Tieteen ja uskonnon sovittaminen ; Vaatii teologioiden eriyttämistä..

Tieteen ja uskonnon yhteensovittamisesta käydään aika paljon ja melko suurta vääntöä. Asiaan on ainakin seuraavia kannanottoja:
1: Uskonto on tieteellistä. Tässä korostetaan enemmän kuin sitä että tiede ei ole ristiriidassa uskonnon kanssa, vaan enemmän ; Että tieteen mukaan tämä on ainut järkevä vaihtoehto.
2: Uskonto ei ole ristiriidassa tieteen kanssa. Tässä tiede ei ole todistanut uskontoa, mutta esimerkiksi NoMa -periaatteen kautta uskontoa pidetään jonain, joka on erillinen tieteestä.
3: Uskonto on epätieteellistä. Eli tiede on osoittanut uskonnon joko kumotuksi tai epätodennäköisemmäksi vaihtoehdoksi, jolloin uskonto on irrationaalinen näkemys, uskonnosta tulisi luopua.
4: Uskonto ja tiede ovat keskenään ristiriidassa, jolloin uskonto ei ole tieteen kanssa yhteensopiva. Siksi tiedettä tulisi muuttaa jotta se sopisi yhteen uskonnon kanssa.

Yllättävää kyllä, jokaiselle näistä näkemyksistä on joitain kannattajia. Esimerkiksi monet kreationistit ovat 1 ja harvat 4 -luokkaa. Uusateistit katsovat olevansa 3 -luokassa. Ja hyvin monet ovat 2 -luokkaa, se saattaa olla jopa yleisin näkemys asiaan.

Ehkä omituisin asia keskustelussa on kuitenkin se, että siinä oleva teologiset asetelmat ovat kummallisia. Esimerkiksi vakiintunut moite uusateisteille on se, että he hyökkäävät olkiukomaista uskonnon versiota vastaan. Sellaista, joka on ristiriidassa tieteen kanssa. Tässä se, että näitä näkemyksiä kannatetaan, unohdetaan. Usein tässä keskustelussa viitataan "korkealuokkaiseen teologiaan", jota uusateistit eivät kritisoi. Voidaan esimerkiksi moittia sitä, miten uusateistit ottavat esiin kreationisteja eivätkä esimerkiksi Tillichiä.

"Southern Baptist Theological Seminary" moittikin taannoin tämänlaista argumentointia harjoittavia teologeja. Tämmöinen elitistinen ja kapeakatseinen suhtautuminen teologiaan ikään kuin kieltää tietyt uskonnäkemykset, eli elitisti-teologit kieltävät kannatettuja uskonnäkemyksiä irrelevantteina Jeesuksen olkiukottamisina. Hän huomauttaa myös, miten nykytieteen teoriat, kuten evoluutioteoria, ovat uskonnottomia ja sekulaareja luomismyyttejä. Teistiset evoluutikot ovat kerettiläisiä. ; Tästä kannasta opitaan ainakin se, että kyseinen uskomusmaailma on ristiriidassa nykytieteen kanssa, eikä hyväksy yhteensovittavaa teologiaa. se on pakosti joko 1 tai 4 -luokkaa. Elitistiteologit taas ovat 2 -luokan edustajia.

Teologien asennetta uskontokeskustelussa värittää yllättävän usein se, että vaikka uskontokritiikin kohde on olemassaoleva ja vaikutusvaltainen - ja kannattajiensa määrään suhteutettuna ylivaikutusvaltainen, tämän kohteen kritisoimista pidetään olkiukottamisena. Tätä kautta kritiikiltä viedään perustaa ja näistä argumentoijista tulee näiden "irrelevanttien vähemmistöjen" suojaajia. Ehkä olkiukkoargumentaatio -syytös johtuu siitä että teologit eivät tiedä näiden ryhmien olemassaolosta? Jos näin on, niin silloin on kenties syytä nousta pois kammioista pölyttymästä.

Samalla ehkä huomataan, että on monenlaista teologiaa. Tämä taas johtaa siihen, että kenties teologiaa ei pidäkään käsitellä lainkaan könttänä ; Jos kumoaa joitain uskonkäsityksiä ja näyttää ne totaalisen epätieteellisiksi, niin se ei tarkoita että koko uskonto on kumottu. Mutta toisaalta uskontokritiikkiä ei voi kovinkaan helposti kritisoida olkiukottamis -syytöksillä ; Sillä ei riitä että löytää jonkun teologisen näkemyksen joka on asiasta eri mieltä. Kritiikki on pätevää, jos se koskee yhtäkin teologista näkemystä.