perjantai 12. marraskuuta 2010

Michelangelon hormonipumpatut kuulantyöntäjänaiset.

Michelangeloa pidetään taiteilijamestarina. Hänen taidettaan arvostetaan kaikkialla. Kristillinen maailma esittää joskus miten hyvät taiteilijat tuovat sille kunniaa. Tässä ajatus hyvästä kristitystä taiteilijasta muuttuu muotoon siitä että kristillisyys on hyvää taiteelle. Michelangelo on todellakin ylpeydenaihe kristikunnalle. Ja eurooppalaisille. Ja miehille. Ja parrakkaille tummiinpukeutujille. Ja monelle muulle asialle, jota Michelangelo edusti.

Kuitenkin kun katsoo hänen naishahmojaan, syntyy lähinnä kummastuneita ilmeitä. Hänen puetut naishahmonsa näyttävät kovasti miehekkäiltä. Ja jos naiset ovat alasti, tilanne muuttuu paljon pahemmaksi. Michelangelon naisilla on miehekkäät muskelit ja niiden rinnat tuntuvat jotenkin keinotekoisilta. Hahmot ovat kuin miehiä, joille on anatomisesti virheellisellä tavalla liimattu tekorinnat päälle.
1: Esimerkiksi jos katsoo "Viimeisen tuomion" ihmishahmoja - vaikkapa käyttäen apuna tätä sivua, löytyy sieltä Aatami ja Eeva. Kuvaa tarkentamalla huomaa lähinnä sen, että on mahdotonta tietää kumpi on Aatami ja kumpi Eeva. Jos Michelangelo olisi valokuvaaja maalarin sijaan ja kuvat olisivat tuollaisia, ihmiset saisivat varsin häröä materiaalia sukupuolineutraalia avioliittoa koskien...

Syy oli se, että Michelangelo käytti malleja. Mallit olivat kehonrakentajamiehiä. Mallivalikoiman vuoksi kuvittelemalla erilaiset vaatteet ja laittamalla mielikuvituksen varassa kuvaan rinnat ovat ainoat joilla hän saattoi tehdä eroa sukupuolten välillä. Kenties, jos kulttuurin sensuuri ja näyttämispyrinnöt olisivat olleet - edes taiteelliseen tarkoitukseen - huolettomampia, meillä olisi ollut ilonamme vielä parempi Michelangelo.
1: Tosin tämän uuden Michelangelon naiset voisivat herättää mielenkiintoisia mutta syntisiksi luokiteltuja ajatuksia.

Ei kommentteja: