Yksi melko paljon käytetty Jumalatodistus perustuu siihen että universumi nähdään ominaisuuksiltaan tietynlaisena. Tämän esitetään todistavan Jumaluuden puolesta sitä kautta että hienosäätäjä tuottaa todennäköisesti tietyn tuloksen kun taas itsekseen voisi syntyä monenlainen, erilainen, universumi. Kaikissa elämä ei olisi mahdollista.
Ongelmana tässä on se, että tässä universumia katsotaan ikään kuin se olisi satunnaisotettu. Kuitenkaan se ei ole ; Jos universumin hienosäädön rajat eivät sallisi elämää, emme voisi olla ihmettelemässä. Tätä kautta vaikka valinta olisi ennen universumin muodostumista ollut sattuma, se ei taatusti ole samaa sen jälkeen.
Antrooppinen periaate tuntuu kuitenkin emotionaalisesti hyvin uskottavalta. Kunnes törmää pokeripelin perusteisiin.
Ensinnäkin antrooppisessa todistuksessa vedotaan tiettyyn lopputulokseen, joka on "alussa epätodennäköinen". Tätä kautta päästään tilanteeseen, jossa ennen pokerikäden jakamista voitto ei ole itsestäänselvyys. Pokerikäden jakamisen jälkeen tietty pelaaja voittaa ja hänellä on kädessään epätodennäköinen käsi ; Ennen pelikierroksen alkua jos joku olisi sanonut että voitto tulee korteilla 1, 2, 3, 4 ja 5, olisi arvaus todella epätodennäköisesti oikea. Vaikka pokerikäsi on epätodennäköinen, tästäkään ei kuitenkaan voi päätellä että pelaaja huijaisi. Tätä kukaan ei ottaisi vakavasti.
1: Joku voisi lisätä tähän isommat todennäköisyydet, mutta tämä ei muuta asiaa ; Jos otamme jokaisen maailmassa historian aikana pelatun pokeripelin ja rupeamme miettimään millä todennäköisyydellä juuri tämänlainen käsien järjestys olisi pelattu, olisi kysymys erinomaisen pienestä todennäköisyydestä. Pelkästään se, että jokin asia on epätodennäköinen ei tarkoita sitä että sen takana olisi mitään selittävää voimaa.
Yllä olevakaan ei tehoa tunnemutkiin kovinkaan vahvasti. Pokeri ja antrooppinen periaate tuntuvat hyvin erikoislaatuisilta. Perustelu, jota tässä käytetään on se, että jos Jumala on totta, tietty seuraus on hyvin todennäköinen. ~ Esitetään että jos Jumalan olemassaolosta seuraa todennäköisesti ihmisten olemassaolo, toimii kuvio myös niin päin, että kun ihmisten olemassaolo on annettuna, voitaisiin tästä vakuuttavasti päätellä Jumalan olemassaolo. Pokerikäsien miettiminen näyttää asian hyvin toisin ; Se, että kädessäsi on reeti, eli korkein mahdollinen värisuora, tarkoittaa sitä että voitat hyvin todennäköisesti. Kuitenkaan se, että voitat ei mitenkään tarkoita, että kädessäsi olisi reeti. - Itse asiassa pokeripeleissä isoin yllätys on se, että pelit voitetaan yllättävän pienillä käsillä. Reeti on siis voitosta huolimatta hyvinkin epätodennäköinen.
Tämä todistaa että seurausta kun ei voi vain kääntää. Syy-seurausajattelun kääntäminen seuraus-syy -ajatteluksi on yksinkertaisesti epätoimivaa; Vaihdot eivät ole kaksisuuntaisia; Tätä kautta tilanteisiin syntyy epäsymmetriaa.
Toki pokerissa on yksi asia, jota meillä ei ole. Otokset. Siksi esimerkiksi Paul Davies, joka pitää antrooppista periaatetta mielenkiintoisena, on esittänyt että universumeista tarvittaisiin enemmän otoksia. Yhden otoksen todennäköisyysarviointi kun on kuitenkin varsin erikoista. Kuitenkin todennäköisyyslaskelmia ja arviointeja on esitetty. Jos ne otettaisiin totena, niillä itse asiasa haetaan selityksiä. Aivan samaan tapaan kuin pokerivoittaja voi miettiä voittonsa todennäköisyyttä heittämättä sattumaa mäkeen ja selittämällä voittoaan sattumana. Itse asiassa moni pelaaja luottaa näissä yliluonnolliseen ohjaukseen - voitto nähdään lady fortunan tarjoamana onnenkantamoisena. Tätä suhtautumistapaa ei kuitenkaan pidetä rationaalisena, vaan taikauskoisena.
Se antaa todennäköisyyden sille miten mahdollisesti elämää olisi syntynyt. Tätä kautta on olemassa jotain suuntaa antavia arvioita sille, miten todennäköisesti elämä syntyisi; Se osoittaa ainakin sen, että se on mahdollista tietyllä todennäköisyydellä. Tämä tarjoaa pohjan, joka kilpailevien selitysmallien tulisi ylittää ; Idea on tavallaan että jos kaksi paria tuottaa ison määrän voitoista, ja reeti vain muutaman, on viisaampaa olettaa että voittajalla on kaksi paria kuin uskoa että voittajalla oli reeti. Vaikka moni käsi voittaa kaksi paria. Ja reeti takaa pelissä aina vähintään tasapelin - se ei voi hävitä.
Kilpaillesa parempi selitysmalli voittaa ; Kisa tapahtuu siten että ilmiö X1 tapahtuu tietyllä todennäköisyydellä ja tuottaa Y:n toisella. Tästä saadaan todennäköisyys 1. X2 tapahtuu omalla todennäköisyydellään ja tuottaa saman Y:n jollain toisella todennäköisyydellä. Varma Y:n tuottaja, joka itse on epätodenäköinen ei ole useinkaan kovin vahvoilla tälläisessä kisassa.
1: Jumalan kohdalla ongelmana on se, että emme tiedä Jumalan olemassaolon todennäköisyyttä.
2: Itse asiassa emme edes tiedä millä todennäköisyydellä Jumala loisi yhtään mitään. Ja kenties Jumala voisi luoda myös aivan toisenlaisia maailmoja. Emme tiedä millä todennäköisyydellä Jumala loisi yhden, kaksi tai ties miten monta maailmaa. Tätä kautta emme itse asiassa konkreettisesti tiedä edes sitä että Jumala tuottaisi mitenkään todennäköisesti meidän kaltaisemme universumin. Tai edes sellaista jossa ei olisi minkäänlaista elämää.
Moni selittää tätä pois sillä että Jumala on ikuinen. Tai että Jumala ei ole seuraus vaan syy. Kuitenkin näissä unohtuu pääasia. Se, että Jumalan olemassaolotilaksi voidaan kuvitella kaksi vaihtoehtoa: Jumala on tai sitten hän ei ole. Se, miten näiden kanssa toimitaan on tärkeää. Sillä jos oletamme että Jumala on, emme voi todistaa Hänen olemassaoloaan - tai olemassaolottomuuttaan - koska kyseessä olisi kehäpäättely ; Oletushan olisi johtopäätöksessä.
Tämä on yksi syy sille, miksi pidän agnostismia erittäin perusteltuna ratkaisuna. Jos meillä on kaksi kättä, joista vain toinen on tunnettu, ei sillä voi vielä voittoja alkaa jakamaan. Peli ratkeaa vasta kun molemmat näyttävät kätensä.
Toki tässä on ehkä mietittävä myös pokerin perussääntöä; Nehän tuntevat tilanteen jossa voitot jaetaan nin että toinen ei näytä korttejaan. Silloin piilotetuilla korteilla pelannut on luovuttanut ja voitto jaetaan sille jonka kortit ovat tunnetut - ne voivat olla miten surkeat tahansa. Jopa se legendaarinen huonoin käsi, seiskahai, voi tässä tapauksessa voittaa täyskäden ; Tieteenfilosofi toki tässä tilanteessa puhuisi jotain vaikkapa selitysarvon tuntemattomuuden vaikutuksesta siihen että teorian selitysvoimaa ei voida varmistaa ja tätä kautta sitä voidaan - ellei suoraan pitäisi - pitää kyseenalaisena ; Huono teoriakin sentään tarjoaa jotain konkreettista tietoa siitä onko se hyvä vai huono, joten se on tätä kautta selvästi informatiivisempi ja siihen voidaan luottaa "niin kauan kuin jotain muuta paremmaksi näytettyä ei keksitä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti