lauantai 4. heinäkuuta 2009

Unelmien arpajaiset.

"Tärkeintä on vedätettyjen sisäpiirin tuntu ja hyvä fiilis arkijärkeä vastaan. Tämä ei eroa lainkaan uskonnollisten lahkojen elevoitumisen taktiikasta."
(Arhi Kuittinen, "Ulkolinja - Pyramidihuijausksen anatomia".)

Ihmisillä on tapana ostaa lottokuponkeja ja arpoja. Viitteitä kuinka paljon, voidaan katsoa helpohkosti Veikkauksen tiedotuksesta: 2009 on ollut tähän asti hyvä: "Tammi-maaliskuussa Veikkauksen liikevaihto oli 392,7 milj. euroa (+6,1 %). Yhtiön tulos oli 128,1 milj. euroa, joka on 12,8 milj. euroa eli 11,1 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana." Moni siis ostaa arpoja.
1: Klassinen talousteoria sanoo että tämä tarkoittaa sitä että lippujen ostaminen on rationaalista: Jos lipun ostaminen olisi aina tyhmää, lippuja ei osteta, koska ihmiset on oletettu rationaalisiksi.
2: Tilastomatemaattisesti ajatellen jokaisen pelin voiton odotusarvo ei ole kannattava. Eli kun panos ja voittotodennäköisyys sekä voitin määrä otetaan huomioon, pelaaja keskimäärin menettää enemmän kuin pelaa. Tätä kautta ajatellen ihmiset eivät ole järkeviä.

Synteesinä voidaan sanoa että ihminen "ei pelaa tällä matematiikalla". Koska 1 euro on eri asia kuin ne miljoonat. Tosiasiassa Veikkaus itse asiassa "myy" jotain muuta kuin voittoa. Se itse asiassa tienaa myymällä unelmaa. Jos ajatellaan perinteisen talosumallin mukaan jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat, suurin "kysynnästä" ei täyty siitä voitosta, vaan nimen omaan siitä "jospa" -tunteesta, joka tulee kun arpalappu on taskussa. Sitä miettii miten käyttäisi sen voiton, jos se tulee. Ihminen nauttii siitä että hän "myy mielessään saaliinsa ruhoa jo ennen kuin itse saalis on kaadettu". Yksilötasolla muutaman euron häviö ei kaada maailmaa, mutta miljoonavoitto mullistaisi sen. Mahdollisuus päästä miljonääriksi ei_lottoamalla on todella pieni, ja lottoamalla sen määrä kasvaa moninkertaiseksi. Jos keskitasoa pidetään "nollatilana" ei euron panos ole tätä kautta tavallaan panos.

On tietenkin otettava huomioon peliongelmaiset, joille pelaamisesta tulee liiallista. Silloin tilanne ei enää ole samanlainen jossa vastakkain on tila "ei mainittavaa muutosta" ja "valtava positiivinen muutos", joka on lähempänä sitä "pseudomatemaattista logiikka" joka pistää ihmisen pelaamaan vaikka voiton todennäköisyys olisi surkea. Heillä muutos on joka tapauksessa mainittava, ja kun voiton todennäköisyys on pieni, pelitilanne muuttu "todennäköine tappio" vastaan "epätodennäköinen voitto". "Pseudomatematiikalla" heidän kannattaisi lopettaa. He eivät kuitenkaan ole täysin rinnastettavissa kaikkiin lottopelaajiin.

Miksi aloitin siteerauksella pyramidihuijauksiin ja uskontoihin ja jatkoin sitten höpisemällä pehmeitä arpajaisista? Koska Kuittinen keskittyi ryhmädynamiikkaan ja ahneuteen. Se on toki tärkeä asia, mutta ajattelin ottaa myös tähän liittyvät asiat, joita yleisesti pidetään hyvinäkin asioina.

Koska tosiasiassa voidaan rakentaa siististi kolmikko (1) arpajaiset kuten lotto, (2) uskonnot (3) pyramidihuijaus. Ne kaikki myyvät samalla tavalla unelmia. Uskonnossa arpajaisvertaus ei ole edes kovin kaukaa haettavissa, koska Pascalin vaaka on nimen omaan "miksi kannattaa uskoa" -tilanne. Tässä kohden moni tietysti ajattelee että tämä ei ole "järkevä argumentti", koska se ei mitenkään todista Jumalaa tai tee Jumalan olemassaoloa todennäköisemmäksi. Olennaista on kuitenkin se, että se toimii. Ja sitä myös käytetään melko paljon, siihen törmää uskovaisten käyttämänä kohtuu usein. Tässä kohden mukaan astuu se, että ideologioissa on helposti teologista korrektiutta, joka on kirjoissa ja "virallista", mutta joka ei käytännössä näy ideologian ajatteluissa ja sen seuraajien toiminnassa. Siksi sosiologisessa näkökannassa voidaankin soveltaa Umberto Econ "Dreaming in the Middle Agesissa" esittämää huomautusta, jonka mukaan "vaikka kirjallisuuteen ei voi luottaa, onneksi sentään populaarikulttuuriin voi". Massoihin ja ideologioiden seuraajiin "voidaan luottaa". Ei siksi että he olisivat oikeassa, ja intoutumisensa vuoksi asiaansa hyvin opetelleita (mikä ei muuten valitettavasti usein pidä paikkaansa). Se tarkoittaa sitä että ideologian seuraajien toiminta on sellainen että se kertoo pääasian. Ideologian "virallinen totuus" on sen vuoksi usein vain kiiltokuva, ja toiminta pesee niistä teologisen korrektiuden pois. Tätä kautta tiedämme, että Pascalin vaa -alla on vaikutusta perususkovaan. Se on osana heidän käytännön argumentointia. He käyttävät sitä koska he ajattelevat että "se toimii". Ja tämä tunne tulee ihmisillä keskimäärin itsereflektion kautta : Arkipsykologian perusilmiö kun on se, että muut oletetaan samanlaisiksi kuin itse.

Myös pyramidihuijauksissa keskitytään paljon siihen, miten liittyville uskotellaan että "miksi kannattaa liittyä".
1: Minua huvitti, kun minua yritettiin mukaan erääseen verkostomarkkinointibisnekseen. Myyjä selitti miten hän on saanut parin tonnin kuukausitulot, ja "pohjalta oli aloitettu". Kyselin hieman siitä että "ei kai vaan ole pyramidihuijausta", sanoi että ei. Että heidän ansaintamenetelmänsä on "erilainen". Siinä myyjä saa profitteja rekrytoimalla muita myyjiä. Ja omansa saa takaisin jos "kätevästi vaikka saat neljä jäsentä ja he neljä jäsentä, niin sinullehan virtaisi jo tämän verran käteistä". Ihmettelin että mistä niitä ihmisiä saadaan että tuo mylly voisi pyöriä. Itse asiassa jo saavutetut isot tulot viittasivat siihen että kuvioon ei kannata liittyä. Valtava määrä ihmisiä oli jo saatu suostumaan bisnekseen, ja jossain on aina se määrä jonka yli suosio ei nouse. Rakennehan on juuri ketjukirjeen rakenteen mukainen. (Sainpahan kuitenkin ilmaiset kahvit jossain sellaisessa paikassa, jonne en muuten menisi kun on liian fiini.)

Jonka sisäinen idea on itse asiassa arpajaisten "lipunostomatematiikan" takana. Arpajaisissa on peliongelmaisia, uskonnoissa kultteja ja liiallisuuteen menijöitä. Näistä ei saisi yleistää. Niissä on kuitenkin keskenään mielenkiintoisia yhteneviä piirteitä.

Pyramidihuijauksessa rakenne taas on sellainen, että ensin tulleet voittavat, ja muut maksavat viulut. Siellä voittajia on todella vähän ja muille tulee ongelmia. Tähän mennään mukaan koska ajatellaan että "tappiot eivät ole valtavan suuria". Ongelma on vain siinä että rahanjako ei ole satunnaista, eikä aloittaja ole samassa tilanteessa kuin nykyinen pitkään tehnyt oli "uransa alussa". Tältä kannalta niiden rinnastaminen ei ole reilua. Menneisyyden menestys pyramidihuijauksissa itse asiassa takaa että jatkaja on maksumies, joka todennäköisesti häviää. Voittajat ja häviäjät "tiedetään jo ennalta" tässä vaiheessa. Silti voittoa tarjotaan kaikille.

Pyradmidihuijaus yhdistyy uskontoihin kätevästi sillä että se kauppaa "voittoa", jota ei ole konkreettisesti esillä. Siinä se ja uskonnot eroavat olennaisesti Veikkauksen arpajaisista. Toisaalta Veikkauskin mainostaa lottovoitoilla, jotka ovat toteutuneet, aivan samoin kuin pyramidihuijauksessakin tehdään. Erona vain on se, että voiton ilmetessä tilanne on eri: Veikkauksessa pelitilanne ei muutu ja lottovoittaja on aina satunnainen. Pyramidihuijausbisneksessä taas tilanne on suuresti erilainen.

Ongelmana vain on se, että ihmiset ovat helposti unelmien vietävissä. Siksi ei tarvita muuta kuin rakentaa tämän päälle rahanansaintaa. Ihmiset ajattelevat voivansa ostaa unelmansa. Ongelmana on tietysti se, että usein lupauksilla ei ole katetta. Uskonnoissa kyse ei ole välttämättä siitä onko Jumalaa olemassa tai ei. Vaan siitä, onko jollakulla ihmisellä kykyä luvata Taivasta ja Helvettiä yhtään kenellekään. Kun ihmisille luvataan jotain, voidaan tarjota suoraan sitä mitä he haluavat, tai sitten tarjota rahaa, jolla he voivat saada sen. Jos lupauksella ei ole katetta, se helposti näyttää "fiilislaskelmassa" aivan samalta kuin oikea voitto. Ja joskus yhteydetkään eivät ole järkeviä.

"If I had a million dollars / If I had a million dollars. / I'd buy you a house. / I would buy you a house. / If I had a million dollars. / If I had a million dollars. / I'd buy furniture to your house. / Maybe a nice chesterfield or an ottoman./ If I had a million dollars. / If I had a million dollars. / I'd buy you a K-car. / A nice reliant automobile. / If I had a million dollars. / I'd buy your love."
(Barenaked Ladies, "If I had a Million Dollars")

3 kommenttia:

MrrKAT kirjoitti...

Maailman suurimman kaatuneen Mardoff-pyramidihuijarin tv-dokumentissa vävyltä kysyttiin: etkö sinä ihmetellyt..ottanut selvää.. mistä/miten miljoonat tuli? Hän vastasi jotenkin ettei hän tiedä atomienkaan halkaisusta jne. josta minä itsekseni arvelin: vähän kuin uskovat, eivät uteliaita, eivät kysy "miten". Ja kohta sanoi olivat kyllä onneaan ihmetelleet ja puolisonsa kanssa päätelleet: Se on Jumalan lahja että ovat onnekkaita. (että heillä on Mardoff jne).

Anekdoottimaisesti näytinpäs ennustavan oikein !

MrrKAT kirjoitti...

"Tilastomatemaattisesti..Tätä kautta ajatellen ihmiset eivät ole järkeviä."

Ja taloustieteellisesti kahvikupin juominen kahvilassa tai edes kotona on tyhmää, tuotto 0.

Tilastotieteellisesti todennäköisyys p(minusta tulee miljonääri tänä tai ensi vuonna) on työtä tekemällä, odottamalla tuntemattoman upporikkaan sukulaisen perimistä, myyvän ihmekeksintöinspiraation syntyä jne. on tavikselle tähtitieteellisen pieni ja se kasvaa rajusti lottoamalla.

(Tavis-Keksintömiljonäärejä lienee paljon paljon harvemmassa kuin Tavislottomiljonäärejä).

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Hyviä huomioita.