Valtionkirkolla tarkoitetaan kirkkoa, jota valtio olennaisesti tukee. Tämä eroa melko paljon teokratiasta, jossa uskonto -käytännössä papisto ja kirkko instituutiona- määrää valtion toiminnasta ; Valtionkirkkojärjestelmässä kysymys on enemmänkin siitä että kirkko on riippuvainen valtiosta. Se ei siis toisin sanoen pysy pystyssä jäsenmaksuilla. Suomessa valtionkirkkojärjestelmää ei ole. Sen sijaan puhutaan kansankirkosta. Kansankirkossa korostetaan kansan kristillistämisen näkökulmaa.Veroa kansalle.
Evankelisluterilaisen kirkon oma kanta on se, että valtionkirkkojärjestelmä on muutettu kansakirkoksi. Tällöin puhutaan yhteistyöstä ; Kaksi autonomista järjestelmää, valtio ja kirkkko, toimivat yhdessä. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että kirkko ylläpitää väestönkirjanpitoa ja hautaamista, kun taas valtio hoitaa uskonnosta opettamista.Kirkon verotusoikeus muodostuu sekä kirkollisverosta, jonka sen jäsenet maksavat, että yhteisöverotuksesta. Tällä rahoitetaan kirkon toimintaa. Samalla kirkolle tulee velvollisuus toimien avoimuudesta. Kirkko ottaa rahaa (uskonnottomiltakin), joten sen on ikään kuin näytettävä miten rahoja käytetään.
Kansankirkkokäsitykseen suhtaudutaan hyvinkin eri tavoin. Käytännössä siitä eivät pidä kaksi puolta. Jako voidaan tehdä karkeasti fundamentalistiseen ja ateistiseen jaotteluun.
Jeesusta kansalle.
Fundamentalistien kanta tiivistyy melko hyvin "usko ja rukous" -sivuston kuvaukseen, joka rakentuu Hütterin näkemykseen. Kansankirkkoa vastustetaan, koska se erottaa teologian uskonnosta ja latistaa kirkon pelkäksi sosiologiseksi toimijaksi. Tätä kautta uskovaiset korvautuvat kirkon jäsenillä. Kirkkoon kuuluva pidetään vain jäseninä ja maksumiehinä ilman että heiltä vaaditaan tai odotetaan yhtään mitään.Huolestumisen aiheena on myös sirpaloituminen. On vain kasa irrallisia keskustelukantoja, jotka eivät muodosta eheää kokonaisuutta. Yhtä tehtävää ei enää nähdä. Huolenaiheena on se, että hajaannus johtaa sisäänpäinkääntyneeseen teologiaan, jota tehdään sen itsensä vuoksi, mutta jolla ei ole kommunikatiivista kuvaa maailman kanssa. Näin teologia muuttuu eräällä tavalla kuolleeksi. Hajaannuksesta ei synny yhteyttä, missiota tai mielikuvaa joka yhdistäisi uskovat ; Kirkon oikeaoppisuus katoaa ja pastoreista tulee asiakaspalvelijoita jotka tuottavat rituaaleja, juhlia ja perinteitä ihmisille. Tätä kautta hengellisyys katoaa ja kirkko on vain joukko palveluja.
Toisaalta yllä olevalle jännitteinen huoli on se, että kirkko ohjaa ihmisiä "kätketysti". Tässä korostetaan sitä, että kirkon jäsenet eivät osaa teologiaa ja pastorit osaavat. Kansankirkossa papit eivät opeta teologiaa symboleiden ja vertausten kautta, vaan tiivistävät asioita psykologiaksi. Näin sanoma tietysti kärsii.
Placeboa kansalle.
Ateistinen kanta taas tiivistyy "vapaa -ajattelijoiden" näkemykseen. Heistä koko termi on ongelmallinen. Heistä valtionkirkon purkaminen on tehty vaihtamalla nimeä. Eli valtion ja kirkon suhde on pidetty ennallaan, eikä purettu tai pyritty purkamaan sitä. Kansankirkko -nimi on heistä vanha toiminta uudella nimellä. Jos kirkon jotkut käytänteet muuttuvat, ne ovat vain teologisia näkemyseroja. Valtionkirkon ja kansankirkon määritelmät ovat sellaisia, että ei ole mitään "testiä tai tunnuspiirrettä", joilla voitaisiin erottaa valtionkirkko ja kansankirkko. Tätä kautta määritelmät ovat sisällöltään sama asia ; Siinä missä aikaisemmin valtio tuki suoraan kirkkoa maksamalla kulut ja palkat, on kirkko nykyään julkisyhteisön asema jonka nimissä se kerää valtion järjestelmiä hyväksikäyttäen. rahaa. Maksupuolellakaan oikein mikään ei olisi muuttunut.Pohjamotiiviksi he näkevät sen, että kirkko on halunnut pitää itsellään erikoisaseman suhteessa muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Heistä tämä erityisasema tarkoittaa epätasa -arvoisuutta muita kirkkokuntia kohtaan.
Ensimmäinen kuva on Järvenpään uudesta, toinen vanhasta kirkosta (joka on uuden kirkon vieressä.) Kolmas kuva on Järvenpään vanha kirkko takaapäin. Neljäs taas on Järvenpään uusi kirkko takaapäin. Ironista kyllä, Järvenpään kirkko sijoittuu siten, että valtaosa kaupungista kiertää kirkolle mäen kautta, jolloin sinne tavallaan mennään "takakautta". Näkymät eivät tosin juuri parane etupuolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti