Tiedettä lähestytään usein hyödyn takia ; Näemme valkotakkisen Pasteurin vakavasti keksivän pelastavia lääkkeitä. Tiedemies on jopa lähes maagikko ja ihmeidentekijä. "Aardvarchaeologyn" Martin Rundkvist antaa tälle tasapainoa. Hän on arkeologi, ja hänen mielestään arkeologian rooli on se, että se on hauskaa.
"I advocate archaeological hedonism. While of course upholding our public duties as custodians of the archaeological record, we should as far as possible avoid studying anything that is boring. Archaeology is after all not useful to anyone in the sense that food and housing and healthcare are useful. The hallmark of good archaeology, instead, is that it is fun."
Luonnollisesti ajatukseni siirtyivät enemmänkin filosofian suuntaan. Sillä filosofian - ja filosofien - rooliaa voidaan katsoa monella tavalla.
Moni ajattelee että esimerkiksi normatiivisen tieteenfilosofian ammattitaito tekisi pätevän tiedepoliisin. Tämä on hieman kuten sen Pasteurin rooli tieteessä. Moni kuitenkin katsoo että kun tieteenfilosofi keksii tieteen ominaisuuksia, hän onkin kenties enemmän tarkkailijan roolissa. Tätä kautta "tieteen normejakin" säätävät filosofit olisivat tavallaan tieteensosiologeja ; Ludwig Wittgensteinin mielestä "Filosofia toteaa vain sen, minkä jokainen myöntää."
Filosofian tärkein rooli voikin siksi lähestyä Aristoteleen lausumaa "Filosofia näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja." Esa Saarinen laittoi sitaatin lukion filosofian oppikirjan kanteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti