"Ajan sävel" -sarjakuvassa oli strippi, jossa kyseltiin tuotteen eettisyydestä. Haluttiin tietää, oliko sitä testattu söpöillä eläimillä. Tuote kelpasi, koska sitä oli testattu vain rumilla oravilla. Tässä on taustalla aivan oikeasti se, että usein luonnonsuojelu keskittyy ns. söpöihin eläimiin. WWF:än tunnuksenakin on suloiselta näyttävä pandakarhu eikä jokin harvinainen hämähäkkilaji. Sama koskee eläinten hyvinvointikeskustelua. Esimerkiksi eläinkokeissa käsitellään herttaisia eläimiä eikä niitä rumia otuksia näy eläinkokeista varoittelevissa mainoksissa.
Tässä on taustalla tietysti kaksi tasoa ; Ensimmäisellä tasolla on se, että luontoaktivistitkin ovat tavallisia ihmisiä, joten kliseet juontuvat heidän mieleensä melkoisen helposti. Eli eläinten ja luonnon puolesta taistelevat ovat omalla tavallaan pinnallisia ja omien mielikuviensa viemiä. Toisaalta taustalla on myös tehoamisvaikutus ; Rumat olennot eivät saisi ihmisten sympatiaa mukaansa samalla tavalla. Eli yleisön pinnallisuus on jotain, johon on vain vaikutettava.
Kuitenkin WWF:ällä oli tämän kaavan rikkova mutta onnistunut (~ varsin raikas) mainoskampanja. "Horrifying - More horrifying" -kampanjassa esillä olivat korppikotkat, hait ja muut yleensä inhottavina tai muuten vaan hirviömäisinä petoina kuvatut olennot. Niiden näkeminen on pelottavaa, mutta vielä pelottavampaa on niiden puuttuminen. Kammottavat eläimet vain yksinkertaisesti toimivat.
Kuva on Hyvinkäällä vuosia sitten olleesta kampanjasta. Siinä on söpö eläin. Tämä ei liene sattumaa. Tämäkään mainos ei ole erityisen huono.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti