IQ GAP

Televisiosta tuli melko hyvin tehty dokumentti älykkyysosamäärätestin historiasta sekä siitä että mitkä ovat älykkyyden suhde rotuun. Esiin nostettiin esimerkiksi älykkyysosamäärätestin historia. Eri rotujen väliset erot havaittiin olemassaoleviksi. Syynä tosin oli tällöin se, että kysymykset eivät olleet kulttuurista riippumattomia. Kun kysytään jotain yhteiskuntaan tai suosittuihin peleihin liittyviä kysymyksiä, on selvää että niillä nostetaan enemmänkin esiin se, että kuinka tuttua jokin tietty kulttuuri on. Varsin pian tästä erosta tehtiin jotain muuta kuin yritys tukea heikompia, siitä tuli syy rotusyrjintään.

Tämän vuoksi niitä on uudistettu sellaisiksi että ne eivät käsittele kulttuuriknoppeja vaan ovat enemmän prosessointiteknologian seurausta. Dokumentin varrella huomattiin että tämäkin itse asiassa on kulttuuririppuvaista. Itse asiassa dokumentti selittikin että IQ -testi on vain mittari joka mittaa sitä mitä se on tehty mittaamaan. Mittaamaan kyvykkyyttä selvitä nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Ja niissä töissä jotka vaativat korkeaa IQ:ta.

Älykkyyden tiedetään olevan suuresti kulttuurisidonnainen. Vaikka älykkyysosamäärissä on rotujen välisiä eroja myös saman maan ja valtion sisällä, niin tiedämme että synnynnäiset erot eivät ole ainakaan niin suuria kuin ne nykyään ovat ; Älykkyysosamäärä nimittäin kasvaa kaikilla nopeammin kuin sen pitäisi kasvaa jos ero olisi geneettinen. Tämä Flynnin efekti vaikuttaa kaikkialla länsimaissa, ja se on itse asiassa kaventanut älykkyysosamäärissä olevaa rotujen välistä tilastollista eroa. Eli heikommassa tilassa olleet kirivät tällä rintamalla nopeammin.

Tämän seuraus onkin sitten se, että IQ -testit eivät mittaakaan mitään mystistä synnynnäistä älykkyyttä, vaan se vaatii nimenomaan käsitteellistä ajattelua joka vaatii yleisen mindsetin joka taas opitaan. Dokumentti kuvasi sitä, miten älykkyysosamäärätesti on ajattelutavan testaamista ; Se testaa sitä millä pärjätään teknisillä ja syvällistä prosessointia vaativilla aloilla. ; Jos eikäsitteellisesti ajattelevaa käsketään kertomaan mikä yhdistää koiraa ja jänistä, he selittävät helposti asioita teleologisesti motiivien kautta. Koira haluaa jäniksen saaliikseen ja jänis varoo koiraa. Käsitteellisesti ajatteleva sen sijaan sanoo helpommin että molemmat ovat nisäkkäitä.

Samalla kulttuuri nostettiin ytimeen. Itämaalaisten suhtautuminen opiskeluun näytettiin ylivoimaiseksi ja tästä haluttiin ottaa oppia. ; Perheen asenne opiskeluun oli tärkeää, ja älykkyysosamäärä ruokkii helposti itseään, kun fiksut ja koulutetut vanhemmat voivat paremmin tukea lapsiaan. Köyhissä perheissä ei ole omaa taitoa ja vanhempien on vaikeampaa käydä koululla, kun se tarkoittaisi ansionmenetyksiä joita köyhimpien talous ei kestä. Oikealla koulutukseen panostamisella IQ -kuilu saataisiin kurottua.

Tämä kuvaus älykkyysosamäärästä on hyvinkin oikea ja järkevä.

Siinä on kuitenkin samalla hyvin omituinen ajatus. Dokumentin alusta asti nimittäin nousi se, että rotujen älykkyyksien ja erojen mittaaminen kohtaa välittömän rasismisyytöksen. Aihe on sellainen että sitä ei oikein saisi edes tutkia. Kun puhutaan älykkyysosamäärän keskiarvosta, ei tietysti puhuta yksilöistä. Silti dokumentin alussa reaktio oli mustan miehen reaktio joka oli vapaasti muotoillen loukkaantuminen ; "He puhuvat minusta. He puhuvat minun suvustani. He puhuvat yhteisöstämme." Tähän on vaikeaa suhtautua neutraalisti.

Kuitenkin kun rotu ja suhde koulutukseen nähdään ratkaisuksi erojen takana tätä pidetään eirasistisena. Nähdäkseni tämä pitää kuitenkin sisällään aivan samanlaisen syytöksen. Siinä missä perimä on vähän kuten silmien väri jolle ei voida mitään, on kulttuuriero sama kuin tunnustus siitä että kulttuurissa on tässä kohden ongelmia.

Tätä kysymystä voitaisiin tietysti kiertää jo sillä että älykkyys ei ole oikeastaan merkittävää. IQ ei takaa tulosten laatua, se on parhaimmillaankin potentiaali. Ja valitettavasti me emme elä missään sellaisessa maailmassa jossa ihmiset olisivat sitä mitä voisivat ehkä parhaimmillaan olla. Me elämme maailmassa jossa ihmiset ovat sitä mitä tekevät. Kuitenkin tälle tielle ei mennä sillä ihmiset selvästi liittävät "kyvyn olla modernissa" tärkeäksi.

Näin ollen seurauksena onkin helposti tiettyjen kulttuurien halveksunta. Tämä asenne on tuttu niillä kristityillä jotka levittävät teoriaa jonka mukaan vain kristillisyys on ideologiana jokin joka oikeastaan voi tuottaa tieteen. Muut kulttuurit voivat korkeintaan lainata tätä saavutusta. ~ Ja "jostain syystä" antitieteellinen denialismi, evoluutionvastaisuus ja ilmastonmuutosdenialismi ja syytökset siitä että nykytiede olisi ateistejen ja materialistien valloittamaa liittyy vahvasti tähän teoriaan "kristillisen kulttuurin tieteellisestä ja älyllisestä ylivertaisuudesta."
1: Tämä on sinänsä omituista että dokumentin esilletuoma aineisto tukee kongfutselaisia aasialaisia jotka ovat älykkyysosamäärältään vielä länsimaisten edellä. Ja tiedemaailman kohdalla ateisteja on tieteentekijöinä yliedustus ; Eli ateisteista suurempi prosenttiosuus on tiedemiehiä kuin muunlaisien ideologioiden kannattjia. Sama todistustapa joka esiintuo kulttuurien vaikutukset ei nostakaan kristinuskoa ykköseksi. Tämä ero tietysti selitetään valtapeliteorialla, mutta valitettavasti ilmaan jää se, miksi tästä ei sitten pitäisi tehdä vastaavia valtapeli päätelmiä muihin suuntiin, ja väittää että nykytilan IQ erot johtuvat vallassaolleen kristillisen kulttuurin ilkeämielisistä ideologisesti painottuneista maailmankuvalliset silmälaput päällä tehdyistä Inkvisiitio -vainotoimista: Ja pahimillaan Templar -salaliitosta..

Tämä ei ole rotuun perustuvaa rasismia vaan ideologiaan perustuvaa syrjintää. Ajattelun seuraukset ovat täsmälleen samat ; Jos ero johtuu rodusta johtaa se tietysti potentiaalisesti rotupohjaiseen syrjintään. Ideologian kohdalla syrjintä ei tietysti kohdistu rotuun vaan eroksi nähdyn ytimeen. Näin dokumenti nähnyt "kristillisen kulttuurin ylivalta" -ajattelija ei suinkaan näe tätä rasismin romuttamisena, vaan päinvastoin seurauksena voidaan nähdä se, että IQ palautetaan taas juurilleen.

Rakasta syntistä mutta vihaa syntiä?

Älykkyysosamääräteorian historiassa on helppoa korostaa geenipuolta. Dokumentinkin mukaan eugeniikka nojasi pääasiassa sosiologiseen dataan rotujen välisistä eroista. Rotupuhtausoppi oli mukana vähintään yhtä voimakkaasti kuin luonnonvalinnan korostaminen. Itse asiassa IQ -testiä käytettiin myös johonkin johon se tavallaan toimii ; Nimittäin sillä päätettiin että kuka maahanmuuttajista parhaiten sopii yhteiskuntaan. Itse asiassa kulttuurisidonnainen IQ -testi ei välttämättä mittaa ihmisten muuta paremmuutta, mutta tämänlaisessa toiminnassa se tavallaan toimii juuri kuten pitää. Jos kysymys koostuu siitä että miten hissejä käytetään ja mitkä ovat sulkapallon säännöt, ei tietysti mitata ihmisen järkevyyttä. Mutta kulttuuriin soveltuvuutta niillä kuitenkin mitataan.

Tämä taas palauttaa mukaan Päivi Räsäsen aiemmat ehdotukset joissa otettaisiin käyttöön kulttuurillinen mittari. Että maahan otettaisiin mieluiten ihmisiä joiden sopeutuminen olisi maksimaalisen tehokasta. Räsänen ei tietysti nojannut mihinkään 100 eri asiaa kysyvään testiin, vaan tiivisti kysymyksen "kristillisen kulttuurin ylivertaisuusteorian" mukaisesti ennen kaikkea yhteen kysymykseen. Siihen onko muuttaja kristitty vai ei. Tämä on tavallaan suppea tapa käyttää kulttuurisidonnaista testauskriteeriä.

Itse olen niitä joista IQ on melko merkityksetön. Erojen syyt eivät siksi ole edes kovin oleellista, ihan sen takia että erot eivät ole oleellisia. ; Ihmisten hajonta on niin suurta että esimerkiksi 3 pisteen ero länsimaisen ja itämaisen ihmisen välillä näyttäytyy merkityksettömältä. Olisi omituista suosia aasialaista jos on suorempikin mittari ; Olen ihmetellyt sitä miksi miehet menevät armeijaan sillä argumentilla että heillä on parempi kunto. Oma kuntoni oli armeija -aikaan sen verran surkea että suurin osa tytöistä (ala-asteelta) olisivat pärjänneet paremmin. Oli omituista valikoitua sukupuolen vuoksi kun on kuitenkin olemassa kuntotestejä ja muita mittareita jotka mittaavat asiaa suoraan eivätkä lähsty asiaa jonkun korrelaatin kautta. ; Tämä tietysti ylikorostuu älykkyysosamääräkysymyksessä koska hajonta on suurta verrattuna rotujen eroihin ; Oma testattu IQ:ni on 120. Se on korkea mutta ei tavattoman korkea. Jos aasialainen keskiarvo on 103, on minun eroni keskivertovalkoihoiseen miltei 7 kertaa suurempi kuin keskivertoaasialaisen ero keskivertovalkoiseen.

Sen sijaan en malta olla nostamatta esille Sartrea. Hän on tunnettu vasemmistolaisena. Siksi moni voikin yllättyä että hän vastusti liberalismia. Minä itse asiassa vastustan samanlaista liberalismia täsmällee samoista syistä. Sarten "Juutalaiskysymys" -essee sisältää kannanoton siitä miten liberaali harjoittaa jotain joka nykykulttuurissa tunnetaan suvaitsemattomuuden suvaitsemiseksi. Hänestä ongelmana on se, että kun kaikki ihmiset nähdään "ikiaikaiseksi ihmiseksi aina ja kaikkialla" päädytään usein erojen lanaamiseen. Tasa-arvoisuus muunnetaan yhtäläisyydeksi, jossa ihmisten syvin ydin on kulttuurista ja ominaisuuksista riippumatta sama. Näin liberaalit päätyivät antisemitistien liittolaisiksi, lopputuloksena oli se että tavoitteeksi muodostui "tuhota juutalaiset mutta jättää jäljelle heidän ihmisyytensä." Kun oletetaan perustuva ihmisluonto, käy helposti niin että samalla asetetaan vaatimuksia jotka tuhoavat yksilöllisyyden.

Siksi kulttuurirelativistinen ajatus siitä että erot johtuvat kulttuurista ei olekaan mikään pelastus rasismilta. Päin vastoin, se synnyttää aivan uudenlaista ja luonteeltaan syvällisempää valtaa. Ideologia nimittäin eroaa geeneistä siten että ihminen voi muuttaa ja valita näitä. Lopputuloksena on pahimmillaan Räsäsyhteiskunta, jossa järjestetään kansalaisuustestejä. Populistien parissa toki suopeasti vedotaan sananvapauteen ja uskonnonvapauteen, mutta tämä tehdään vain kun se ajaa omaa agendaa. Muutoin sitten hoetaan sitä miten pitäisi olla "maassa maan tavalla tai maasta pois". Saapa sitä mitä ihmeellisemmissä debattitilanteissakin kohdata sitä että "Oletko suomalainenkaan?" kun olet jotakin patriootiksi itsensä näkevän kanssa väärää mieltä.

Nähdäkseni erot älykkyydessä ja selviämisessä on otettava sitä kautta, että miten niiden kanssa tullaan toimeen. En näe että yhteiskunnassa jokaisen täytyisi olla älykäs, viisas tai sofistikoitunut. Kohteliaisuus tai uskonnollisuus eivät nekään ole mitään "vaatimuksia" tai "odotuksia" yhteiskunnan jäsenyydelle. Vaikka näissä kaikissa onkin varmasti jotain sellaista että moni ihmisyksilö näkee niiden olevan jotenkin erityisen arvokkaita. Siksi oikeampi kysymys on se, että miten heikompia tuetaan niin että heidän elämästään tulisi hyvä elämä. Tämä tarkoittaa tietysti sitä miten heidät saadaan oppimaan mahdollisimman suuri osa potentiaalistaan ja miten heidät saadaan töihin tukemaan yhteiskuntaa tai miten heidät saadaan muutoin olemaan rikastava osa tätä pientä muutaman miljoonan ihmisen monin paikoin eripuraista yhteisöämme.

Tämä toki vaatii erottautumista siitä perinteisestä asenteesta jossa "vihataan syntiä mutta rakastetaan syntistä." Sillä tosiasiassa näitä ei voi erottaa. Jos vihaat ihmisen ominaisuutta, vihaat osaa tästä ihmisestä. Jos vihaat toteutettua homoseksuaalisuutta, et oikeasti vihaa mitään abstraktiota vaan vihasi kohdistuu tiettyyn ihmisen ominaisuuteen. Jos vihaat ateismia, et vihaa mitään abstraktia mielipidettä vaan vihaat ihmisyksilön vakaumusta. Se koskettaa ihmistä. Et voi vastustaa edes minun usein moittimaani kristinuskoa väittäen että se ei kohdistuisi ihmisiin. Kun puhut ideologiasta, viittaat väistämättä yksilöihin, heidän joukkoonsa, perheeseensä, tapoihinsa ja kulttuuriinsa.

Nämä korrelaatit voivat olla jopa tosia, eikä niistä loukkaavuuden vuoksi saa tehdä tabuja ; Näen että älykkyysosamäärän ja rodun välisiä tutkimuksia sensuroitiin ja tallattiin piiloon kauan ja aivan turhaan. Asian tutkiminen ei tarkoita rasismia. Se, että tiede näyttää että jotain voidaan tehdä ei tee siitä väärää jos seuraukset ovat ikäviä. Sen sijaan kysymys on siitä että miten näitä tuloksia sovelletaan vai sovelletaanko.
1: Ydinpommi on tutkimusten tulos ja onnistunut sovellus, sen käyttäminen on sitten ihmisen soveltamisinnosta kumpuavaa omaa julmuutta. Ja geneettisten erojen ohjaaminen on mahdollista jo Mendelin periaatteidenkin mukaan. Näin ollen rodunjalostus on oikealla tavalla tehtynä taatusti mahdollista. Tosin ei sillä miten eugeniikassa tehtiin ; Kehitysvammaisten kastroiminen ei ole rationaalista tai tehokasta koska kehitysvammaisiin kohdistuu jo nyt voimakas seksuaalivalinta ja muukin valintapaine. Tämänlainen on yksinkertaisesti turhaa. Harva tekee aborttikeskustelusta sitä että "onko se lääketieteellisesti mahdollista tehdä? Ai onnistuu, siispä se on myös eettistä." Älykkyyden kohdalla tämä nousee aina esiin, olipa tulos sitten rotuun tai kulttuuriin sitova.

Sen sijaan olemassaoleviin eroihin voi suhtautua eri tavoin. Yksi niistä on viha, eikä sitäkään voi kieltää ihmiseltä ja vaatia että kansalaisuustestiin kuuluu nyt pitkämielisyys ja suuttumattomuus ja muu joka liittyy empatiapohjaisen moraalisen kompassin sammumiseen ja muuttumiseen kliiniseksi mekaaniseksi laskutoimitukseksi. Siksi kenties tärkeintä onkin se, miten tulla toimeen oman "tyhmyyden" tai muun epäonnistumisen kanssa. Pitää kenties enemmänkin "Rakastaa syntisiä ja vihata omaa syntiään." Ja vasta kun tämä puoli on pääsääntöisesti kunnossa, pitää ryhtyä miettimään yhteiskuntaa. Ja harvemmin tässäkään tilanteessa päädytään mestaroimaan yksittäisillä yksilöillä
1: En esimerkiksi näe mitä järkeä minun olisi kääntyä kungfutselaisuuteen vain siksi että testit liittävät sen asennemaailmaan voimakkaan korrelaation älykkyysosamäärän kanssa, ja että se on tässä suhteessa testatusti tehokkaampi eli parempi kulttuuri kuin esimerkiksi kristinusko. Ehkä en tee tätä kääntymistä koska en ole tarpeeksi viisas ja älykäs? Jos näin on, niin sitten on jokin syy miksi kulttuurissa on IQ -ero.