"Doktriini sitovien ja kiinteiden tavoitteiden tärkeydestä ei ainoastaan siirrä huomiotamme pois toimintamme seuraamuksista ja sen päämäärien järkevästä asettamisesta, vaan se johtaa myös piittaamattomuuteen toiminnan olemassa olevien ehtojen tutkimisessa (...) Tavoite, joka ei perustu niiden vallitsevien ehtojen tutkimiseen, joita meidän tulisi käyttää sen saavuttamisen välineenä, sysää meidät yksinkertaisesti takaisin vanhoihin toimintatapoihimme. Niinpä emme lopulta teekään sitä mitä meidän oli tarkoitus tehdä, vaan sen mitä olemme tehneet ennenkin, taikka sitten huidomme ympärillemme sokeasti ja tehottomasti. Tuloksena on epäonnistuminen."
(Hannu Simolan käännös John Deweyn "Human nature and conduct":ista)
Science Based Medicine blogissa muistutetaan jännittävästä asiasta. Se vihjaa siihen miten paljon elämäntapamme ovat muuttuneet. Nykyisin ylipaino ja liikunnan vähyys ovat pahimpia terveysriskejä. Ennen oli asiat toisin. "There once was a time when all food was organic and no pesticides were used. Health problems were treated with folk wisdom and natural remedies. There was no obesity, and people got lots of exercise. And in that time gone by, the average life expectancy was ... 35!". Eli luonnonmukainen ruoka, terveyden hoitaminen kansanperinteellä, ylipainoisten vähyys ja runsas liikunta olivat läsnä, ei elämä ollut pitkä. Nykyisin elämäntapamme mahdollistaa modernin lääketieteen avulla pisimmän elinkaaren mitä todistetusti on. Vain tarinoissa on esiintynyt todistamattomia myyttisiä pitkäikäisiä metusalemeja.
Blogaus käsittelee toki pääasiassa sitä miten vaihtoehtohoitojen ystävillä on epärealistinen ja romantisoitu kuva menneistä ajoista. Se on olennaisesti nostalgiaa aikaa kohtaan jota ei ole koskaan tapahtunut ja jota ei ole koskaan elänyt. Kultakausien kaipaaminen on kaikkialla tunnettua. Jopa Suomen kansanperinne tuntee sen: "Ennen oli kyrvätkin kuin hanhilla kaulat, / nyt ne ovat kuivuneet kuin pärekattonaulat. / ennen oli vitutkin kuin pataässäkortit, / nyt ne ovat levinneet kuin jerusalemin portit."
Olennaista tässä on tietysti se, että liikalihavuuteen ja liikkumattomuuteen on syy. Se on se, että ei tarvitse raataa. Elinolosuhteet ovat paljon kevyemmät ja vähemmän vaativat. Tässä mielessä elämme nyt kulta -aikaa. Elintasosairaudet vaativat elintasoa.
Lannoitusmenettelyt toimivat niin että ei kuolla nälkään samaan tapaan kuin ennen. Ja lääketiede toimii niin hyvin että kulkutaudit eivät kaada hautaan. Nykyisin ei pidetä minään automaattisena luonnonlakina että puolet lapsista kuolee ennen täysi -ikäisyyttä. Aina ei ole ollut näin.
Itse asiassa ne toimivat niin paljon paremmin kuin kansanperinne, että nykyajan liikkumattomat ihmiset elintasosairauksineen elävät kauemmin kuin "kaivatun luonnollisen kulta -ajan ihmiset" elivat ilman elintasosairauksia ja kansanperinnehoitojen avulla. Tämä on melkoisen selkeä mittari siitä, mikä terveydenhoito toimii ja mikä ei, itse asiassa nykyinen systeemi toimii niin hyvin että se päihittää vanhan vaikka sen haasteena onkin elintasosairaudet.
Tältä kannalta vaihtoehtohoitojen ystävät torjuvat tosiasiat, tai ovat vähintään "science stoppereita"; He toki voivat sanoa että vaihtoehtojen kieltäminen on rajoittamista. Mutta pääongelma in siinä, että he tietävät asiat jo valmiiksi. Jos tiede on heitä vastaan, tiede on väärin. Jos tiede on oikein, se vain vahvistaa sen mitä jo tiedettiin.
1: Kun lopputulos tiedetään tällä tavalla, on tutkiminenkin - etenkin omasta näkemyksestä poikkeavien näkökulmien tutkiminen - tietysti ajanhukkaa. Tutkimus voi korkeintaan kerätä tukea sille mikä jo tiedettiin, jolloin se ei kehitä tietämystä. Tai sitten se on väärää ja huonoa joka tuottaa vääriä mielipiteitä. Tämä asenne toimii ideologioissa ja uskonnoissa.
Mutta se ei toimi tieteessä, eikä silloin kun kyseessä on välineellinen tavoite. Esimerkiksi kun tavoitteena on hoitaa sairauksia niin että potilas oikeasti myös paranee.
Toisaalta kun lääketiede toimii, on hyvä panostaa myös omaan toimintaan. Ajatus elintasosairauksien torjunnasta perinteisin menetelmin on tältä osin houkutteleva. Tosin tämä koskee liikuntaa ja ruokavaliota. Mutta moni tietysti ajattelee että on helpompaa ostaa kaupasta pilleri, joka lupaa luonnollisuutta ilman hikeä ja vaivaa. Tämä ratkaisu on helppo, mutta ei kovin toimiva. Siinä yhdistyy modernin ajan huonous liikunnan vähyyden ja menneen ajan nykyistä paikoin vähän ja paikon paljon kehnommat parantamismenetelmät. (Tai pahimmillaan 1800 -luvulla rakennetun spiritismin pohjalle joka ei ole perinteistä eikä toimi edes siinä mielessä missä kansanperinteen tuntema pajunkuori on pahanmakuista ja vaihtelevan tehoista että pienitehoisempaa aspiriinia. Mutta joka sentään toimii.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti