"Voit koska tahansa "kumota" pitkänkin argumentaatiopostauksen, etenkin, jos siinä on nähty oikein paljon vaivaa. Lainaa koko postaus tai korvaa lainaus kokonaan vanhalla tutulla "[snip]"-tägillä, ja vastaa "Olkiukko". Aivan, yksi sana, "Olkiukko", ja piste. Voi ottaa myös kohteeksesi jonkun oikein innokkaan vastaan inttäjän. Vastaa hänen joka ikiseen argumenttiinsa tästä eteenpäin "Olkiukko". Älä turhaan perustele, miksi sanot olkiukko. Sana kumoaa joka tapauksessa kaikki mahdolliset argumentit, joita vastaväittelijäsi esitti - tai sitten ei kumoa."(Niilo Paasivirta, "Nettipeelon opas")
Kaivon myrkyttäminen on argumenttivirhe, joka on moninaisen luonteensa vuoksi vaikeasti lähestyttävä. Argumentaatiossa ytimessä on tilanne jossa pelikenttä vapautetaan siten että voidaan ikään kuin läimiä vapareita erimielisiin ilman että oikein mikään voi tulla väliin. Tätä kautta keskustelukenttä muutetaan jollakin tavalla siten että asiantila on päätetty, voittajat ja häviäjät on valittu ja keskustelua käydään vain siitä millä tavalla häviäjä häviää.
Tätä kautta kaivon myrkyttäminen voi syntyä joko henkilön kimppuun käymällä tai pelikentän säätämisellä tai määrittelemällä käsiteltävät asiat tilanteeseen sopivasti. Toisin sanoen kaivon myrkyttäminen voi olla argumentti jossa asian sijasta puhutaan keskustelijoista, mutta myös sitä että asiasta keskustelu on rajattu epäreilusti. Näin ollen kehämääritellyt kentät, tautologiat ja erilaiset erimielisiä henkilöitä vastaan käymisen metodit tulevat mukaan kuvioihin.
Tapoja on tätä kautta useita. Mitään yhtä "kaavaa" ei ole, vaan kyseessä on ikään kuin argumenttivirhenimitys, jonka alla on kokonainen perhe keskenään rakenteeltaan hyvinkin erilaisia argumenttivirheitä. Esimerkiksi seuraavilla strategioilla kaivon myrkyttäminen voidaan rakentaa:
1: Aggressiivinen ad hominem -pohjainen kaivon myrkyttäminen on suhtautumistapa jossa vastakeskustelija on ominaisuuksiltaan epämiellyttävä tai muuten inha, tai edustaa jotain tahoa joka on vastemielinen, ideologisesti sitoutunut ... Tai ei muuten vaan osaa, joten hänen sanomisiaan ei tarvitse edes kuunnella tai ottaa vakavasti. Tai sitten hän on suorastaan väärässä tämän vuoksi.
2: Passiivinen Galilei -syndrooma -strategia taas perustuu jonkinlaiseen uhristatuksen hankintaan itselle. Tällöin erimielisyys jollain tavalla määritellään loukkaavaksi toiminnaksi joka jopa sotii omaa sananvapautta vastaan. Näin vastustaja maalataan pahaksi ja saadaan itselle sympatiaa. Kanta ikään kuin siirtyy heikomman puolelle.
3: Nihilointi keskittyy siihen että ennustetaan erimielisyys jollain tavalla. (1) Näin esimerkiksi erimielisyys medikalisoidaan ja psykologisoidaan : Esimerkiksi psykoanalyysikriitikko on jotenkin traumatisoitunut, tai uskontokriitikko on katkeroitunut. (2) Tai sitten toimitaan siten että negatiivisuus kielletään jolloin optimismivalmennuksen tuloksiin pettynyt lopettaja rikkoo "lannistumattomuuskäskyä" tai parapsykologi syyttää epäonnistuneesta kokeesta skeptikon negatiivista auraa joka estää kaikki tapahtumat. (3) Ennustetaan muuten vain, joten esimerkiksi kultin kääntyville kertoma tarina viekottelevasta Saatanasta joka saa läheiset kysymään huolestuneita kysymyksiä tämän uskonnosta, muuttuu ennustukseksi joka vahvistaa uskoa kun näitä kyselyjä tulee.
4: Olkiukkosyytökset jossa omaa näkemystä ei selvennetä ajavat keskustelun siihen miten omaa näkemys on vääristelty. Tästä löytyy hyvinkin "korkeatasoisia" esimerkkejä : John Searle esitti "World Turned Upside Down" :issa tästä esimerkkinä Michel Foucaultin suhtautumisen Jacques Derridan asenteeseen jota hän kutsui nimellä "obscurantisme terroriste" ; Derrida ikään kuin sanoo kaikille kriitikoilleen suoralta kädeltä "Vous m'avez mal compris; vous êtes idiot" (~Väärinkäsitit minut joten olet idiootti.) : Foucault oli sitä mieltä että Derrida kirjoittaa valtavan sekavasti, ja sitten jos joku on hänen kanssaan erimielinen, syytti Derrida kriitikkoa näkemyksensä olkiukottamisesta, ja tämän jälkeen kaikki kritiikki on ikään kuin nollattu. Tälläinen asenne on postmodernissa keskustelussa yleinen.
5: Pelikenttä määritellään omilla ehdoilla. Tällöin syntyy tila jossa vastapuolen kaikki toimet ovat väärin koska ne on määritelty niin. Malliesimerkki tästä on tietysti se, että jos maahanmuuttaja menee töihin, hän vie työpaikan ja jos ei tee työtä, on loiseläjä. Näin hyvää maahanmuuttotapaa ei ikään kuin "olisi olemassakaan". Tässä voidaan käyttää jopa kehäpäätelmiä.
Tätä kautta onkin ehkä mielenkiintoista miettiä asiaa argumenttivirheen nimen, kaivojen myrkyttämisen, kautta. Se on symbolisena nimenä aika voimakas. Sehän viittaa siihen että ei taistella vastustajaa vastaan, vaan tapetaan tämän elinmahdollisuudet ylipäätään. Tätä kautta määritelmä on varsin osuva. Yhdessäolo ja jopa reilu debatti ja taisto ovat poisrajattuja. Jäljellä on taistelun karttaminen - esimerkiksi maailmankuvan ja uskonnonvapauteen vedoten - ja yhdessäelon mahdottomaksi tekeminen. Olisi hyvä jos ihmiset näkisivät niin sodassa kuin keskustelussakin että tämänlainen toiminta ei olisi eettistä tai millään tavoin suvaittavaa.
Kuvassa on villakilpikirvoja, jotka erittävät päälleen suojan joka naamioi ne roskiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti