Mikael Jungnerilla ei ole kunniaa

Enemmistön tyrannia ratsastaa homoparin päältä.

Tämän päivän "ykköspuheenaihe" on ollut luonnollisesti se, että lakivaliokunta hylkäsi aloitteen sukupuolineutraalista avioliitosta. En nyt voi sanoa riemuitsevani päätöksestä. Mutta tämä kuuluu demokraattiseen prosessiin. Siinä voidaan saada sanoa poikkeavia näkemyksiä ja yrittää tehdä muutoksia käytännössä mihin tahansa pykälään. Ja sitten tässä voidaan epäonnistua. Toki tässä kohden epäonnistuminen ei ole vielä kovin merkittävä. Sillä tosiasiassa asia päätetään vasta syksymmällä. Päätöstä kuvattiin "pettymykseksi" ja "täpäräksi".

Henkeni mukailee Esa Turkulaista joka tiivisti tilanteen "Kansalaisaloitteessa oli 166 851 allekirjoitusta. Avioliittolain muuttamista kannatti tutkimuksessa 65% suomalaisista. Aloitteen käsittelyn hylkäsi tänään lakivaliokunnassa 10 ihmistä." On toki kiehtovaa huomata miten tämä asia selvästi on päätetty faktapohjalta. He kun kutsuivat monia perhe-elämän, lasten, vanhusten ym. etujen valvojaa kertomaan kantojaan. Ja Puolimatkaa lukuunottamatta henkenä oli, että lakialoite on hyvä. Etenkin keskustapuolie näytti että se ei anna tämänlaisten vaikuttaa jo ennalta päätettyihin "uskonnollis-teologisiin" ja "perseen ällötysperustaisiin" näkemyksiin.

On kieltämättä hieman ironista että kun riittävän moni haluaa sukupuolineutraalin avioliiton, niin ääntä annetaan Tapio Puolimatkan kaltaiselle uskonmiehelle - ja tämä saa siitä jopa rahaa. Mutta olen tietoinen että tämä kuuluu systeemiin. Tulos on lähinnä symbolinen, sillä asiasta päättää vasta eduskunta - tietäen varsin hyvin että tulos oli täpärä. Ja tietäen että enemmistö on sitä mieltä mitä on. Ja symboliseksi päätöksen tekee enimmäkseen se, että päätös satuttiin tekemään ns. Pride -teemaviikolla.

En voi olla vihainen kenellekään Oinoselle tai Niikolle asiasta. Toki on hyvin erikoista jos demokraattisen järjestön osanen kutsuu lakiesitystä "höpöhöpölaiksi", mutta heidän toimensa on kuitenkin aivan avointa. Demokratia tarkoittaa juuri sitä että myös vanha täyskalkkeutunut jäärä ja kreationisti-idiootti saavat osallistua päätöksentekoprosessiin yhteisissä asioissa. Jos ei tiedosta tätä, vaan sen sijaan väittää että joku mielipide ja sen ilmaisu olisi "epäsuomalaista" elää teokratiassa tai despotiassa jossa kansalaisuus olisi jonkinlainen erityisoikeus joka ansaittaisiin sillä että nuoleskellaan ideologisia järjestöjä.

Sen sijaan huomiota herättää se, miksi päätös oli se mikä oli. Tosiasiassa päätös olisi ollut toinen jos moni pikkuasia ei olisi muuttunut. Paikalta puuttui sosiaalidemokraatteja joiden kannat ovat olleet lainmuutoksen puolella. Heidät korvattiin keskustalaisilta jotka sitten ovat yhdenmukaistaneet kantaansa. Tämä on häpeäksi puolueelle jota olen esimerkiksi äänestänyt. No, ei tapahdu toiste. Tämä on osa demokratiaprojektia. Ääni menee eikä tule takaisin. Luottamus saadaan äänestämällä oikein. Vallassa ei ole kansanedustaja vaan se taho joka heidät valtaan äänestää. Joten tässäkään ei ole mitään jota voisi vastustaa.

Mutta Jungner. Hän tuli myöhässä. Ja se ei ollut ensimmäinen kerta. Itse asiassa hän myöhästelee lähes joka toinen kerta. On toki eri asia olla työpaikassa jossa on joustava työaika. Sinne voi tulla miten mielii ja mennä miten mielii. Mutta tälläisessä työssä ei ole oikeastaan olemassa "myöhästymisen" käsitettä. On vain työpanos ja projekti, ja kenties deadline. Mutta Jungner on töissä paikassa jossa hän voi myöhästellä. Ja tähän en voi sanoa muuta kuin hokea slogania mitä minulle on opetettu-iskostettu. "Kekkonen ei myöhästynyt koskaan". Täsmällisyys on hallitsijoiden kunnioitusta ja myöhästely on häpeäksi. Jungnerista on kerrottu "meheviä twiittejä". Hän ansaitsee ne.

Minä sen sijaan vain totean, että olen joskus pitänyt Mikael Jungneria herrasmiehenä. Nyt en voi todeta muuta kuin että osa poissaoloista vaikuttaa todellakin olevan sellaisia että hän ikään kuin "ei kehtaa äänestää". Tai sitten hän myöhästyy koska ei kunnioita pestiään. Ja tämä kertoo että hän on (1) Joko pelkurirassukka joka ei uskalla seisoa sanojensa takana, vaan leikkii "mitä haluaisin äänestää" -tasolla kuin joku joka haaveilee vallasta sosiaalisessa mediassa. (2) Joku joka ei kunnioita työtään ja joka monessa muussa paikassa olisikin saanut potkut. Mutta ei saa koska tämänlaisissa pesteissä potkuja ei jaeta. Eli hän halveksii avoimesti ilman seurauksia. (+) Sillä ei ole mitään väliä kumpi tilanne on kyseessä. Hänellä ei ole kunniaa.

---

Jonain historiallisina aikoina Mikael Jungner voisi halutessaan ansaita kunniansa takaisin siten, että hänen sekundanttinsa ottaisi yhteyttä minun sekundanttiini ja sitten asia läpikäytäisiin aamunkoitteessa smallswordien kanssa hänen haluamassaan paikassa aamunkoitteeessa. Emme elä noita historiallisia aikoja.