Nyttemmin "City" -lehti lähestyikin meidän armasta laitostamme. Ensin luulin asiaa jonkun teinin vitsiksi. Voihan kuka tahansa kirjoitella mitä tahansa. Henkilö levitteli toki city -lehden journalistin sähköpostiosoitetta, mutta tämähän kertoo korkeintaan siitä että hän on tehnyt taustatyön. Tietohan on julkista, kun minäkin voin sen löytää googlehaulla. Toisaalta tiedän että yhteystiedot on mahdollista saada, koska erilaiset sensuuria vaativat tahot ovat epäsäännöllisen säännöllisesti ottaneet yhteyttä "byrokraatteihin", eli niihin jotka ovat statuksessaan vielä minunkin yläpuolella, mutta jotka vastineeksi tästä menettävät vapautensa - mahdollisesti heille voisi käydä näin myös juridisessa mielessä. Lehtimies olisi siis vähemmän sinnikäs kuin nämä tahot.
Tietysti minun piti
Yksi kysytyistä asioista oli se, mitä ihmettä hikipedia oikeastaan on. Mietiskelin asiaa ja vastasinkin. Tässä on sellaista mietintöä, joka ei Cityn sivuille tule. (Olen jo saanut jutun luettavaksi.) Joko siksi että en kertonut, tai siksi että olen kehittänyt jotain uusia kulmia.
Pintatasolla tarkastellen on helppoa huomata, että hikipedialla ei ole ydintä. Se ei pyri ensisijaisesti pilkkaamaan, mutta jotkut sen jutuista pilkkaavat ja ivaavat. Jutut eivät pyri kiihottamaan kansanryhmää vastaan, mutta silti joku vähintään kiihottuu kansanryhmää kohtaan. Jutuilla on myös ideaali. Mutta sen kirjoittaja ei ole enää aikoihin ollut aktiivinen, ja ihmiset voivat seurata sitä melko joustavasti. Ja jopa hikipedian perustaja on kuin deistinen poissaoleva Jumala. Hän ei kirjoita, ohjaa eikä tee ilmestyksiä.
Aiheiltaan jutut ovat sekalaisia, ne eivät ole keskenään konsistentteja. Niiden laadussakin on valtavia eroja. Osa on leppoisia ja osa on häijyjä. Ydin on yhtä mutkikas kuin "hauskuuden eksakti määritelmä" -ellei vielä sekavampi, koska siellä kuitenkin katsotaan sormien läpi, jolloin jonkin asteisia epäonnistumisiakin sallitaan.
Myöskään tekijät eivät ole pysyviä. Tyyppejä tulee, aloittaa, osa lähtee alkuinnostuksen jälkeen. Osa menee armeijaan ja naimisiin eikä heistä enää sen jälkeen koskaan kuulla. Osa kuolee. Osa myös eroaa, palaa takaisin, uudestisyntyy tai ryhtyy totaalikieltäytyjäksi. Kirjoittajat eivät yleensä ottaen tunne toisiaan. (Minä tosin tiedän pari nimeltä, ja olen jopa nähnyt joitain tyyppejä livenä.) Siellä on jopa turkulainen kirjoittaja, mikä kertoo siitä että olemme hyvin mukautuvaisia ja avomielisiä.
Kuitenkin asiasta on löydettävissä ydin. Karkeasti voidaan sanoa että hikipediassa on vain kahdenlaisia ihmisiä. Näitä se palvelee. Hikipedia on palvelu (1) lukijalle, (2) kirjoittajalle sekä (3) kriitikolle. (Lisäksi on ne, jotka eivät osaa laskea.)
1: Lukijalle Hikipedia on kasa epäkoherentteja ja totuusarvoltaan hyvinkin vaihtelevia irtosivuja, jotka pyrkivät esittämään jotain joka olisi jostakusta mahdollisesti hauskaa. Näille sivuille on lisäksi kummallinen luokitelmajoukko, joka tarjoaa seikkailuvalikointia. Tämä luokittelu ei välttämättä johda sinne minne lukija haluaa, mutta joka monista kuitenkin johtaa sinne minne sinun pitäisi päätyä. Kaiken tämän kruunaa yksinkertainen mutta paikoitellen kaatuva ja hidasteleva tausta, jota kutsutaan vaikkapa sivustoksi. Se on Kanadassa. (Siksi hitaus, sieltä asti juoksee bitti.)
2: Kirjoittajalle hikipedia tarjoaa ilmaiseksi julkistamistilaa. Tästä kirjoittaja saa joskus myös palautteetta, jonka voi halutessaan jättää lukematta. Näin ollen teemme tavallaan monen omakustannekirjailijalle palveluksen. Siinä missä ennen on kirjoitettu pöytälaatikkoon, josta ne on perikunta löytänyt. Ja todennäköisesti jättänyt lukematta - ja mahdollisesti käyttänyt grillinsytykkeenä. Hikipedia tekee kaikki nämä asiat nopeammin. Polttamisen sijasta käytetään tosin deletä, joka on vähemmän dramaattinen eikä siinä lenkkimakkarakaan lämpene. (Kokeiltu on!)
3: Kriitikolle tämä tarjoaa mahdollisuuden moittia muiden tekeleitä. Näin he saavat tarpeellisen päiväannoksensa. Kriitikko tekee kannanottoja ja parannusehdotuksia, jotka voidaan joko ottaa todesta tai olla ottamatta.
Yksittäisen artikkeli muuttaa koko järjestelmää ; Kirjoittaja ei julkistamisen jälkeen enää omista tekstiään. Teksti myös joutuu usein ankarankin kritiikin ja jälkimuokkaamisen kohteeksi. Tässä prosessissa moni ihminen voi härvätä ja usein käykin niin että yllä esitetyt lukija, kirjoittaja ja kriitikko sekoittuvat. Yksi ihminen on eri aikana yhtä ja toisena toista.
Esityksissään partaa päristävän mutta arvostetun Slavoj Zizekin mukaan tämänlainen tilanne tarkoittaa sitä että Mestarien aika on mennyt ohi. Ennen keksittiin idea, kirjoitettiin ja muokattiin ja saatiin lopulta valmiiksi. Valmiin kautta syntyi mestarin suhde työhön. Nykyisin kaikki on jälkimuokattavaa. Tämä tarkoittaa sitä että valmista teosta ei enää ole. Seurauksena on se, että kaikki jutut ovat pohjimmiltaan jonkinlaisia raakileita, joihin liittyviä valintoja on paljon ja kätkee auktoriteetin.
Tätä kautta hikipediassa kirjoittajan ja tuottajan kunnia on monella tavalla hämärtynyt. Tästä seuraa tietysti se, että valintojen taakka on tavallaan kaikkien harteilla. Asiaa ei helpota se, että vaikka meillä on ohjeistuksia, ovat ne enemmänkin nyrkkisäännöstö kuin absoluuttinen totuus. Tätä kautta ihminen on lähestyy mestaruutta suhteessa "ei mihinkään". Teoksesta ei saa valmiuden tunnetta.
Muuten tässä ei tietysti ole mitään ongelmaa, mutta se vaikeuttaa myös teoksista saatavaa kunniaa. Hikipedistinä minun suurin tavoite on tietysti egoilu. Eikä suinkaan pelleily joka olisi luonteeltaan lähinnä nöyryyttävää. Ilman mestarina oloa ei ole vastaavaa egoilua. "Minä tein tuon" -lauselma ei tunnu kovin juhlistavalta, koska vaikka juttu olisi hyväkin, sillä on viisikymmentä muokkaajaa, joista yksi on esimerkiksi korjannut kirjoitusvirheet ja toinen on "luokkatietoisena" laittanut sen oikeaan kohtaan epämääräistä luokitelmalabyrinttiämme.
Toisaalta myös epämiellyttävistä artikkeleista voi samalla pestä vastuunsa, koska ei ole nähnyt tai lukenut niitä. Minä teen näin koko ajan. Itsehän kirjoitan vain hyviä juttuja. (Sanoo siihen muutoshistoria sitten mitä tahansa! Se nimittäin valehtelee, minä en.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti