lauantai 7. elokuuta 2010

Jos tädillä olis munat...

Yksi filosofisten keskustelujen ongelmallisimmista tilanteista ovat seurausta perspektiivien pluralismista. Niissä ihmisillä on eri oletuksia jotka tuottavat erilaisia johtopäätöksiä. Mutta johdonmukaisesti. Joskus näistä voidaan selvitä ; osa oletuksista voidaan hylätä huonoina. Mutta usein ei.

Tämä juttu yrittää selittää ymmärrettävästi miltä tälläinen tilanne näyttää. Siksi se hieman yksinkertaistaa asioita.

Oletetaan että meille on syntymässä lapsi. Kuvitellaan että syntyjän sukupuoli kiinnostaa jostain luonteeltaan epäpedofiilisistä ja ehdottoman epäinsestillisistä syistä kovasti. Voimme rakentaa seuraavanlaisen rakennelman:
Kohta 1: Lapsi on joko tyttö tai poika, mutta ei molempia.
Kohta 2: Pojilla on penis ja tytöillä on vagina.

Tällä rakenteella vastaa kätilöltä, kun tältä kysytään olennainen kysymys "tuliko tyttö vai poika?". Ja hän vastaa yllä olevan logiikan mukaisesti. Jos lapsella on penis, "falsifioituu" tyttövaihtoehto mahdottomaksi ja poikaversio "verifioidaan". Paljastuu kuitenkin että syntyjä on tyttö.

Hieman myöhemmin mukaan tuleekin sitten geenitutkija, joka huomaa että tytöksi kutsutulla syntyneellä onkin erikoinen kromosomisto. Hänellä onkin yksi X -kromosomi ja yksi Y -kromosomi. Sukupuolielimet ovat seurausta pienestä mutaatiosta SRY -geenissä. Hän on sitä mieltä että syntyjä on kaikesta huolimatta poika. Hän on vaihtanut logiikanpaikkansa kohdan 2 siihen että kromosomi on sukupuolen tunnistuskeino sukupuolielinten sijasta. Niiden välillä on toki korrelaatio, mutta ne eivät ole sama asia. Tutkija muistuttaa parrakkaista naisista, joilla oleva piirre on (XY -kromosomistoisille) miehille tyypillinen ja naisella harvinainen. Mutta parrakkaat naiset ovat silti naisia. Näistä oletuksista sukupuoli vaihtuukin.

Vanhemmat ovat tässä asiassa melko ekstremistejä. He myöntävät tutkijan esityksen, mutta haluavat kuitenkin että myös kätilö olisi oikeassa. Näin ollen syntyjällemme rakennetaan sukupuolenvaihdosleikkauksen kautta uudenlaiset sukupuolielimet. Joku voisi sanoa että tässä rakennettu penis varmistaa sukupuolen joka näkyy kromosomikartoituksessakin.

Kuitenkin löytyy luonnollisuuden nimeen esiintyvä hengellinen taho. Hänestä kehon muokkaus on vastemielistä, koska siinä puututaan Jumalan suunnitelmaan. Hänestä premissiä 2 täytyy täsmentää sillä että penis tarkoittaa alkuperäistä rakennetta. Geenitutkija on tämän vuoksi väärässä, koska juuri penis on miehisen sukupuolen tunnusmerkki. Geenit ovat vain ohje, jolla Jumala on ohjelmoinut maailman tekemään miehiä ja naisia. Hän muistuttaa että "kenties erilaisilla resepteillä voidaan tehdä mansikkakakkuja."

Vanhempana syntyjämme liittyy vanhaan uskonnolliseen ja äärimmäiseen kulttiin jonka jäsenet ovat eunukkeja. Tämän vuoksi suoritetaan toimenpide. Osa muistaa kromosomit ja pitää leikkoa miehenä. Osa muistaa synnynnäiset rakenteet ja pitää häntä naisena. Osa muistaa alkuperäisen suunnitelman jota on jo kahdesti muokattu ja on sitä mieltä että sitä on keinotekoisesti ja kerettiläisesti muutettu jo kahteen kertaan, jolloin koko sukupuoli olisi ihan pätevää jopa kieltää koska luonnotonta muokkailua harjoittanut olisi toimiessaan menettänut oikeutensa minkäänlaiseen sukupuolistatukseen.

On selvää että kaikki ovat johdonmukaisia omille oletuksilleen. Ja on mahdotonta sanoa onko jokin tietty näistä olennaisesti oikeampi kuin toinen taas ei. Tämän jälkeen ei ole ihme jos näyttämölle astuu joku queer -feministi joka selittää että koko puhe sukupuolesta on vain ja ainoastaan kulttuurisidonnainen performanssi. Ja käyttää todisteena sitä että on listannut kaikki eri lausunnot ja eri logiikat ylös ja näyttää että ne ovat erilaisia.

Kuitenkin keskiössä on se, että kaikilla on "jotain näkemystä" asiaan. Selvää on että lopputuloksena on erimielisyyttä, joka kiivasta maailmankuvaväittelyä, jossa ei puhuta asiasta vaan siitä miten sitä saa ja ei saa katsoa. Jotain joka ei kiivaudestaan huolimatta ei koskaan ikinä missään johda mihinkään edistymiseen.

Ei kommentteja: