"Täytyy tässä yhteydessä kiittää kaikkia niitä naisia, jotka uutterasti ja pyytämättä ovat läpi vuosimiljoonien mieskuntaa sivistäneet, kertoneet heille väsymättä sekä tavattoman ja uupumattoman yksityiskohtaisesti, runsasta toistoakaan kavahtamatta, mitä puutteita ja virheellisyyksiä miehissä heidän mielestään on. Mikäli asia naisten uutteruudesta riippuisi, nykymies olisi jo täysin virheetön keksintö. Naiset siis tietävät, millaisia miesten tulisi olla."
(Markus Kajo, "Kettusen paluu : ihmisen käsikirja", "sukupuolten eroavaisuuksia")
Plan on aloittanut näyttävästi uuden "Koska olen tyttö" -kampanjansa. Siinä ideana on keskittää apu tyttöihin. Kampanjan sivut mainitsevat, että "Köyhyyden kierre voi murtua parantamalla tyttöjen oikeuksia ja antamalla heille samat mahdollisuudet kuin pojille."
Jukka Hankamäki on kampanjaa kohtaan nyreä. Syynä on se, että tosiasiassa köyhissä maissa pojillakin menee surkeasti. Heistä tehdään ihmiskilpiä, lapsisotilaita ja ties muuta vastaavaa. Tytöt pidetään sisätöissä tai turvassa kotipellolla. Poikien eliniänodotus on paljon pienempi kuin tyttöjen.
Toinen Hankamäen nostama asia liittyy feminismin perinteeseen. Siellähän sukupuoli on jaoteltu biologiseen (sex) ja sosiaaliseen (gender). Jos tälläisessä kampanjassa esittää huolen siitä, että se on seksuaalisesti luokitteleva, naisten harjoittamaan sovinismiin vertautuva, ihmisten hätää ja kärsimystä eriarvoistava on tärkeää "vastata kaikille miesten aseman perään kysyville, ettei mitään biologista sukupuolieroa ole edes olemassa ... niin kuin ei tarkemmin ajatellen miehiäkään." Tämä onkin totta. Usein miehet esiintyvät feminismissa samanaikaisesti olemasaolemattomina, että toisaalla vastaan taisteltavana asiana. Miehet sekä ovat että eivät ole. Sex ja gender -luokitus nostetaan ja lasketaan esiin aina tilanteen mukaan. Monesti tälläinen vaihdos on piilotettu ekvivokaatio, termi "sukupuolisuus" saa taakseen eri kohdissa eri määritelmän ja niitä käsitellään kuin ne olisivat sama.
Kampanja on tässä kohden siitä mielenkiintoinen, että se puhuu tytöistä. Kysymys liittyy lujasti nimen omaan biologiseen sukupuoleen. Jos ei ole sukupuolta, ei ole erittelyä tyttöihin. Kampanjan kohdalla järkeä syntyykin siitä, että sukupuolisuudessa yhdistyy sekä sex että gender. Näin ollen ei voida kiistää biologista sukupuolta, koska siihen on liitetty yhteiskunnallisesti tietyt asiat. Se ikään kuin pakottaa mielestäni järkevämpään sukupuolisuuskuvaan, jossa biologiaakaan ei hyllytetä tai kielletä. Tämä huomio itse asiassa tuo järkeä moneen kohtaan sukupuolisuusajattelua.
Selvää on, että kampanja taatusti herättää keskustelua tästä asiasta. Auttamisen kohde ei ole ilmiselvä. Ja on aivan varmaa, että takana on ideologisiakin pyrintöjä. Feministit näkevät maskuliinisen vainon. Nainen, tyttö, nähdään vanhempien miesten vallan alla, joko työpaikassa orjana tai sitten pakkonaitettuna morsiamena. Kampanjassa vertailua ei käydä samanikäisten poikien tasolla, ja se olisikin "telaketjufeminismille" huono lähtökohta, koska vallankäytön miehisyys kyseenalaistuisi. Selviäisi että maailmaa ei siis parannetakaan automaattisesti miehiä vastaan taistelemalla. "Olen köyhä koska olen tyttö" on lauseena asenteellinen, kun muistaa että poika joka saa luodin otsaansa "ennen kuin osaa lukea" (paitsi jos on onnekas) on myös uhri ja elää köyhyydessä.
En kuitenkaan jaksa olla Hankamäen kanssa täysin samaa mieltä. Syynä on se, että maassa vallitsee eriarvoistamista. Naisten asema on oleellisesti alempana valtahierarkiaa kuin miesten. Maailmasta saadaaan tasapuolisempi eriarvoisuutta vähentämällä, tukemalla heikompaa. Itse asiassa hyväntekeväisyyden idea tiivistyy varsin lujasti tälläisen "kompensaatioajattelun" päälle ja varaan. Autetaan heikkoja, ei vahvoja. Hankamäki korostaa islamilaista ideologiaa, josta eriarvoistaminen kumpuaa. Itse olen pragmaattisempi, ja olen sitä mieltä että kysymys on islamin tulkintatavasta. Ja tätä tulkintatapaa rakennetaan yhteiskunnan kautta. Siksi heikompien tukeminen tuo heille valtaa, joka voi pakottaa muuttamaan näitä tulkintoja.
Hankamäki muistuttaa tässä, että syy ja seuraus voi tälläisessä kohden mennä sekaisin, tai vähintään olla mutkikkaampi ja kaksisuuntainen ; Hyvässä yhteiskunnassa naisilla on hyvät oikeudet. Mutta kenties yhteiskunnan parantuminen on johtanut naisten aseman paranemiseen, eikä niin että naisten asemaan keskittyminen olisi parantanut yhteiskuntarakennetta. Mikään automaattinen asia kyseessä ei tietysti ole. Mutta hyväntekeväisyydessä on kysymys myös yrittämisestä. Jos vaihtoehtona on hampuusielämä jossa syljetään kattoon ja selitetään että "ei kiinnosta teidän ongelmat", niin epäonnistunut yrittäminen on kenties parempi.
Toki tässäkin kohdassa on ehdottomasti muistettava, että ei pidä sekoittaa arvostusta ja olosuhteita toisiinsa. Jos poikaan liitetään sinänsä statusta sisältävä termi "sotilas", on tämä arvostus-olosuhde -pari kenties kovimmillaan. Häntä kenties arvostetaan, kunnioitetaan ja pelätään. Mutta elinolosuhteet ovat sellaiset, että pistää miettimään, olisiko elämä halpatuontifirman tehtaassa lapsityöorjana sittenkin parempi. Lapsisotilaan elämän vertailu lapsiprostituutioonkin voisi viedä voiton lapsiprostituutiolle.
Kuitenkin tavallaan lahjoituksessa on hyvin järkevää siirtää rahat juuri tytöille. Syynä on se, että jos tuet lapsisotilaita, tulee helposti tuettua lapsisotaa. Useinhan lahjoittajien huolena on - tai ainakin pitäisi olla - se, menevätkö rahat asiaan vai esimerkiksi paikallisen sotilasdiktaattorin lompakkoon. Auta lapsisotilasta ei ole jotain, johon minä, moraaliton darwinisti, äärisovinisti, generational satanist -illuminaatti, kylmän kova skeptikko, ryönä, provokaattori -inkvisiittori, evonkelista, hampuusi (ja muita kunnianimiä) rahojani välttämättä laittaisin. 25 eurolla saisi useissa maissa jo pari jalkamiinaa tai ison kasan luoteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti