Köyhyyden kohtaaminen on aina rikkaalle jonkinlainen shokki. Buddhalaisuuden ydintarinassa prinssi Siddharta Gautama on elänut rikasta elämää eristyksessä maailmasta. Kun hän kohtaa kärsiviä, köyhiä ja sairaita, hän saa oivalluksen. Näin alkaa ketju jossa prinssistä lopulta tulee Buddha. Joskus shokki ei ole tämänlainen rakentava ja ymmärrystä lisäävä kokemus. Länsimaissa asiaa kohdataan ; Köyhiä on etenkin kehitysmaissa ja näemme televisiossa tähän liittyviä shokeeraavia kokemuksia laajuudella joka olisi ollut Siddharta Gautamalle mahdotonta. Moni ihminen ei valaistu vaan kyynistyy.
Elokuvateollisuus ja tarinat taas pursuvat lohtutarinoita jotka on selvästi suunnattu näille rikkaille ihmisille. Niiden ytimessä on optimismina esitelty ajatus jonka mukaan hyvä elämä ei vaadi rahaa. Köyhyydestä nähdään etuja. Kuitenkaan rikkaat eivät tästä oivallu ja ryhdy köyhiksi jotta saisivat kaikki ne ihanat edut - Tästä saa esimakua "Unkurin" tarinassa jossa naiskirjailija oppii köyhyydestä suvaitsevaksi, mutta kirjoja saatuaan livahtaa turvalliselle alueelle kasvattamaan lapsiaan. "naiskirjailija on vienyt perheensä idylliseen puu-kaupunginosaan omenapuiden katveeseen? ei ole halunnut kasvattaa omia lapsiaan kivikylässä, vaikka he siellä olisivat ehkä oppineet suvaitsevaisuutta ja pitämään puoliaan?"
Syynä on tietysti se, että tosiasiassa nämä tarinat eivät ole tarinoita köyhyyden hyödyistä, vaan antavat "rikkaille syitä pysyä rikkaina" - Tarinoissa ytimessähän onkin usein se, että ihminen kuluttaa rahaa luksukseen tai turhiin asioihin ja unohtaa perheensä. Taloudessa on rahaa, auto ja talo. "Crackedissä" ennen köyhää elämää elänyt kertookin miten rahalla itse asiassa voidaan ostaa onnellisuutta. Että näiden rikkaille suunnattujen tarinoiden ytimessä on se ongelma, että niissä unohdetaan jotain. Teema on "OK, how many of you reading this have that problem? The, "I have so much cash in my life that my biggest problem is spending it on the wrong things" issue?" ja sitä kuvataan monin esimerkein.
1: Esimerkiksi köyhän kalastajan elämä nähdään luonnonläheisenä ja kiireettömänä, vastapainona rikkaan elämän hektiselle yritystahdille ja muulle vastaavalle. Kuitenkin tässä unohtuu se, että muutos on laajempi ; Se ei ole vain pintarakennetta, vaan muutokset tapahtuvat syvärakenteessa. Köyhällä kalastajalla ei ole taloa, joten esimerkiksi nukkuminen on vaikeaa. Ja ilman hammashuoltoa on hammassärkyjä ja lääkärin puutteen vuoksi muita kipuja, jotka tasan tarkkaan haittaavat sitä luonnonläheistä elämää.
2: Vaikka parhaat harrastukset ovat kenties ilmaisia, niin ne vaativat aikaa. Köyhänä ei ole aikaa lötköttää ; Sinun on hankittava peruseläminen jotenkin ensin. Ongelmana onkin usein se, että työmäärä kasautuu eikä köyhällä jää aikaa ja voimavaroja keskittyä luomiseen. Luovuus ei toki vaadi rahaa itsessään, mutta luovuuteen keskittyminen vaatii aikaa, joka taas on rahaa tai vaatii tiettyä turvallisuutta.
3: Mielenrauhan saa todellakin ostettua. Jos sähkölasku on eräytymässä, on mielessä epävarmuuden tunne. Pieni määrä rahaa auttaa laskunmaksamisessa. Tämä tuo varmuutta, joka taas tuo mielenrauhaa.
4: Myös rakkautta saa ostaa. Eikä tässä puhuta mistään prostituoitujen ostamisesta, vaan ihan normaalista parisuhde -elämästä. Sillä vaikka vain harva ihminen tunnustaa, että puitteilla on merkitystä, niin tosiasiassa ne vaikeuttavat asioita huomattavasti. Tähän ei vaadita edes kovin syvällistä filosofiaa ; Jos olet köyhyyskuopassa oleva ihminen jonka työmäärä tuottaa juuri ja juuri peruselämisen, et ole kotona viettämässä aikaa perheesi kanssa - tämä ei ole mikään priorisointivalinta jos tilanne on aidosti tiukka. Tämä taatusti vaikuttaa parisuhteeseen. Ja toisaalta ; Kukapa olisi oikeasti valmis nappaamaan kodittoman pummin puolisokseen? He ovat itse vastaavassa elämäntilanteessa. Mikä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että parisuhteeseen valmiita ihmisiä on paljon vähemmän. Tämä taas vaikuttaa siihen että ihmisen löytäminen on vaikeampaa. Perusturvallisuus ja työpaikka joka on niin hyvin palkattu että se sallii vapaa-ajan ja mahdollisesti matkustamisen ja vastaavat pikkuylellisyydet itse asiassa nimenomaan takaavat parisuhdetta.
5: Yllättävän monet "ilmaiset asiat" vaativat jotain joka ei olekaan ilmaista. Jopa nukkuminen on ilmaista, mutta sänky sen sijaan maksaa. Jos sinulla on vain lauta, sinun täytyy olla aikamoinen fakiiri jotta saat nukuttua kunnolla. Hyvät yöunet vaativat investointia - jopa yllättävän suurta sellaista - vuoteeseen. Historiaa lukiessa voi esimerkiksi kiinnittää huomiota nimekkäisiin taiteilijoihin jotka kierrättivät vanhoja kankaitaan. Koska heillä ei ollut varaa uusiin. Rikkaat pitävät näitä itsestäänselvyyksinä, eivätkä ymmärrä niiden arvoa. Ja siksi he luulevat että asiat ovat ilmaisia. Heillä on kuitenkin vain "liikaa rahaa".
Näistä oppii sen verran, että näissä tarinoissa köyhyys nähdään ikään kuin rikkautena ilman rikkaan senhetkisen työpaikan tuomaa vaivaa. Näin köyhät nähdään ihmisinä jotka ovat tekemässä syvällisiä asioita, elämässä vaivatonta ja kevyttä elämää. Ja rikkaat nähdään oravanpyörässä stressaantuvina, jotka kiireessä joutuvat uhraamaan etiikkansa, hyvän elämänsä ja onnellisuuden työpaikan rattaisiin. Kuitenkin tässä kannattaa muistuttaa itselleen Maslown tarvehierarkiasta ; Köyhät räpiköivät ja vain rikkailla on aikaa miettiä onnellisuutta. Se, että ehdit miettiä onnellisuutta ja vaihtaa prioriteettejasi kuvaa sitä että olet- ja nimenomaan materiaalisesti - niin rikas että sinulla ei pitäisi olla kanttia kutsua itseäsi köyhäksi.
Kun - etenkin USA:ssa - rikas oikeistolainen korostaa muodikkaasti ahkeruutta, ja pitävät köyhäinapua jonain joka kannustaa laiskuuteen. Jos he muistaisivat tämän kun jakavat omia perintöjään - ja kun ovat itse saaneet sellaista - ja olisivat heittäneet tämän rahan pois koska "se kannustaa laiskuuteen", niin he näyttäisivät todella seuraavansa tätä ohjetta. Tämän mietteen jälkeen jopa inflaatio alkaa näyttämään eettiseltä ; Sehän vie rahoja säästäjiltä ja tuo pientä etua velalliselle. Moni voisi nähdä että tämänlainen kannustaa väärään ajattelutapaan, jossa ei olla - vanhaa satua mukaillen - "muurahaisia" vaan "heinäsirkkoja". Mutta he ovatkin näitä ihmisiä jotka näkevät että työttömyysturva on se palkka jonka he saavat, ja näkevät sen että työttömällä ei ole työtä. Eli he näkevät köyhän elämän vain "rikkaan elämänä ilman rikkaiden vaivoja". He eivät näe että palkkakuiteissa on eroa numeroissa. Eivätkä he ymmärrä mitä nämä erot numeroissa tarkoittavat käytännössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti