Tänään ajattelin keskittyä aiheeseen, joka on tunnettu Aristofaneen "Lysistratassa" ja Shakespearen "Talvisessa tarinassa". John Wilmot kirjoitti aiheeseen liittyen. Eräässä mielessä aihe liittyy ennen kaikkea ihmisen mielikuvitukseen. Niin hyvässä kuin pahassa. Aihe löytyy Wilmotin otsikosta "Signor Dildo".Ihmisen ihmeen hyvä mielikuvitus.
Keksintö ei ole uusi. Esimerkiksi tunnetaan 30 000 vuotta vanha kivinen dildo, joka löytyi Saksasta, Ulmin läheltä. Myös Kreikassa aihe oli yllättävän suosittu. Eräänä syynä tälle on esitetty ainakin Page duBoisin näkemys, jossa antiikin kreikkalaiset olivat niin penetraatiokeskeisiä, että kulttuurin miehet eivät voineet keksiä muunlaisia naisten masturboimistapoja.
Vastaavaa ihmisen mielikuvitusta on tietysti yritetty myös rajoittaa. "Historia 15/2010" kun kertoo haareminaisista sivut 22-25 olevassa pidemmässä artikkelissa. Siinä kerrotaan että jalkavaimot eivät olleet useinkaan seksuaalista toimintaa varten. He viihdyttivät, huvittivat ja palvelivat sulttaania pääasiassa muutoin. Tätä kautta seksuaalisen hurjastelun sijasta useimmille jalkavaimoista elämä oli suorastaan nunnaluostarimaisen siveää. Itse asiassa heitä vahdittiin, jopa sillä tavalla että "Historia" -lehtikin otti esiin 1600 -luvulla toimineen diplomaatti Ottaviano Bonin lausunnon jonka mukaan "Jos haaremin naiset pyytävät saada syödäkseen vaikkapa retikkaa, kurkkua tai munakoisoa, vihannekset leikataan viipaleiksi ennen tarjoilua. Näin neidot, jotka ovat kaikki nuoria, vereviä ja paheellisuuteen taipuvaisia, eivät voi huvitella niillä mielikseen."
Ihmisen liian hyvä mielikuvitus.
Toiseenkin suuntaan asioita tapahtuu. Esimerkiksi arkeologi Timothy Taylor on huomauttanut siitä, miten monia esineitä on tulkittu liian suoraviivaisesti dildoiksi. Moni niistä on kuitenkin vain "viattomammin" lyömäase tai muu esine. Hän korostaa sitä että liiallisia johtopäätöksiä ei pitäisi tehdä.
Pelkkä fallinen muoto ei saisi hämätä. Tämä tuntuu nykypäivänäkin melko selvältä. Jos asiaa ei muuten muista, kannattaa lukea "Crackedista" esimerkkejä joistakin nykyaikana tehdyistä lasten leluista. Ne ovat olleet jollain tasolla "Unintentionally Perverted". Tosin kun katsoo kyseisiä esimerkkejä, tulee usein mieleen kysymys siitä ovatko leluntekijät kieroutuneempia kuin yhteiskunta vai ovatko lelujen tekijät vain niin sinisilmäisen naiveja että eivät yksinkertaisesti osaa "ajatella lelujaan aivan loppuun asti".
1: Vastaava ongelma on myös uskonnollisuuden kanssa ; Usein löydetyt esineet liitetään uskonnolliseen tarinaan liian helposti. Se, mikä yhdelle on ilmiselvä ryöstössä kuollut, muuttuukin jonkun tekstissä kulttiuhraukseksi.
Melko vähän aikaa sitten kohistiin kun Ruotsista löytyi luusta tehty kivikautinen dildomainen esine. Sen kohdalla tiivistyi arkeologian ongelma: Mistä ihmeestä tiedetään mikä on esineen funktio? Kivikautisen löydön kohdalla voidaankin tiivistää päätelmät seuraavalla tavalla : "Measuring twelve by two centimetres, its size is perhaps not very impressive, and there are many non-dildoish uses for which it may have been intended. But without doubt anyone alive at the time of its making would have seen the penile similarities just as easily as we do today. If it is actually a pressure-flaker for fine flint knapping, then this would tell us something about how such work was conceptualised in terms of gender." Eli löydöllä voi kenties olla muitakin käyttötarkoituksia mutta se kuitenkin se kertoo siitä miten toimintaan oli liitetty sukupuolisuutta.
Siksi esimerkiksi "Historia 15/2010" suhtautuukin (sivulla 40) suhteellisen rauhallisesti Luoteis-Kiinassa oleviin, ilmeistä eurooppalaista sukua olevia, muumioita kohtaan. Haudoilta löytyy korkeilla pylväillä, joissa on hedelmällisyyden symboleja. Miesten paaluissa on naisten sukupuolielinten mallisia koristeluja. Naisilla taas paalut oli muokattu fallosten näköisiksi. Naisilla on haudoissa mukana myös pieniä falloksia. Tätä selitettiin hedelmällisyyden tärkeydellä kulttuurissa.
1: Vaadittaisiin "melkoinen kulttuuri", jonka hauta -anteina on dildoja samaan tapaan kuin ruokaa. Toki tälläinen kiihottaisi mieltä.
Kirjoittajalla oli oikeasti mielessä ihan oikea vakava ja akateemissävyinen historiantutkimuksen liiallisiin näkemyshyppäyksiin liittyvä sormella osoittaminen. Mutta koska hän on pervo setä, hänen huomionsa siirtyi miettimään liian hätäisesti aivan vääriä asioita ja lopputulos ei ole täydellinen, se onnistuu vain hivelemään sitä. (Ymmärrä miten tahdot.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti