Ensimmäinen niistä käsitteli arpia. Siinä kuvaaja oli ottanut kuvia ihmisten arvista ja niihin oli liitetty tarina niiden synnystä. Tätä kautta arvet toivat esiin elämänkokemuksia ja tarinoita. Tätä kautta voidaan jopa sanoa että arvet ovat yksilöllisiä elämisen merkkejä, ja niihin liittyen ihmiset ovat mielenkiintoisia. Vauvat syntyvät usein arvettomina, tai jos eivät, niin siihen liittyy erikoisia tarinoita.
Toinen taas oli kuvitusta, jossa oli kuvattu pieniä yksityiskohtia. Valokuvaaja oli kuvannut ne omasta kehostaan. Usein oli vaikeaa nähdä mistä kohtaa kuva oli otettu, ja usein oli epäselvää jopa suurennuskerroin, eli oliko kuvaa zoomattu vähän tai paljon. Ihmisistä nähdään kokonaisuus, eikä detaljeja.
Samanaikaisesti lehtien kannet ovat täynnä arvettomia ihmisiä. Heistä esitetään pieniä detaljeja, jolloin heistä saatu kokonaiskuva voisi olla hyvinkin erilainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti