tiistai 17. elokuuta 2010

Puhujanpöntöt ja pöntöt puhujat.

"Simon Tam: "I'm trying to put this as delicately as I can ... How do I know you won't kill me in my sleep?"
Malcom Reynolds: "You don't know me son, so let me explain this to you once. If I ever kill you, you'll be awake. You'll be facing me, and you'll be armed.""
("Firefly")


Helsingin Juhlaviikoilla pidetään esimerkiksi "Sokraattinen Sauna" -tilaisuus. Siinä osallistuva Rosa Meriläinen esittää omaksi lähtökohdakseen sen, että kysymysten esittämisen sijasta tärkeää olisi keskittyä siihen että sitoutuu johonkin mielipiteeseen ja puolustaa sitä naurunalaiseksi joutumisesta ja yleenkatseesta huolimatta. Tämänlainen on politiikassa hyvin tärkeä asia, koska siellä tarkoituksena on myös saada asioita tehdyksi.

Meriläisellä on kuitenkin toinenkin pointti. Se liittyy keskustelun sosiaaliseen ulottuvuuteen ja rohkeuteen. Keskusteluun voidaan osallistua rohkeasti, ja tätä kautta voidaan lähestyä sitä mikä olisi pelkurimaista keskustelua.

Meriläisen lausunto sisältää kannanoton jossa kysymysten asettaminen ja kyseenalaistaminen on kenties filosofisesti mielenkiintoista, mutta ainakin poliittisessa kentässä se sisältää kuitenkin myös "pelkuruuden siemenen" ; Henkilö joka ei esitä kannanottoja, mutta paljon kysymyksiä voi välttää itseensä kohdistuvaa pilkkaa ja vastustusta.

Toinen, erikoisempi pelkuruus, taas saadaan "Unkurin" kautta ; Aforismi "ei seinälle kirjoittaminen ole tärkeätä vaan karkuun juokseminen" kertoo siitä että kannanoton esittäminenkin voi olla pelkuruutta, jos asia vain jätetään ja lähdetään karkuun. Keskustelullisesti tämä muistuttaa backstabia, joka kääntyy oikean henkisesti selkäänpuukotukseksi. Se, että keskustelusta livahtaa julistamaan voittoaan tai katoaa ongelmien tullen paikalta osoittaa sitoutumattomuutta keskusteluun. Hit and run -strategia on toinen tapa pelkuruutta, jossa teeskennellään kannanottoa.

Tämä on tietysti "kovasti minun näköiseni" tulkinta ; Pidän sitoutumista ja puolustamista tärkeänä. Moni pitää leppoisammasta menosta. Parhaimmillani olen hyvinkin ärhäkkä, pedanttinen ja loppuun asti viistävä. Se, että olen ärhäkkä ei kuitenkaan tarkoita että kieltäisin muita olemasta "ärhäköitä takaisin". Itse asiassa olen sitä mieltä että yhteiskunnassamme monet asiat ovat kriittisesti esillä.

Tänään luin Leinivaaran kautta asioista. Siellä kommentoija kyseli siitä, miksi ihmeessä kristinuskoa moititaan kovasti ja isolla paineella. Yhdeksi syyksi ehdotettiin sitä että suvaitsevaisuus olisi kasvanut. Tämä voi ensiarvaamalta tuntua kummalliselta. Mutta tosiasiassa erimielisyyden sanominen on yksi sananvapauden mittari. Sensuuri ja tabujen määrä kieltää kannanottoja. ; Jos mielipiteen ääneen lausuminen kielletään leppoisuuden nimeen tai sensuuria puolustetaan suojelulla, on kyseessä kuitenkin sananvapauteen puuttuminen.
1: Toki kritisointi painottuu epätasaisesti ; Syynä tähän voi olla vaikkapa tahon suuri mahti ja suosio : Suuri valta tuo mukanaan suuren vastuun. Toinen syy intoon voi olla se, joka löytyi homeopaattien kohdalta ; moittitavat tahot "Eivät Kestä Kritiikkiä", joten ne ovat ottamassa erityisasemaa.

Tätä kautta on tavallaan niin että halutessasi reilua keskustelua ja valitessasi puhujanpöntön joudut hyväksymään pönttöjä puhujia.
Kuva on Hyvinkäältä, jossa oli rakennettu pönttö julkisia puheita varten. Se poltettiin vandaalismielisesti. Liekkö kannanotto? - Selvää on kuitenkin että se ei ainakaan lisännyt sanomistilaa ja -intoa.

Ei kommentteja: