Debunkkausongelma

Yleisesti ottaen skeptikko joka keskustelee erimielisen (yleensä jonkinsortin crankin) kanssa, on yleinen asetelma sellainen että mitään kontaktia ei edes tapahdu. Kritiikki ja keskustelu on irrelevanttia koska toinen on jo vakuuttunut ja yrittää vain ajaa omaa asiaansa.

Kuitenkin joskus tilanne on toisenlainen.

Esimerkiksi kerran keskustelin Intelligent Designistä, eritoten Behen IC -konseptista. Sen sijaan että olisi normaaliin tapaan esitetty esimerkiksi palautumattomiksi väitettyjen solukoneiden yksinkertaisempia ja vähäosaisempia versioita (jotka ovat olemassa vaikka isompiosaisia ei voi "knock out" -kokeilla palauttaa sellaisiksi, kun välissä koko koneisto on mutatoitunut kuten nobelisti Müller ennustikin tapahtuvan) ja oltaisiin keskusteltu siitä onko tämä sitten vain se lopullinen IC -yksikkö (miksi olisi, kun "knock out" -kokeissa epäonistuminen ei tarkoita palautumattomuutta kun jo se isompi osio saatiin pilkottua) siirsin keskustelun (lähinnä huvikseni ja tylsistyttyäni tapani mukaan kliseejankkaamiseen) moraalin maailmaan.

Otin aiheeksi Intelligent Designin moraalittomuuden. Siinä missä kristinuskon kannattajat perustelevat (perusteettomasti mutta tämä ei ole nyt relevanttia) että kristitty on vääräoppinen jos vaikka murhaa ja että ateisti joka murhaa toimii aivan yhtä ateismin mukaisesti, ellei peräti enemmän ateismin mukaisesti, kuin "Amnesty internationalissa" ihmisoikeuksia ajavat ateistit. (Josta seuraa se, että ateistien teot kuvaava ateismia ja vain uskovaisten hyvät teot kuvaavat uskontoa.)

Esitin että kun Intelligent Design etäännyttää kristinuskosta täysteholla. Näin ollen saatananpalvojan Intelligent Design on aivan yhtä Intelligent Designiä kuin kristitynkin, ellei peräti enemmän ID:tä. Voidaan nimittäin sanoa että ID on ideologialtaan perinteisen fundamentalistisen uskontokuvan valossa erittäin epäkristillistä.
1: Ensinnäkin Intelligent Design ottaa etäisyyttä lähetyskäskyyn, joka on Jeesuksen kenties tärkein käsky. ID sen sijaan ei puhu Jeesuksesta ja pelastumisesta ja jättää tämän uskontokysymykseksi. Näin se ei ole kristillistä.
2: ID kieltää perinteisten kristittyjen yleisimmän puolustusstrategian jossa Jumalasta voidaan tietää. Esimerkiksi kristityt kreationistit ovat pitkään puolustaneet sitä että nimenomaan Raamatun todistusvoima on erikoisen hyvä verrattuna esimerkiksi Koraaniin. ID kiistää tämän ja selittää että uskonnot ovat samanarvoisia. Näin sanoessaan ID puolustaa esimerkiksi idän harhaoppeja selittäessään että hindujen uskontokin mahtuu ID -teemaan.

Ja itse asiassa voidaan sanoa että ID on nimenomaan saatananpalvontaa.
1: ID ei puhu ollenkaan sielusta tai todista sen olemassaoloa. Sen sijaan se käsittelee ihmisiä koneina. Siinä missä evolutionistit ovat kammottavia kun alentavat ihmisen eläimeksi, ja että tämän vuoksi ihmisiä saa tappaa (joka kyllä kuvaa enemmän uskovaisten suhdetta eläimiin kuin on ateisteille vakavasti otettava argumentti tappamisen puolesta) on ID:n kohdalla tilanne vielä pahempi. Koneen rikkominen on vain esineen rikkomista. Näin ollen ID alentaa ihmisen esineeksi. Jos evolutionimi helpottaa tappamista, niin tämä se vasta moraalista eriyttääkin, etenkin kun ID kiistää että Jumalan tavoitteista (kuten rakkaudellisuudesta) ei voida rationaalisen tieteellisesti keskustella. ID:n moraali ei siksi olekaan objektiivista moraalia vaan jotain kauheaa kulttuurirelativismia ja nihilismiä jossa saatananpalvontakin on vain yksi maailmankuvallinen ratkaisu.
2: Behen koulukirjaesimerkki, kolibakteerin (Escherichia coli) bakteerimoottori (flagellum), on selvästi jotain jossa on vahva saatanallinen viesti ; Kolibakteerit ovat ruokamyrkytyksiä aikaansaavia taudinaiheuttajia joiden kautta Pimeyden Ruhtinaan voikin olettaa antaa itsensä tiettäväksi. Ripulibakteerin persemoottori on viestipaikkana sen verran makaaberi että tähän on vaikeaa liittää minkäänlaista rakkauden viestiä.

Etenkin tuo viimeinen näytti aikaansaavan voimakasta tunneperäistä heilahtelua, sellaista jossa oli hämmentyminen ja se että kerrankin sanottu otettiin vakavasti harkiten. Samat henkilöt jotka olivat tanotorvivoimakkuudella toistuvasti rummuttaneet että ID ei ole uskontoa, olivat valmiita ja innokkaita selittämään erittäin pitkällisesti miten kristillistä ID on. Ja miten mistään pahuudesta tai saatananpalvonnan soluttamisesta kristittyjen viestimiin sen kohdalla ei voi olla kysymys.

Selityksenä oli esimerkiksi se, että kolibakteerit ovat hyödyllisiä mutta väärässä paikassa ne voivat aiheuttaa "lieviä ripulioireita". (Tähän väliin minun kannaltani kätevästi sattui Suomessa ruokamyrkytystapaus jota uutisoitiinkin. Tappavan vaarallinen veriripuli johtui juuri kolibakteerista. Kyllä minä olin Herrastani Saatanasta ylpeä silloin. Tai olisin ollut jos olisin uskonut koko olentoon...)

Tämä oli hyvin omituinen tuokio, koska olin koko keskustelussa mukana enemmän trollailumielessä. Se ei oikeasti käsittele Behen argumenttia itsessään eikä murskaa sitä. Se, että tämänlainen out of topicini aikaansai vahvemman reaktion kuin mikään asiallinen asiaa käsittelevä argumentaatio (jossa lähteistyskin on ollut tieteellisempää ja laadukkaampaa) oli ikinä saanut aikaan.

Tämä muistuttaa siitä ongelmasta, että tosiasiassa debunkkaamisessa on usein poliittinen tavoite. Ja tämä' johtaa usein huonoon keskusteluun ; Jos koko ideana on se, että pitää esimerkiksi taistella pseudotieteitä vastaan jotta niiden suosio vähenee, on erittäin houkuttelevaa nostaa esiin ripulibakteerin persemoottorin saatanallisuutta. Se ei oikeasti käsitele koko aihetta, mutta se toimii. Itse asiassa se toimii paremmin kuin mikään tekninen ja tieteellinen ja rationaalinen keskustelu aiheesta. Olen vastustanut tätä asennetta debunkkauksessa kiivaasti. Minusta ei ole reilua keskustella siten että ajaa ihmisiä omituisiin loukkuihin jotka perustuvat erilaisiin provokatiivisiin red herringeihin.

Kuitenkin toisaalta on pakko myöntää että tämänlaiset argumentaatiotavat ovat hieman jotain muutakin. Sillä, kuten olen esittänyt, voidaan sanoa että valtaosa pseudotieteiden harjoittamasta argumentaatiosta ei ole itse asiassa oman näkemyksen esilletuomista, vaan jotain jossa omaa näkemystä enemmänkin "yritetään sovittaa vallassaolevaan kielenkäyttöön". Kun esimerkiksi uskonnollinen kielenkäyttö ei toimi, käytetään niitä termejä jotka toimivat. Tässä onnistuakseen vallitsevat käsitteet kuten "indoktrinaatio" on sitten vain uudelleenmääriteltävä jotta sanan konnotaatiot ja niiden mukanaan kuljettamat asenteet kulkevat ihmiseltä toiselle. Tämä tarkoittaa sitä että taustalla olevan ideologian huomaaminen ja sen esittäminen arkijärjellä ymmärrettävällä kielellä (ilman käsitteiden uusmäärittelyä, palaamalla vakiintuneeseen käsitteistöön ja määritteisiin) johtaa usein nimenomaan siihen että tämänlaiset piirteet nousevat esille.

Näin ollen se, että pseudotieteiden keskustelu muistuttaa yleensä (kliseistä esimerkkiäni) teinien housuostoksista jossa teini argumentoi vaatteiden kestävyydellä ja muulla vastaavalla koska ne vetoavat vanhempiin ja jossa vanhempien harjoittama argumentointi näitä perusteluja vastaan ei muuta teinin mieltä koska oikeat tietyn vaatteen haluamisen syyt ovat muualla kuin näissä esitetyissä syissä. Sen sijaan jos vanhemmat puhuisivat ostopyyntöjen esimerkiksi muodista, voisi teini olla yllättynyt koska hänhän puhui kestävyydestä eikä muodista. Hän voisi jopa valittaa että tämä näyttää että vanhemmat eivät yhtään kuuntele eivätkä arvosta teiniä puheineen eivätkä ota hänen esittämiä väitteitä vakavasti. Ehkä hän olisi jopa oikeassa. Mutta samalla on huomattava että tämä kaikki johtuu siitä että vanhemmat ymmärtävät tilanteen paremmin kuin teini tajuaakaan.

Näin ollen persemoottoreiden esilletuominen ei ollutkaan kenties aivan niin asiaton teko kuin trollauspäissäni luulin. Olen ollut tästä seikkailustani hieman häpeissäni - joskin se kieltämättä samalla herättää myös mielessäni "tiettyä huvittuneisuutta" kreationisteista - koska se oli ikään kuin osoitus siitä että osaan kikkailla ihmisillä manipulatiivisesti argumentoinnin sijasta.