Häpeä osallistua

Kirjoitin aikaisemmin siitä miten monista minua viisaammista, kuten Carrista, ihmisten lukemisen tapa pinnallistuu ja että tämä on oppimisen ja muistamisen kautta potentiaalinen uhka sivistykselle ja tieteelle. Tämä tuo mieleen yhden tärkeän seikan aiheesta ; Ensimmäinen on tietysti se, että usein pinnallisuus käsitetään aiheeksi. Eli esimekriksi että konkreettinen arjen elämä nautintoineen joka havaitaan aistein olisi pinnallista, ja yliluonnollinen ja uskontoaihe olisi syvällistä. Tässähän pinnallisuus ja syvällisyys eivät ole pelkoa maailmankuvan maallistumisesta, vaan siitä prosessoinnin tavasta jolla ihmiset lukevat ja opiskelevat.

Nimittäin sen, että usein on tavallista selittää että tiede on kristinuskon ansiota. Vähintään yhtä usein kuullaan siitä miten moni näkee uskonnon uhkana tieteelle. Tosiasiassa tämänlainen irrelevantilta tuntuva aihe on sitten se vaikuttavampi ; Lukutavan pinnallistumisessa yhteiskuntamme uskonnollisuus ja uskonnottomuus ei ole oleellista, vaan infrastruktuuri ja muu vastaava kulttuuri.

Usein messevä ideologinen syy auttaa oman viitekehyksen ja alakulttuurin tukemisessa. Näin ne ylikorostuvat. Mutta usein käy kuten esimerkiksi Jared Diamond esittää, että muut asiat vaikuttavat paljon oleellisemmin. Ideologiat lähinnä nappaavat yhteiskunnassa toimivat asiat ja etsivät tälle oikeutuksia. Näin ollen ideologiat ovat vallan ja filosofian ja tieteen oikeuttajia "vain jälkikäteen". Ne eivät itsessään nosta tai tuhoa hirmuhallitsijoita tai sivistystä. (Usein tämä selkenee kun muistaa että ei ole järkevää etsiä selitystä muutokseen siitä joka pysyy vakiona. Muuttuja on se joka selittää toisen muuttujan.)

Tässä mielessä voinkin omakohtaisesti näyttää että tämä ihanteen unohtaminen on helppoa. Ajattelin nimittäin kirjoittaa wikipediasta. Olen kirjoittanut kyseiseen laitokseen. Ja tietyssä määrin häpeän tätä osallisuutta. ; Kirjoittaessani olin tietysti ylpeä tekemisistäni. Ajatus verkossa olevasta tietosanakirjasta tuntui varsin upealta. Ajattelin että lukeminen ja sivistys olisivat toisiinsa liitoksissa. Ja että helppo tiedonsaanti olisi automaattisesti sama kuin yleisen sivistystason kasvu. (Silloin luulin myös että pseudotieteistä parannutaan debatoimalla ja esittämällä heille parempia valistavia argumentteja. Olin naiivi höppänä.)

Kuitenkin sikäli mikäli Carr on oikeassa, wikipedia edustaa juuri sitä lyhyttempoista internetin sirpalekulttuuria joka on vaikuttavana voimana takana siinä lukutavan pinnallistumisessa. Kun siis kirjoitin esimerkiksi lepakoista, tavallaan poistin jonkun tarpeen mennä kirjastoon ajan kanssa lukemaan ja ottamaan selvää lepakoista. Joku voi ladata sen näytölleen, jättää tarkemman lisätutkimisen sikseen ja päättää että tieto oli nopsasti käsillä ja riittävän hyvä. Internetin kätevyys mahdollistaa sen, että tietoa ei tarvitse edes muistaa, riittää että sitä soveltaa juuri lyhytaikaisessa työn alla olevassa tehtävässä (kuten kotiläksyissä.) Wikipedia on myös yksi tietty paikka, jota ei tarvitse erityisesti etsiä. Eikä sen tietoja yleensä edes tarkisteta koska siellä on kuitenkin ihmiset tarkistelemassa puolesta, ja se on kuitenkin periaatteessa riittävän hyvä.

Näin ollen oli helppoa ajautua ideologiseen näkemykseen jossa ihmiset oppivat kunhan tieto on helposti saatavilla. Oikeita syy-yhteyksiä on usein vaikeampi miettiä. Siksipä en enää kirjoitakaan wikipediaan. (Onneksi kukaan ei sentään luule sivistyvänsä tarkistamatta tästä blogista, koska sen teksti on mm. työlään pönäkkää lukukelvottomuuteen asti ja vaatii usein koko jutun välivaiheiden muistamista jotta koko jutussa on oikein mitään tolkkua.)