Hanna Kokko ja Katja Bargum ovat kirjoittaneet melko kepeän evoluutiokirjan "Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä". Siinä yksi, kenties kiinnostava kohta, käsittelee käkiä. Käkihän on pesäloinen, joka munii muiden lintujen pesiin ja antaa niiden ruokkia poikaset.
Kirjassa selitetään, miten käet ovat loisimisessa hieman etuasemassa verrattuna niihin lintuihin, joiden pesäloisena se on. Syitä tähän on monia. Esimerkiksi käen loisimistaitoon kohdistuu vahvempi valintapaine kuin loisimisen tunnistamiseen ; Jokainen käki kohtaa isäntäeläimen, mutta jokainen isäntäeläin ei kohtaa käkeä. Lisäksi voimakkuus on eri. Jos käki tunnistetaan ja heivataan pesästä, syntyy vakava lovi. Mutta jos käkeä ei tunnisteta, menetetään yhden vuoden pesintä (tai tuurilla jopa pidetään osa yhden vuoden pesinnästä.) Käellä on enemmän pelissä. Ylilyöntiinkin liittyy riski. Jos lintu on liian tarkka pesästään, se voi varovaisuuspäissään heittää omiakin muniaan yli laidan, joka haittaa sen omaa pesintää.
Toki luonnonvalinta vaikuttaa myös loisten tunnistamisessa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten eri alueilla populaatiot kehittyvät erilaisiksi ; Siellä, missä on paljon pesäloisia, on syytä olla tarkempi kuin siellä jossa niitä on vähän tai ei lainkaan.
Lintujen lisäksi vastaava liittyy ihmisiinkin. Esimerkiksi tälläisestä otettiin miesten taipumus reagoida pornografiaan. Vaikka kuva onkin periaatteessa hyvin yksinkertainen se aikaansaa reaktioita. (Samaan tapaan kuin käen iso nokka ei yleisesti ottaen näytä isäntäpesien poikasilta, mutta tehoaa silti.) Tästä ei ole haittaa ihmisille, ja tosiasiassa pornografisesta kuvasta innostuva mies ei sido suvunjatkamistaan kuviin, vaan voi lisääntyä tästä piirteestä huolimatta. Siksi sen karsiutuminen ei ole mitenkään välttämätöntä.
Tämä esimerkki on hyvä muistutus siitä, että evoluutio ei johda samaan kuin täydelliseen funtionaalisuuteen. Usein ihminen ajattelee evoluutiota vahvasti adaptationististen lasien läpi ; Silloin ihmisen järjelle ja aistien erehtymättömyydelle annetaan vahva luottamus. Tausta -ajatus tässä tuntuu olevan se, että jos asiasta ei ole hyötyä, sitä ei ole. Kuitenkin esimerkiksi pornografiaan reagoimisen kaltainen automaattinen mutta irrationaalinen reaktio on havaittavissa. Ja tälläisessä tilanteessa ei oikeasti ole muuta vaihtoehtoa, kuin että logiikkamme ja havaintomme toimivat ja paperiin reagoiminen tuottaa irrationaalisen reaktion. Tai sitten paperiin reagoiminen on oikeasti järkevää, mutta logiikkamme saa tämän järkevän toiminnan näyttämään kaahottamiselta. Tai sitten sekä logiikka että havainnot ovat väärässä. Molemmat eivät voi olla oikeassa kaikkialla kaiken aikaa.
Tämän pitäisi herättää tiettyä vaatimattomuutta. Etennkin kun vastaava toimii myös huijatuksi tulemisen ulkopuolella. (Ja tästä olen kirjoittanut aiemmin.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti