maanantai 11. lokakuuta 2010

Vihaan oppiminen.

Itsepuolustuksen harjoitteluun liitetään usein mielikuvissa kilpailuhenkisyys ja väkivaltaisuus.

Ajatus ei ole välttämättä aivan tuulesta temmattu. Syynä on se, että tämänlainen toiminta voi olla ikään kuin kanavointia. Eli vihaa ei pureta lyömällä tuntematonta, vaan lyömällä kaveria salilla. Jälkimmäinen on tietysti juridisesti järkevää ja muutenkin kaikille hauskempaa. Esimerkiksi "You are not so smart" muistuttaa siitä että vihaisena olevana raivoaminen tyhjälle purkaa olotilan lyhytaikaisesti, tuottaa katharsiksen, miellyttävän olon. Kuitenkin pitkällä tähtäimellä tämä lisää yleistä aggressiivisuutta. Eli toisin sanoen tätä vihanpurkamista alkaa tarvitsemaan enemmän.

Kuitenkin tässä on muistettava se, että useimmiten itsepuolustuslajia ei harjoiteta raivonpurkuna, vaan sinne mennään harrastamaan. Ihmiset harvemmin hommaavat raivostumista ennen harrastukseen menemistä. Harrastaminen on sen sijaan vapaa -aikaa ja mukavaa aktiviteettia. Tätä kautta siellä ei itse asiassa suoranaisesti pureta väkivaltaista aggressiokohtausta.

Itse asiassa itsepuolustuksen harjoittelu vaatii rauhallisuutta ja intensiivistä keskittymistä. Ja tekniikkaa hiotaan usein kamppailun ja kisaamisen kustannuksella. Itse asiassa useimmille ei-itsepuolustusta harrastaneet yllättyvät siitä että harjoittelu ei ole kisaavaa "kaksintaistelua" jossa on voittaja ja häviäjä. Usein tekniikoita harjoitetaan ilman vastaparia, liikeradat tehdään ilmaan esimerkiksi yhdessä jonossa. Pariharjoittelunkin kohdalla yleinen tilanne on se, että toinen tekee tiettyä liikettä ja toinen reagoi tähän tai vain pitelee iskettävää tyynyä tai muuta kohdetta paikallaan.

Ainakin omalla kohdallani aggressiivisuus on eräällä tavalla etääntynyt koko asiasta. En yksinkertaisesti assosioi miekkaa väkivallantekoon enää juuri lainkaan. Harjoittelu kliinisessä saliympäristössä yhdessä tukevan ja välittävän mentorin sekä harrastuskavereiden kanssa yksinkertaisesti etäännyttää koko ajatuksen pois väkivallasta. Ei siis ole muutos sitä kohden.

Jos harrastuksen aloittaa pelon vuoksi, se luultavasti sublimoituu matkan varrella joksikin muuksi. Kostajiakaan itsepuolustuslajien harrastaminen tuskin innostaa, koska karatekurssissa saatu oppimäärä joka antaa "oikeasti tehokkaan etuaseman itselle" vaatii pitkää harrastusaikaa. On helpompaa vain mennä lähimpään rautakauppaan ja ostaa sieltä lapio tai harjanvarsi tai pesäpallomaila, jolla jopa karaten peruskurssia kovemman teholisän saa parilla eurolla.

Ei kommentteja: