Kuitenkin perustelemiseen ja ajatteluun tarvitaan logiikkaa. Onneksi tämä on usein hyvinkin järkeenkäypää. Aivan tavallinen ihminen kykenee käyttämään esimerkiksi syllogistista logiikkaa. Tämä on kauan sitten kehitetty loogisen ajattelun menetelmä jossa kahdesta alkuoletuksesta seuraa (deduktiivisesti) tietty lopputulos. Näin ollen filosofin ei tarvitse muuta kuin miettiä että hyväksyykö lähtöoletukset vai ei. Malliesimerkiksi syllogismista voisi ottaa seuraavan. Se on hyvin johdonmukainen ja sen ymmärtäminen ei ole vaikeaa. Jo kuvaamisen muoto jäsentää ajattelua ja tekee lopputuloksesta vaivattoman, jopa ilmiselvän.
Premissi 1: Kaikki ruusut ovat kukkia
Premissi 2: Jotkut kukat lakastuvat nopeasti
Johtopäätös: Jotkut ruusut lakastuvat nopeasti
Päätteleminen on siis helppoa ja luontevaa. Aivan kuka tahansa ihminen voi tarkista perustelujen oikeutuksen ja tätä kautta ihminen kuin ihminen voi päästä helposti mukaan ajatteluun. Ajattelu on ihmisille luontevaa, eikä vaikeaa. Se vaatii pohjimmiltaan vain jäsentämistä ja keskittymistä. Siksi moporassaripojilla on taito korjata mopoja joita monet filosofit eivät osaa korjata. Mutta moporassaripojalla on silti sanottavaa asioista joihin filosofit harjoittelevat. Tämä kannustava huomio on optimismia ja lisää yhteiskunnan tasa-arvoisuutta. Fight the nerd power!
Valitettavasti tuo ylläoleva syllogismi oli kuitenkin huijaamista. Se nimenomaan ei ollut loogisesti pätevä. Sillä vaikka jotkin kukat lakastuisivatkin nopeasti, ei oletuksissa ole kerrottu onko ruusuja juuri tämänlaisten kukkien joukossa. : Ylläoleva perustelutapa on kuitenkin jotain jota ihmiset yleensä pitävät oikeutettuna. Daniel Kahneman, joka on tutkinut ihmisten päättely- ja päätöksentekoprosesseja, on huomannut että ylläolevan päättelyn kaltainen perustelu vakuuttaa yli 80% ihmisistä. Koulutus auttaa huomaamaan tässä olevan virheen. Kuitenkin MIT (huippuyliopisto) -oppilaistakin hieman yli puolet tekee koulutuksestaan huolimatta tässä kohden virheen. [Jos siis keksit logiikan virheellisyyden, niin olet joko tarkkaavainen tai sitten olet tutustunut Kahnemaniin aiemmin, jolloin tarkkaavuutesi ei ole enää välttämättä mainittava.]
Logiikan pätevyys hyväksytään sen vuoksi että molemmat premissit että johtopäätös ovat jotain jota ihmiset uskovat tosiksi joka tapauksessa. Logiikassa taas on kysymys nimen omaan siitä että ei ole väliä että mitä alkuoletukset ovat. Jos ne ovat yhtä tosia, lopputuloksen on oltava yhtä tosi. Jos "jotkut kukat lakastuvat nopeasti" vaihdettaisiin aivan yhtä todenmukaiseen muotoon "jotkut kukat ovat sinisiä" ja selitettäisiin että tämä todistaisi että jotkin ruusut ovat sinisiä, ihmiset olisivat epäileväisempiä, joskin tunnustaisivat että sinisiä ruusuja on. Vielä suurempi kiisto asiaan tulisi jos premissi 2 vaihdettaisiin muotoon "jotkin kukat ovat myrkyllisiä" tai "jotkin kukat syövät lihaa".
Syyksi logiikan uskomiseen onkin erilaiset järjestelmät. Kahneman korostaa että ihmisten päätöksenteossa on aina kysymys ratkaisunhausta. Ja tässä ihmisillä on kahdenlaisia järjestelmiä. On nopea tapa joka antaa yleensä oikeansuuntaisen tuloksen. Ja hidas ja työläs tapa joka antaa tarkempia vastauksia. Ja ongelmana on se, että ihminen ei suinkaan automaattisesti osaa käyttää oikeaa tapaa oikeassa tilanteessa. Siksi ihmiset voivat tylsyä ajattelua vaativassa työssä ja tehdä huolimattomuusvirheitä. Kahnemanin mukaan "ruususyllogismissa" valheellisuus perustuukin juuri "huolimattomuusvirheeseen" jolle ihmiset ovat erityisen alttiita. He ajattelevat nopealla prosessilla eivätkä mieti asiaa.
Karkeasti sanoen heille syntyy mielipide koska heillä on ennakkonäkemys ruusuista ja kukista ; Ihmiset uskovat sekä perustelun premissit että johtopäätöksen joten he assimiloivat että perustelunkin pitää olla tosi, etenkin kun siinä toistuu "jotkin" -sana joka on ensinnäkin ehtona melko löysä ja toisaalta se on sekä johtopäätöksessä että alkuoletuksessa joten ajatus perustelun tarttumisesta on ihmismielestä helposti uskottava. ; Vasta jos ruusut ovat lihansyöjiä, ihmisten tarkemman ajattelun järjestelmä heräisi automaattisesti.
Tämän huomion ongelmana ei suinkaan ole pilkata tässä yhdessä asiassa. Sillä tosiasiassa ongelma on syvempi. Sillä syllogismit ovat oikeasti helppoja. Kun ihmiset kykenevät tekemään koulutettuinakin usein virheitä tämänlaisissa helpporakenteisissa perusteluissa, niin miten suuria virheitä he tekevätkään vaikeammissa? (Hyvin suuria. Ja se on hyvin suuri voimanlähde erilaisille debunkkausblogeille.)
 |
| Perustelussasi on aukko, joka on kuin tuo jättimäinen reikä paksussa pilvipeitossa. Mutta jos tämä yhtään lohduttaa, niin kuva näyttää, että Jumala rakastaa maailmaa reilusti. "Aukkojen Jumala" näyttää harrastavan goatsea muuallakin kuin sinun mielessäsi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti