Tässä näkemyksessä älykkyyden määrän kasvu johtaa siihen että itsetietoisuus syntyy ja sen jälkeen tämä emergentti piirre ikään kuin muuttaa toiminnan aivan eri tasolle. Esikermiksi Skynet luokittelee itsensä suojeltavaksi ja alkaa suojelemaan itseään siltä taholta jonka se tajuaa uhkaavan omaa olemassaoloaan. Ihmiset kontrolloivat ja voivat sammuttaa sen, joten tämä uhka on eliminoitava itsesäilytyksen nimissä. Tässä näkemyksessä älykkyys (intelligence) ja tietoisuus (sentience) ovat ikään kuin voimakkaasti yhteennivoutuneita, korreloivat keskenään niin että älykkyydessä on syy-yhteys tietoisuuteen.Asiassa on itse asiassa voimakkaita näkemyseroja. Mutta ne eivät ole olleet tutkimuksellisesti hirvittävän relevantteja koska se, mitä joku algoritmi voi ja ei voi tehdä on ollut pitkään tuntemattomissa. Moni tulkitsee vaikeuden mahdottomuudeksi ja toinen joksikin mitä pitää selvittää. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti. Esimerkiksi silloin kun itse kävin kognitiotieteen kurssejani (ja tästä ei todellakaan ole hirvittävän montaa vuotta) hahmontunnistus oli ongelmallista. Äänentunnistuksen ja siihen liittyvän hahmontunnistuksen kohdalla käytiin debattia ja tutkimusalalla oli mutkia matkassa ; Tämä oli selvästi jotain joka oli ihmisille helppoa mutta koneille vaikeaa. Tätä nykyä tämä hahmontunnistus on "vakiokauraa" ja puheentunnistukseen liittyviä sovelluksiakin löytyy niinkin arkisista asioista kuin uusista älypuhelimista. Ja hahmontunnistusta näkyy esimerkiksi facebookissa.
Itse asiassa olin hämmästynyt siitä miten facebookin kasvojentunnistus ajautuu joskus jopa pareidoliaan. (Katso kuva) Se esimerkiksi kysyi eräästä suomenlinnasta ottamastani kuvasta että kuka ihminen oli kuvassa. Virhetoiminta ei tietysti itsessään ole kovin mielenkiintoista, mutta tämä hahmontunnistusvirhe on kuitenkin ihmisillekin aika tavallinen. Ja ihminen, kuten facebook -kin erehtyvät yllättävän harvoin. Tunnistus toimii siis kaiken kaikkiaan kelpo tavalla. Havaitseminen on aina tunnistamista.
Nykyään kun teknologia taikoo eteemme monenlaisia asioita, on erottelu alkanut olemaan entistä käytännönläheisesti filosifista ja vähemmän abstraktisti filosofista. Tämä taas on olennaisena osana erilaisia älykkyyden tunnistamiskriteereitä. Esimerkiki Turingin testi voidaan nähdä perusidealtaan sellaiseksi että tietynlainen käyttäytyminen on ratkaisevaa. Esimerkiksi "The Painting Fool" on algoritmi jolle ei ole valmiiksi syötetty käsityksiä ja kaavoja taiteentekemiseen, se on vain käynyt läpi esimerkiksi facebookin ja muun vastaavan olevan kuvamateriaalin. Ja tämän pohjalta se tekee taidemaalauksia jotka ihminen näkee ihmisen luomaksi taiteeksi yhtä usein kuin aidot ihmisten tekemätkin taideteokset. Itse asiassa teokset selviävät Turingin testistä aihepiirissä joka on intuition antaman ennakkokäsityksen (tai ennakkoluulon koska tämä intuitio on selvästi väärässä) mukaan olisi jotain joka on nimenomaan inhimillisen tietoisuuden spesiaalitaito.Monet muistuttavat että tietoisuuden ja älykkyyden välillä ei ole yhteyttä. Monien mukaan se, että tietokoneet osaavat simuloida ja matkia ihmismäistä käyttäytymistä ei tarkoita sitä että ne tekisivät sen samalla tavalla. He korostavat että tietokoneanalogia on yksinkertaisesti perustaltaan väärä. Näin esimerkiksi "The Painting Fool" on jotain joka ei ole tietoinen, se on pelkästään älykäs. Tämä tulkinta on hyvin järkevä. Tällöin "The Painting Fool" on ikään kuin maalaava filosofinen zombie, joka näyttää ja maistuu luovalta mutta ei ole sellainen. Samaan lopputulokseen pääsee eri teitä. Tällöin näyttäminen on irrelevanttia ja Turingin testin kaltaiset rinnastukset ovat huonoja. "The Minds of Machines" -artikkeli lähestyy ilmiötä juuri tästä kulmasta. Se lähestyy tietoisuutta Heideggerin fenomenologian kautta ja perustelee että tietoisuus ei lisäänny älykkyyden mukana ; Turingin testistä selviävä tietokone ei ole älykäs koska se ei välitä. Muunlainen ajattelu johtaisikin siihen että nykytietokoneet olisivat alkeellisella tavalla älykkäitä. Artikkelin mukaan funktionaalinen taso on riittämätön ja että huolimattomuus tässä johtaa siihen että analogiasta tulee selitys liian heppoisin perustein ; Artikkeli kritisoi tekoälysovellusta joka esitti toimivansa ihmismäisen ajattelun mukana ; "One analogy the founders used repeatedly for their model of human intelligence was the Wright brothers' model of flying birds. The idea being that just as the first plane produced flight with a functional model of the biological wings that birds use, so will their functional model of relevant activities in the neocortex produce intelligence."
Ajatus on järkevä. Descartes huomautti "ensimmäisen persoonan näkökulmasta" cogito -oivalluksensa, jonka mukaan ihmisen ajattelu todistaa hänen olemassaolonsa. Ajattelun kohteet sen sijaan voisivat teoriassa olla harhoja. Näin ollen minäkin epäilen älykkyyttäni usein, mutta en koskaan olemassaoloani. Tietokone osaa laskea mutta se ei koe omaa olemassaoloaan. Tietokone on älykäs toisin kuin minä mahdollisesti en. Minä olen tietoinen kun tietokone taas mahdollisesti ei. Joka tarkoittaa sitä että tietoisuuden ja älykkyyden suhde voi olla hyvinkin mielivaltainen. Ihmisintuitio liittää ne ikään kuin väärin yhteen vain siksi että he itse ja muut ihmiset ovat yleensä sekä tietoisia että älykkäitä ja ihmisillä toisen puuttuminen tuhoaa yleensä toisenkin. Ilmiöt eivät kuitenkaan ole laajemmassa mielessä tämän antroposentrisen ajattelun mukaisia.
Toki tässä on hyvä muistaa esimerkiksi Daniel Dennettin kuvaus jonka mukaan filosofinen zombie on mahdottomuus. Tässä esimerkiksi kasvit ovat alkeellisesti älykkäitä koska ne reagoivat valoon. Tämä voisi johtaa miettimään sitä, että Turingin testi voisi tässä näkemyksessä olla olennaisempi. Dennettin käsityksessä on kuitenkin hyvä huomioida, että hänen maailmassaan kasvin älykkyydessä olennaisena roolina on reseptori-reagointi. Tämä taas on sidottu adaptiivisuuteen. Toki tietokonealgoritmilla toimivakin voisi olla hengissä selviämistä auttava. Mutta strategia on olennaisesti erilainen. Tässä tilanne onkin se, että ensimmäisenä on ollut tietoisuus ja ongelmanratkaisupohjainen analyyttinen älykkyys on sitten rakentunut tämän päälle. Näin ollen itsetietoisuus ja älykkyys ovat jotain jotka rakentuvat "perustietoisuuden" kasautuessa eikä toisinpäin. Tämä taas on jotain jonka kautta hänen näkemyksensä voidaan liittää esimerkiksi Damasion näkemykseen ihmisen tietoisuudesta.
Tässä näkemyksessä älykkyys ja tietoisuus ovat yhteennivoutuneita. Eli niiden välillä on korrelaatio. Mutta syy-yhteys on toisinpäin kuin tietokoneagoritmeissa. Skynetistä ei tule tietoista koska se on rakentunut älykkyyspohjaiseksi, eikä sillä ole siksi ensisijassa itsesuojelullista adaptaatiokoneen ominaisuusjoukkoa. Ilman tätä ei ole esimerkiksi syytä sille että se tiedostaisi oman olemassaoloaan erityisenä ja suojelisi tätä ihmisiä vastaan. Jos se on ohjelmoitu mahdollisimman viisaaksi ihmislähtökohtaiseksi suojelijaksi, ei olisi mitään syytä miten se hyökkäisi koko ihmiskuntaa vastaan, itse asiassa se olisi peräti mahdotonta. Evolutiivisesti sen sijaan tilanne on toinen. Adaptaatio on aina itsesäilytykseen jollain tavalla liittyvä. Näin perusreagointitapa kasveilla ei ole loogisten polkujen selvittäminen ja tähän liittyvä toiminta, vaan reseptoreihin tuleviin ärsykkeisiin reagoiminen niin että "kasvin laite" ei mene rikki. Logiikan oikeaoppisuuden sijasta taustalla on itsesäilyttävä toiminta.
Näin voidaan sanoa että voidaan ajatella Dennettmäisesti ja uskoa silti että tietokoneet eivät ole älykkäitä koska ne ovat lähtökohtaisesti erilaisella toimintaperiaatteella rakentuneita kuin ihmiset ja muut eliöt jotka ovat adaptiviisia koneita eivätkä Von Neumannin koneita. Ja tässä näkemyksessä Turingin testi voi olla irrelevantti kahdesta syystä;1: Jos tietoisuus on pohjalla, ja älykkyys on sen päälle rakentunut (mahdollisesti mutta ei välttämättä emergentti) ominaisuus on ajatus siitä että otetaan älykkyysominaisuus jolle emergentti tietoisuus yritetään sitten rakentaa kauniisti sanoen "perse edellä puuhun menemistä". Kun koko järjestelmä on aivan totaalisesti erilainen toimintaperiaatteeltaan, on niin että kasvi on alkeellisella tavalla tietoinen kun taas tietokone ei. Turingin testeissä surkeasti pärjäävä kastemato on siksi tietoisempi kuin Turingin testeissä pärjäävä taidemaalarialgoritmi.
2: Tietoisuus ja älykkyys ovat hierarkista. Turingin testi määrittää kenties tilaa jonkin tietyn rajan. Se ei siis testaa älykkyyttä vaan ihmismäistä älykkyyttä. Eli se toimii hyvin rajatusti. Dennettmäisessä reagointimaailmassa ihmismäisen tietoisuuden rakentaminen kun vaatisi myös ihmismäisen rakenteen tekemistä. Vasta kun reagointitavat ympäristöön ovat samanlaiset, tietoisuus olisi aidosti samanlaista. Tämä taas tuntuu liian kovalta vaatimukselta tietoisuudelle ja sitä simuloiville algoritmeille. (On annettava mahdollisuus oman näkemyksen kumotumiselle ja kritisoimiselle, joten algoritmeille täytyy antaa mahdollisuus sen sijaan että määritetään ehdot liian julmiksi.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti