Luin Crackedista tekstin "5 things girls don't seem to understand about nice guys" joka oli samalla kannalla. Sen mukaan naisten ongelmana on se, että he eivät ymmärrä tiettyjä asioita "kilteissä miehissä". Koska joku muu kuin minä oli kirjoittanut tuon tekstin, en tietysti voinut tehdä muuta kuin olla erimielinen. Erimielisyyteni onkin nyt siinä että tosiasiassa erittäin monet naiset nimenomaan ymmärtävät, että;
1: Ylikiltti mies on parhaimmillaan pitkällä tähtäimellä hankala koska he ovat romanttisissa unelmissaan asenttaneet naisen ideaaliin jota kukaan elävä ihminen ei voi saavuttaa. Illuusio tulee murtumaan ja tästä tulee olemaan ongelmia. "They're romantics who fall short of their own ideals. As we've seen, nice guys are too timid to approach their crushes directly, so they flood in a lot of missing details. Until they actually date a woman, they're in love with who they imagine her to be, not who she is. And who they imagine you to be is who they wish they could be."
2: Ja pahimmillaan "kiltti mies" on lähinnä valehteleva pelkuri joka ei tartu ongelmiin vaan harjoittaa peittelyä ja jopa huijaamista ja kieromielisyyttä asiaan tarttumisen sijasta. Ja tämä passiivisuus on sitten ongelma monessa muussa paikassa parisuhdetta. "A great number of nice guys are - to use the polite term - hollow-balled shitbirds. Too timid to grab what we want, we rely on coy tactics. A nice guy will ask you out via cutesy note, call your dates "hangouts" and say he just wants you to be happy when you leave him for a jerk (which is sensible of you)."
Näin ollen uskallankin esittää pienen väitelauseen. Usein naisten treffivaltaa korostavat miehet valittavat siitä miten heidän täytyy olla ystävällisiä. Laasanenkin oli iskemässä sitä vastaan että miehiltä vaaditaan rehellisyyttä treffeillä. Tämä kertoo siitä että nämä ihmiset ovat sekä pettyneet naisiin että ovat olleet todennäköisesti ystävällisiä romantikkoa treffeillä koska se kerran heistä on se ainut realistinen vaihtoehto. Kun on kokeillut vain yhtä strategiaa joka perustuu tämänlaisiin odotuksiin ja sitten on pettynyt lopputulokseen, on kenties kannattavaa miettiä sitä että vika voi olla naisen sijasta strategiassa.
Itsekin olin nuorempana nimenomaan "kiltti mies". Lukiossa sain niitä kahden viikon yrityksiä. Koska olin turvallinen, riskitön, hallittava ja jotain jota kenties kehtasi näyttää vanhemmille. Valitettavasti tämänlainen ei riitä kovin pitkälle. Naiselle täytyy olla rehellinen. Tämä voi vaikuttaa kyyniseltä, mutta asia ei todellakaan olen iin ; rehellisyys näyttää kyyniseltä kusipäisyydeltä jos ja vain jos sen vertailukohdaksi ja tavoitepisteeksi laitetaan se romanttinen ideaali. Jos tämän ideaalin poistaa, tilanne näyttää aivan muulta. Ei ihme että Crackedinkin teksti ei ajanut kusipäätä parhaana mahdollisena seurustelukumppanina. Maalina pidettiin "gentleman bastardia", jotakuta joka on sekä herrasmies että paskiainen. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa. Sillä kokemusteni mukaan suurin osa ihmisistä on tämänlaisia.
Olenkin saanut kuulla siitä miten ihmiset ovat minulle päin naamaa ihmetelleet miten parisuhteeni on kestänyt niin kauan kun olen niin omituinen enkä kovin ihastuttava persoonakaan. Kysymys onkin juuri siitä että olen tätä, eikä se tule kenellekään yllätyksenä. ; Klassinen feminismi tai Laasasen edustama maskulinismi eivät tausta -ajatuksena kykene rakentamaan hyvää perhe -elämää koska niissä on aina kysymys siitä että kuka on hierarkiassa ylempänä ja kumman velvollisuus on tehdä mitäkin ja kenen oikeuksia on rajoitettava siksi että muunlainen olisi feminismin kammottavaa ihmisyyttä tarkoittava kuvaus "emansipaatiota rajoittavaa heteronormatiivisuutta ja patriarkaatin ylivaltaa" - tai asenne sitä maskulinistin kirosanaa, "feminismiä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti