Outo asia vartijan hommissa on se, että sinun odotetaan toimivan stereotyyppisesti. Ja jos et toimi näin, sinulta vaaditaan sitä.Jostain syystä rikas kiinnijäänyt suutahtaa hyvin usein siitä, että hänenlaistaan ihmistä edes epäillään, saati että tarkastetaan ja tästä jäädään kiinni. Koska ne ovat ne pultsarit jotka varastavat. Kun tämän sanoo henkilö, joka on jäänyt "verekseltään" erinäköisiä varsin kalliita mutta maksamattomia asioita merkkilaukussaan, lause saa uusia vääntöjä.
1: Mutta kun heille kuitenkin puhuu ihminen, joka tunkee laiskaa päätään heidän kauppakasseihinsa, ja tekee tämän luottamukseen vedoten, on siinäkin jotain kummallista. Epäluottamuksestahan siinä on kysymys. Sitä voi aina yrittää tietysti selitellä itselleen, että salailu on syy valvoa, ja tätä kautta kokea että ei ollut kyyläämässä, vaan penäämässä oikeuksia.
Asia voisi olla huvittava, mutta aseman mukana tulee helposti valtaa. He ja heidän suhteensa voivat tuottaa ongelmia. Tai oikeammin lisävaivaa. Pultsareiden pulella taas ei ole oikein kukaan. Missä lienevätkään ne heidän lakimiesystävänsä, mutta eivät ainakaan käytettävissä -tai käytössä. (Kertooko lakimiehistä vai pultsareista vai molemmista.)
Ehkäpä rikas myymälävaras on ymmärtänyt sen, että stereotypiaa seuraamalla kaikki säilyy muuttumattomana ja ennallaan. Poikkeminen tästä tuo muutosta, jotka voivat olla ylimääräisiä vaikeuksia tai mitä milloinkin.
Kuvan patsas on Helsingissä. Tekstissä lukee "Arvo Kustaa Parkkila / 31. 1. 1905 - 23. 9. 1978 / Ihminen nousee roskalaatikosta."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti