1: Toki "Raamatun" omat tekstit ulkona lampaitaan paimentavista paimenista viittaavat että aika voisi olla enemmänkin syksyä, mutta tämä ei ole tässä jutussa niin oleellista.
2: Joululahjat näyttävät tässä mielessä hieman omituisilta, koska jos ne ovat ikään kuin verrattavissa itämaan tietäjien tuomiin lahjoihin, niin ajatus on outo koska itämaan tietäjät liittyvät loppiaiseen, epifaaniin joka päättää joulunajan. Ja ennen kaikkea lahjat annetaan jo ennen Jeesuksen syntymää mikä on varsin kummaisaa. Mutta tämäkään ei ole tämän jutun kannalta oleellista.
Nämä teologiset hassuttelut eivät tietysti pilaa juhlaa tai poista lasten iloa. Ja oikeastaan vasta tästä päästään siihen pääasiaan. Näyttää nimittäin siltä että kristinuskon teologian tärkeimmät juhlat (tärkein) pääsiäinen ja (vähemmän tärkeä) joulu ovat antikliimaksijuhlia. Molempia ikään kuin edeltää se juhliminen ; Kun varsinainen Jeesuksen syntymäjuhla alkaa, lapset kokevat että juhlat on jo ohi kun se tärkein, lahjat ja jouluherkut, on jo harrastettu.
Samoin pääsiäinen näyttää leimautuvan palmusunnuntaihin, jolloin saadaan pääsiäismunia. Pääsiäisen paastoon laskeutuminenkin ajaa kristillistä antiklimaattista juhlaperinnettä, jossa ensin pitää juhlia hauskasti että pää kestää sen askeettisen jurnutuksen jota sitten teologisen korrektiuden mukaan pidetään sinä juhlana.
Näin ollen koko juhlan idea on ikään kuin vääntynyt perverssiksi - tai ainakin joksikin joka eroaa juhlia koskevasta intuitiosta. Itse asiassa uskon että valtaosa pääsiäisen ja joulun juhlijoista juhliikin juhlaa teologisen epäkorrektiuden saattelemana ; Juhla liitetään mielikuvissa siihen karnevalistisempaan puoleen ja se askeettinen puoli nähdään enemmänkin jälkipäivinä, jotka tarvitaan levoksi jotta ollaan "taas juhlien jälkeen työkuntoisia". Siksi joulu onkin ihmisille helposti tärkeämpi juhla vaikka se on teologisesti paljon heikompi juhla kuin pääsiäinen. Sillä lahjat ovat kivempia kuin karkit. Ja joulupuu on koristeellinen ja juhlava. (Näin ei ole ihme että joulupukki on valloittanut sydämet, toisin kuin Jeesuslapsi.)Siksi kun miettii sitä että tänään ja nyt pitäisi olla se varsinainen bileepäivä, on olo on hieman kuin olisi tutustunut japanilaisten pornografiseen tuotantoon. Päässä pyörii vain yksi kysymys ; "Mikä ihme noita oikein vaivaa?" Asian vielä jotenkin ymmärtäisi jos ihmiset olisivat ateisteja tai uskonnonkieltäjiä. Mutta juuri näin näyttää olevan kristittyjenkin parissa (he eivät tosin mieti tämänlaisia saati kehtaa mainita niitä ääneen kun pitävät tämänlaisia huomautuksia hieman provokatiivisina ja epäkorrekteina ja muutenkin epäkunnioittavina.) Ihmisten joulu näyttää yksinkertaisesti loppuvan sen materialistisen joulun jälkeen.
Ainakin minulle näyttää siltä että tämä teologisen korrektiuden ja arkiajattelun välinen kuilu johtuu siitä että kristinusko on jostain syystä uudelleenmääritellyt "juhlimisen" käsitteen sellaiseksi että se ei sovi sanan vakiintuneisiin käyttötarkoituksiin, ja tekee sen peräti tavalla joka ei oikein kenenkään ihmisen päähän "juhlimiseksi" muutu rankallakaan uudelleenkulturisoinnilla ; Se on vähän kuin yrittäisi selittää että sadomasokistiset kokoontumiset ovat juhlat - vain harva ihminen olisi yksinkertaisesti henkisesti valmis ymmärtääkseen sadomasokismin iloisen maailmankuvan ja elämäntavan riemut.
Kirjoittaja toivottaa lukijoille hauskaa materialistisen joulun jälkeistä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti