"Mary Celesten" tarina on hyvin kuuluisa ja on jokaisen paranormaaleista ilmiöistä kiinnostuneen tiedossa. Tarina syntyi kun 1872, kun kyseisen niminen laiva löydettiin hylättynä. Laiva oli ehjä ja vain miehistö puuttui. Kuitenkin miehistössä olevien tavarat olivat laivassa. Korut ja muut esineet olivat paikoillaan. Tapaus oli erikoinen, koska miehistö vain katosi. Kamppailun jälkiä tai muuta ei löytynyt. Laivan lokikin oli siellä missä piti.
Selitykset ovat tietysti olleet monenlaisia. Lennokkaimmat kertovat avaruusolennoista, kummituksista ja ulottuvuuspyörteistä. Vähemmän lennokkaat epäilevät miehistöä tai myrskyä. Vaikeaksi asian tekee tietysti se, että myrskyistä tai aika -avaruuden häiriöistä tuona hetkenä ei ole raportteja.
Andrea Sellan ratkaisu on eräs kenties mainittavimmista. Sillä hän lähti ratkaisemaan asiaa teollisuusspriin kautta. Jo aikaisemmin on ajateltu että sprii olisi selitys ; Mary Celeste kun kuljetti mukanaan merkittäviä määriä alkoholia. Ja osan tiedetään olleen tyhjiä.
Sprii voi höyrystyä ja tämä on johtanut tarpeeseen hylätä laiva pikaisesti. Pikaisuus taas tarkoittaa sitä että ei jää taistelun jälkiä ja tavarat jäävät paikoilleen.
Sella rakensi Mary Celestestä kopion vuonna 2006 ja hän keksi että kun spriin saa vuotamaan ja höyrystymään, laivan piipusta tuleva savu sai aikaan tehokkaan räjähdyksen, joka ei jättänyt palojälkiä. Liekit olivat kooltaan valtaisia, mutta sen ympärillä oleva ilma oli sen verran viileää että palamisen jälkiä ei jäänyt. Selityksenä tässä on se, että jos tämänlainen räjähdys tapahtuu, on miehistö todennäköisesti kivunnut pelastusveneisiin eivätkä ole suostuneet palaamaan laivaan. Valtaisan näköinen räjähdys vakuuttaa palaamisen järjettömyydestä taatusti enemmän kuin pelkkä alkoholin haju.
Koska miehistöä ei ole löydetty, on erääksi selitykseksi ruumiiden katoamiselle esitetty tuntemattomaksi jääneitä ruumiita jotka kalastajat löysivät vuoden 1873 alussa. Ruumiita oli kahdella lautalla, jossa toisessa oli Amerikan lippuun kääritty ruumis ja toisella lautalla neljä ruumista. Laivan jättäminen on siksi mahdollinen.
Tässä tarinassa olennaista ei ole se, onko selitys oikea, vaan siitä onko se selitys ollenkaan ; Siinä on kuitenkin kokeellista otetta, joka perustuu muuhunkin kuin pelkkään spekulointiin tuntemattomista avaruusolennoista tai aika-avaruuden häiriöistä. Tosin sekin on tavallaan tosi siisti. Siihen liittyy varsin arki -ihmisen mieltäkin kiihottavia elementtejä. Seksiä ei tarinassa ole, mutta räjähdyksiä sentään.
Yllä oleva asian lähestyminen nostaakin esiin ensisijassa sen, miten paranormaaleja selityksiä pidetään helposti jännittävinä ja mielenkiintoisina. Kun joku sanoo olevansa skeptikko tai etsivänsä tieteellisiä selityksiä, häntä pidetään tylsimyksenä. Ikään kuin tiede olisi automaattisesti tylsää ja kuivaa.
Tässä skeptikot ikään kuin kohtaavat erilaisen haasteen.
Paranormaalin kannattajat kertovat olevansa avomielisiä, koska he hakevat äärimmäisiä vaihtoehtoja. Kuitenkin he ovat sulkeutuneita tieteenmukaisille vastauksille, joten he ovat aivan yhtä kapeakatseisia. Heidän kapeakatseisuutensa vain kohdistuu eri tavalla.
Haaste ei kuitenkaan ole avomielisyydessä, vaan siinä että skeptikoiden väitetään kertovan "tylsiä tarinoita". Kummituksia pidetään jotenkin automaattisesti kiehtovampina ja siksi todempina ja parempina selityksinä arvoitukseen. Tiede edustaa automaattisesti epäkiinnostavuutta, tylsyyttä ja muuta huonoa. Kummitukset ja avaruusolennot taas ovat ikään kuin automaattisesti kiehtovia.
Kuitenkin juuri skeptinen suhtautuminen ei voi olla täysin kapeakatseista, koska sille ei riitä pelkkä tarina. Siihen täytyy liittää vielä kokeilua. Logiikka ja tutkiminen tulevat mukaan. Pelkkä selitys ei riitä, vaan täytyy lisäksi tutkia asiaa - kuten tässä tapauksessa räjäytellä. Karl Popper selittikin falsifiointiperiaatteessaan sitä, miten kumottavuus johtaa siihen että dogmaattisuus muuttuu mahdottomaksi ; Mitä tahansa väittääkin maailmassa tapahtuvan, on pakko esittää jonkinlainen haaste joka pakottaisi itsensä muuttamaan omaa näkemystään.
Skeptikon hakema selitys ei edes välttämättä ole sama asia kuin "tylsyys". Itse asiassa voidaan sanoa että vaikka skeptikoita syytetään konventionaalisuudesta, ovat kummituskertomukset ja paranormaalit tarinat varsin vakiintuneita perinteitä. Selitys avaruusolennoista on aina helppo liittää arvoitukseen. Se on älyllistä laiskuutta. Ja lisäksi ajattelultaan ristiriitaista : Perusteluhan menee kaavana likimain siten että "emme tiedä miten asia tapahtui joten tiedämme miten se tapahtui". Aukkojen Jumala -argumenttivirhe on historiallisesti ollut hyvin käytetty jumalatodistuksissa. Se ei kuitenkaan perustu todisteisiin ja perusteluihin vaan vaatii niiden puuttumisen. Se on vain paranormaalissa puheessa korvautunut "Aukkojen avaruusolennolla" tai "Aukkojen henkivoimilla".
On helppoa vedota kansanperinteeseen ja vetää sieltä kummituksia - Tai selittää uskonnoissa mainitut Jumalat avaruusolennoiksi joiden kohtaamista ei ole ymmärretty. Skeptinen vaihtoehto taas on vaikeampaa. Se vaatii logiikkaa ja testaamista sekä muutenkin työtä. Tylsyys liittyykin osittain vaikeuteen ja työläyteen. Paranormaali selitys on laiskuutta ja tunteisiin vetoavalta, joten ne tuntuvat mielenkiintoisilta niille jotka "eivät jaksa paneutua" "perustelujärjestelmään" vaan ovat enemmän kiinnostuneita siitä että millä tavalla heidän aluksi päättämänsä oikea ratkaisu saadaan tuntumaan todelliselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti