Usein ihmiset toimivat siten että sanomisen sisällön lisäksi sanojan luonne ja identiteetti vaikuttavat siihen miten sanottua käsitellään. Yleisesti ottaen tämä johtaa siihen että ihminen jotenkin komppaa auktoriteetteja ja heikentää ns. tyhmien ihmisten asemaa entisestään. Näin heikoimmilla taidoilla varustetut jäävät ikään kuin enemmän heikommille kuin voisi olla asiallista.
Esimerkiksi "Hikipedian" Teuvo Hakkaraisesta tehty artikkeli sanoo asian näin : "Hakkaraisessa ei ollut miestä pysyä tajunnanvirtana ladeltujen sanojensa takana, ja niinpä hän päätyi heti ämmämäisiin raukkaperuutuksiin, kun ei ole vielä saanut Jussi Halla-aholta oppia ylimielisen ja röyhkeän väistelyn jalossa taidossa. Sen verran Hakkarainen sentään oli ehtinyt poliittista kiemurtelua opetella, että hänen lausuntonsa oli "ymmärretty väärin". Pidetään verisenä loukkauksena koko Suomen kansaa kohtaan, että Hakkarainen katsoo itsensä päteväksi luennoimaan ihmisille ymmärryksestä ja merkityksen tulkinnasta."
Tämä kulma korostaa sitä että kun Hakkaraisella on huonot saivartelun ja semantiikan taidot, hänen möläytyksensä ovat vakavampia ja vähemmän puolustettavia kuin joidenkin osaavampien retorikkojen. Itse kuitenkin ajattelisin tilanteen juuri päin vastoin ; Jos on taitava retoriikassa, viestejen sisällön voi olettaa olevan hiotumpaa ja laadukkaampaa. Tällöin juuri se, että ihminen ei yleensä ole hyvä tuottamaan ymmärrettävää kieltä taas tarkoittaa juuri sitä että hänen "ette ymmärtäneet mitä sanoin" on uskottavampi ja hyväksyttävämpi. ; Juuri se että henkilöllä ei ole mitään kompetenttia käsitellä ymmärrystä ja merkitystä kertoo siitä että hän voi tehdä virheitä ja jotuua siksi selittämään sanojensa takana olevia asioita. Koska viestin muoto välitti väärää sisältöä jota hän ei ole tarkoittanut eikä ymmärtänyt levittävänsä. Viitasaarelaiset palosahurit ja muut vastaavat hölmöilijät ovat tätä kautta ikään kuin osittain syyntakeettomia.
Taito tuo mukanaan vallan ja vastuun. Sananvapaus on sananvaltaa ja tämän pitäisi tarkoittaa myös sananvastuuta. Ja puolustelut ovat aina sananvastuun välttelyä sananvapaudesta luopumatta. Hyvät kikkailut ovat hyviä puolusteluissa ; kieroilemalla taitavasti näitä kahta elementtiä voidaan etäännyttää toisistaan hyvinkin kauas.
Kuitenkin taitavat retoorikot käytännössä osaavat väistää vastuutaan juuri taitojensa avulla. Esimerkiksi jos henkilö menee ja kirjoittaa nettiin pseudotiedettä ja asiasta argumentoidaan vaikka facebookissa, voi hänen puolustuksensa yht'äkkiä ollakin se että koska tekstin foorumina on vain facebook, niin ilmitullut perseily ei olisi niin olennaista. Näin tittelistä - kuten "kirjailija" tai "professori" - saadaan irti kaikki valta, mutta minimaalinen vastuu. Ihminen ikään kuin kirjoittaa "tittelin ohi", jolloin hän on professori vallallisesti mutta tavallinen yksityishenkilö vastuullisesti.
Näin ollen esimerkiksi kun rippikoulussa opettava lukion yleisesti ottaen sosiaalisesti aktiivinen uskonnonopettaja soitti aikanaan puolisoni vanhemmille syytöksiä saatananpalvontakytköksistä, hän oli samanaikaisesti pappi, opettaja ja yksityishenkilö. Tässä tilanteessa identiteetti on tietysti kuulijalle hyvin mutkikas ja on selvää että nämä henkilöidentiteetit värittivät tuntemuksia. Ja tilanteesta kykenee kiemurtelemaan vapaaksi sillä että teki soiton vain yksityishenkilönä. Näkisin tämänlaisessa kiemurtelussa olevan takana juuri sitä kaikista syvintä syyllisyyden mallia.
Onkin nähtävissä että maailmassa on virhe. Ihmiset kammoksuvat yleensä Hakkaraisen kaltaisia kaltaisia henkilöitä. He ovat selkeästi möllejä ja liioittelevia. He eivät osaa sarkasmin käsitettä ja selittävät omia mielipiteitään liioitellen ja puolustautuvat sarkasmikortilla. Virhe on helppo huomata jolloin tilanne tulkitaan valehteluksi. Vaikka se on "vain" mölliyttä ja tyhmyyttä. Retorisesti kikkailevammat saivartelijat taas osaavat heittää loogisia puolivoltteja jolloin he eivät narahda yhtä ilmiselvästi virheistä ja valehtelusta. Mutta heitä pitäisi kohdella kovemmin. On väärin että juuri nämä ihmiset jopa pitävät niitä luentoja "ymmärryksestä", "merkityksestä" ja "reilusta kommunikaatiosta" ; He osaavat toki aiheen muodon, mutta tosiasiassa Hakkarainenkin on sisäistänyt "homman hengen" heitä paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti