Chu-Carroll tiivisti hengen seuraavasti : "For some reason, so many people have this bizzare idea that programming is this really easy thing that programmers just make difficult out of spite or elitism or clueless or something" Lisäksi ohjelmointia pidetään kylmänä. "the whole "think like a machine" think is a verbal shorthand that attempts to make programming as we do it sound awful. It's not just hard to program, but those damned engineers are claiming that you need to dehumanize yourself to do it!" Eli ohjelmointi vaatisi tunnekylmää ihmisyydestä luopumista.
Chu Carroll näkee että koodaamisessa on tietyt rajoitukset. "To be a programmer, you don't need to think like a machine. But you need to understand how machines work. To program successfully, you do need to understand how machines work - because what you're really doing is building a machine! When you're writing a program, on a theoretical level, what you're doing is designing a machine that performs some mechanical task. That's really what a program is: it's a description of a machine. And what a programming language is, at heart, is a specialized notation for describing a particular kind of machine." Ja tätä kautta koodaamiselle saadaan vaikeusaste. "How hard is it to program? That all depends on what you're tring to do. Here's the thing: The complexity of the machine that you need to build is what determines the complexity of the program. If you're trying to build a really complex machine, then a program describing it is going to be really complex."
Tässä on toki liitos myös käytettävyyteen. Monet ohjelmointikielet ovat helpompia kuin toiset. Harva esimerkiksi ohjelmoi suoraan konekielellä, vaan käyttää erilaisia ohjelmointikieliä ja pelimoottoreita. Nämä helpottavat ohjelmien tekemistä. Mutta niissä on mukana uusi jännittävä piirre ; Käyttöhelppous vaatii taustalleen hyvin paljon ohjelmointia. Helppokäyttöinen ohjelma vaatii taakseen paljon taustaohjelmointia joka on vaikeaa. Ja tällä työllä saadaan aikaan moottoreita jotka helpottavat spesifien ongelmien ratkaisua. Paraskaan ohjelmointikielen käytettävyys ei kuitenkaan poista sitä asiaa, että jos halutaan luoda uusi kompleksista suoritetta tekevä ohjelma, se on vaikeaa ja työlästä. ; (Ohjelmista saadaan helppoa jos tehdää samoja asioita, eli jos tekemisestä jostain syystä puuttuu joltain osin luovuutta ja uuden tekemistä. Ohjelmointityö taas on usein nimenomaan uuden luomista. Ohjelmointia tarvitaan in first place koska ei ole haluttua ohjelmaa jo valmiina.)
Chu-Carrollin viittaama asenne on itse asiassa jotain joka on toiminut liimana nörttikulttuurin ja skeptikkokulttuurin välillä. Sillä molempiin kohdistetaan samanlaista suhtautumista. Kun on nörtti, ja vaihtaa skeptikkopiireihin, ulkopuolinen suhtautuminen ei muutu paljoakaan, ainoastaan käsiteltävät aiheet ovat erilaisia. Sama asennevamma ulkopuolelta seuraa, joten "muuttajan" on tässä vaiheessa helppoa tehdä siirtymä koska muut kohtelevat aivan samalla tavalla kuin ennenkin.
Itse asiassa ihmiset jostain syystä ajattelevat että ajattelemisen, filosofian ja tieteen olisi oltava helppoa. Vaikeus nähdään helposti abstraktina brassailuna, jonain jota norsunluutornissa toimivat harjoittavat. Kun taas rempseä jokamies kykenee tietysti arkijärjellään ratkaisemaan filosofiset ongelmat vaivattomasti. Siksi ihmisillä on usein maailmankuva jossa on näkemys fysiikasta, todellisuudesta, yliluonnollisesta ja Jumalasta. Näin siitä huolimatta että esimerkiksi pelkkä luonnonlakien määrittely ja luonne on filosifisesti erittäin vaikea kysymys.
Logiikka nähdään kylmänä ja tylsänä. Tiedettä pidetään latteana ja "mekaanisena" tavalla jossa "mekaaninen" on loukkaus juuri samalla tavalla kuin mitä ohjelmoijia halveksitaan. Itse asiasa "hengellisten piirien" parissa tämänlaista asennevammaa jostain syystä kannatetaan ja tästä tehdään jopa heidän parissaan hyve. Vasta kun sanoo "naturalismi ei tyydytä ihmistä" tai "naturalismi on latteaa" tai että "naturalistit ovat mekaanisia ja kylmiä nihilistejä" tai vastaavia, niin sitä oikeastaan voi vasta kutsuakaan itseään "hengelliseksi". (Hengellisyys on siis minulle synonyymi "ad hominem -asenteesta, ylenkatseiseesta josta rakennetaan elitistinen tunne." ja hengellinen ihminen on "Skeptikkojen ja muiden halveksunnasta voimansa kokoava olento".) Heille maailma ei riitä sillä tämä maailma on "mekanistista ja kylmää" ja "ihmisen tunteille ja elämälle riittämätöntä".
Itse asiassa looginen ajattelu nähdään usein jonain jossa juurikin kuoletetaan sydän ja ajatellaan mekaanisen kylmästi kuin psykopaatti. Näin skeptikot nähdään usein jonain jotka dehumanisoivat itsensä ajatteluprosessissa ja etääntyvät siksi Totuudesta joka on taas helposti ja vaivattomasti "sydämellä nähtävissä". Skeptikot taas ajattelevat että jos halutaan kuvata maailmaa, kuvailu on juuri yhtä kompleksista kuin kuvattava kohde. Koska aiheena on esimerkiksi todellisuuden kaltaisia kohteita, on suorastaan odotettavissa että kuvaaminen ei ole helppoa ja siksi haasteet ovat odotettavissa.
Siltikin olen Chu-Carrollin linjoilla. Hänestä ohjelmointi on sekä vaikeaa että jotain jota jokaisen pitäisi jossain määrin osata. Olen syvästi samaa mieltä teknisemmästä filosofiasta. Nähdäkseni tarvetta sekä ohjelmointiin että filosofiointiin on juurikin sen vuoksi että useilla näyttää olevan aiheeseen mielipide. Mutta itse kritiikin kohdetta ei kuitenkaan hallita. Eli vastustetaan vaikka ei edes tunneta moitteen kohdetta ja tiedetä mistä siinä on kyse. Filosofiaa ja ohjelmointia harjoitetaan aivan liian vähän suhteessa siihen miten usein niihin on kannanottoja ja mielipiteitä. Ihmisten on harjoiteltava sitä mitä tekevät usein mutta jossa ovat kuitenkin aivan paskoja. (Period.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti