamentalistikonservatiivien parissa sitä että jotta saadaan eri tulkinnat on otettu käyttöön ihan omat faktat. ; Oikeistopuoli on monin paikoin hyvin epäitsekriittisesti sisäänpäinlämpiävää. Ja tässä piirissä olevat "omat faktat" kiertävät ja toistuvat ja vahvistuvat mielissä. Tilannetta kutsutaan jopa leikillisesti nimellä "Fox Echo Chamber". Konservatiivit ovat niin maailmankuvansa lumoissa että he ihmettelevät ja hämmästelevät jos joku penkoo heidän väitteidensä taustoja. Siksi huonolta laskelmoinninta näyttävät ylilyöntilausunnot selittyvät.
Moni voisi ihmetellä mikä saa kristityt vastustamaan naisia ja puolustamaan raiskaajia. Sehän ei sovi sellaisenaan kristilliseen arvomaailmaan. Tosiasiassa kristittyjen oppi kertoo että raiskaus on synti. Jopa silloin kun kyseessä ei ole "legitiimi raiskaus" vaan syrjähyppy, sitäkin pidetään hyvinkin syntisenä toimintana. Kysymyksessä onkin pohjimmiltaan toinen asia, nimittäin abortti ; Konservatiivit eivät ole uhattuja "valinnanvapaus" -argumenteista koska he katsovat puolustavansa korkeampaa etiikkaa. Raiskauksista syntyvät lapset ovat sitten olleet uhkakuva koska ne eivät ole "oikean perhejärjestyksen" sisällä syntyviä lapsia. Siksi tästä voi syntyä moraalinen dilemma koska sikiö ei ole synnin hedelmä ja ansiokas rangaistus äidille. (Joka on argumentaation tarkastelun jälkeen ilmiselvästi se aito ydinteema sen enemmänkin tekosyyksi paljastuvan "elämän puolustamisen" sijasta.) Kun raiskausvauvan syntyminen kiistetään abortin kannattamisen vahva argumentti mitätöidään. Tämä miellyttää useita konservatiiveja niin paljon että heiltä kierähtää kivi sydämeltä sellaiseen tahtiin että kyseenalaistaminen olisi pelkoreaktion paikka.
1: Kristillinen rakkaus voisi teoriassa kattaa toki vaikka mitä mutta tämä perhejärjestyskysymys on oikeasti relevantti ; Esimerkiksi Pat Robertson tuomitsi juuri tuoreesti sen, että kristittyihin perheisiin adoptoitaisiin esimerkiksi seksuaalisesti hyväksikäytettyjä lapsia. Kokemus kun voisi tehdä lapsista "outoja". Robertson valaisee sitä miten tosiasiassa "pro life" korostaa ideologista oikeaoppisuutta ensisijaisena ja ihmisarvoa vain ehkä jonain neljäntenä tai viidentenä arvona. Kysymys ei ole koskaan lapsista tai elämistä itsessään. Lapsi on vain väline sille että aikuiset voivat mestaroida toisten aikuisten elämässä alueilla jotka muutoin laitettaisiin uskonnonvapauden suojan taakse. Omat arvot muuttuvat kontrollin välineiksi ihmisille jotka eivät näitä samoja arvoja jaa. Hännikäinen kuvaa tätä "hyysäämis/holhoamis" -strategiaa joka vain naamioidaan välittämiseksi ja arvojen puolustamiseksi. Ja hän tekee kuten ihmisett usein tekevät eli liittävät sen liberaaleihin. Kuitenkin tässä konservatiivit käyttävät juuri tätä strategiaa. Mikä ei yllätä kun muistaa että konservatiivinen linjama on nykyään vahvasti "nietzscheläistynyt".
2: Joku voisi väittää että tämä olisi ollut uusi strategia joka olisi ollut ylilyönti jota ei nyt toisteta. Kuitenkin tosiasiassa on hyvä muistaa että konservatiivinen oikeisto on jo kauan pyrkinyt korostamaan että raiskaus olisi jonkinlainen hienohelmaisuuden ja kevytmielisyyden seuraus. Raiskausdiskurssia värittää siksi lähes pelkkä turvallisuusnäkökulma jossa selitetään pukeutumisesta. Tämä toki ehkäisee ja vähentää mutta ei tyystin poista raiskatuksi tulemista. Siksi sitä ei saisi myydä taikaluotina. Aborttiargumentaatio välkkyy tässäkin diskurssissa vahvasti taustalla. Ei raiskaussikiölle aborttia koska raiskaus ei ole uhrina olemista vaan promiskuiteettisynnin seuraus, synnin hedelmä, ansaittu rangaistus. Tässä kohden strategia on itse asiassa toiminut erinomaisesti, joten on tavallaan ällistyttävää että ihmiset ovat tässä kohden niin vahvasti hereillä. Sama looginen rakenne menee heillä muualla aivan sukkana läpi. Raiskausmekkopukeutumisessa osalle turvallisuuspuolen teemat tekevät teosta ikään kuin ansaitun ja omaa tyhmyyttä. Jos minä joudun taskuvarkauden kohteeksi holtittoman käyttäytymisen johdosta teko on toki ymmärrettävä seuraus tästä mutta tätä ei pidetä jonai joka poistaa rikosstatuksen ja muuttuisi tekijän teon oikeutukseksi. Saati että varkauskäsite katoaisi teosta. (Vakuutuskorvaukset toki voivat laskea, mutta tätä ei kutsuta miksikään "ei legitiimiksi näpistykseksi".)
Toki abortti välkkyy takana hieman myös homoseksuaalisuusteemassa. Tuore pro-punishment (kutsuvat itseään pro-lifeksi) linjaus esittää että homoseksuaaleja ei saa päästää naimisiin koska se lisäisi abortteja. (Sama argumentti ei "jostain" syystä päde ehkäisyvalistuskielteisyyteen jossa haluttaisiin ohittaa kondomit ja lisätä pelkkää totaalisiveyttä.) Henkenä tässä ei luonnollisesti ole se, että homot haluaisivat itse abortteja. On selvää että he eivät sikiä, vaan ovat enemmänkin niitä jotka adoptioivat. Tämä taas johtaa siihen että moni konservatiivi on sellainen että uskonnon arvo on paljon tärkeämpi kuin ihmiselämä. "Pro-life" näkemys murtuu monilla jos he joutuvat kohtaamaan riskin että joku homo adoptoisi lapsen ; Jos pro life puolustaisi viatonta elämää aina ja kaikkialla, ei homolle adoptointi tietysti ole syy tehdä murhaa. Mutta kysymys ei olekaan tästä vaan oikeasti prioriteetit ovat muita ja sitä kautta homovanhemman mahdollisuus on relevantti. On selvää että kristitty joka selittää aborttien kasvamisesta sanoo pohjimmiltaan omalla ideologisella jargonillaan ja asenteistollaan värittäen että "Jos ette suostu ideologisiin vaatimuksiimme, niin murhaamme vauvoja." (Aborttihan oli murha! Ja homous liberaalis -ideologisen väärän maailmankuvan perhekuva.) Minun maailmassani Jeesusvauva itkee tämänlaiselle "kristillisyydelle". Jos pitää valita homolle adoptoimisen ja sen välillä että tekee jotain jota oma ideologia toistuvasti kuvaa termillä "murha", on selvää että moni valitsisi oikeasti mieluummin sen abortin. Ja tämän riskin taakse tuore pro-lifekin menee.
1: Argumentti on epähupaisalla tavalla sama kuin mitä kouluissa kiertää. Että ei adoptiota homoille koska osa eihomoista on niin suvaitsemattomia että vetää lasta välitunnilla turpaan ja muutenkin kiusaa tämänlaisen vuoksi. Ja tällä annetaan sitten ylin päätäntävalta sille että asiat jotka tätä kiusaajaa ärsyttävät saadaankin pois kuleksimasta.
2: Argumentissa omituista on itse asiassa sekin, että adoptioon laitto kertoo siitä että vanhemmat eivät ole kyvykkäitä tai halukkaita hoitamaan omia lapsiaan. Tässä syynä ei voi tietysti olla legitiimi raiskaus vaan jotain joka on omassa ideologiassa määritelty kevytmielisyydeksi. Lapsia on saatettu huolimattomasti maailmaan eikä huomioda sitä Jumalan perhejärjestystä jossa on isä ja äiti syystä. Ja jossa vanhemmuus on vastuu ja velvollisuus. Ideologian joka korostaa seksuaalista pidättyväisyyttä erityishyveenä. Kun nämä ihmiset eivät noudata omaa vakaumustaan omassa elämässään, on omituista että muut ihmiset jotka hoitavat heidän oman maailmankuvansa silmissä synnintekonsa kautta syntyneet lapset, ovat sitten jotain jolle nämä ihmiset esittävät vaatimuksia. Vaatimuksia joita he itse eivät tilanteen rakenteen kautta aivan ilmiselvästi itsekään voi täyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti