Eräs erikoinen mutta käytetty debatointistrategia nojaa siihen että jokin asia on pienempi kuin toinen. Ja koska jokin on suurempaa tai tärkeämpää, on pieni ikään kuin merkityksetön.Yksi suosituista asioista jossa tätä käytetään on kannabiksen käyttämisperustelut. Siinä kerrotaan että kannabis on vähemmän vaarallista kuin alkoholi. Tämä on tietysti logiikkana hieman sama, kuin jos minä sanoisin että kun punainen kärpässieni on vähemmän vaarallinen kuin valkoinen kärpässieni niin punaisista kärpässieniä voi syödä.
1: Lainsäätämisen kannalta tilanne on tietysti vaikea, koska juridisesti jokin vaarallisempi on laillista. Tätä joudutaankin perustelemaan "muilla syin", kuten perinteellä ja tottumuksella ja kulttuuriympäristöllä. Silloin se on hieman kuin kuin joidenkin "islamilaisten maiden" tapa sallia hasis mutta kieltää alkoholi. Joku pitää tälläistä kulttuurieroa tai perinnettä arvottomana argumenttina, toinen tykkää niistä kovasti.
Ympäristöasioissa on tavallista että esimerkiksi kierrätystä ja joitain muita energiansäästöniksejä kritisoidaan siksi että jokin muu asia on paljon tuhoisampaa. Esimerkiksi jos lapsiperhe käyttää kertakäyttövaippoja, olisi turhaa säästää muualla koska tämä vaippa -asia on kovempi rasite luonnolle. Joku voisi sanoa että pieniäkin asioita kannattaa tehdä, koska nekin muuttavat maailmaa hieman.
1: On toki eri asia kritisoida sitä että jokin säästötapa onkin oikeasti tuhlaavampi, jolloin ihminen luulee tekevänsä hyvää mutta tekeekin pahaa.
2: Hieman tähän liittyen voisi mainita myös rokotteista, joissa on pieniä riskejä. Sen vaihtoehdon riskit ovat suuremmat, joten ne on olennaista tuoda esiin. On hyvä vertailla vaihtoehtoa ja sen puutetta. Kysymys on olennaisesti erityyppisestä argumentista, vaikka määristä ja vaarallisuusasteista puhutaankin.
Pentti Oinonen käytti samaa strategiaa homoseksuaalikeskustelussa : Hän oli huolissaan siitä että homoseksuaalikeskusteluun nähdään paljon vaivaa, kun moni suurempi ongelma oli olemassa eikä niille tehdä mitään. Tähän voi vastata "Napoleonin malliin": Hänestä olisi hyvä hoitaa pikkuasiat pois, jolloin eläkeläiten ongelmat ja muut mutkikkaatn ongelmat voidaan saada käyttöön. "Odotankin nyt kaikkien eläkeläisten ja monimutkaisten poliittisten ongelmien nimissä, että kansalaisia yhdenvertaisesti kohteleva parisuhdelaki saadaan valmisteltua ja hyväksyttyä nopeasti seuraavalla hallituskaudella, jolla vastassa on paljon monimutkaisempiakin haasteita."
1: Tosin "merkityksettömyys" tuntuu olevan kovin omituista. Oinonen ja muut kohkaavat ja näkevät työtä asian argumentointiin, eivätkä pelasta mummoja. Joten heistä ongelma on tärkeä, koska muuten he omalla priorisointilogiikallaan eivät siitä puhuisi. He väittävät että muutos on homoseksuaaleille turha. Oinonen kohahtaa lausuntoja asiasta vaikka pitää sitä turhana ja moittii äänen pitämisestä niitä jotka pitävät asiaa tärkeänä ja yhteiskuntapoliittisesti simppelinä ongelmana jonka ratkaisu ei vaadi vastaavanlaista mietintää kuin mutkikas "miten pelastan mummot" -ongelma johon liittyy monimutkainen infrastruktuurin järjestäminen, kun homolaki taas olisi pari riviä kirjassa ja loput menisi jo vakiintuneella byrokratialla. Tosiasiassa homoaiheesta keskustellaan, koska se on tärkeä ja merkityksellinen hyvin monelle. Myös - ellei peräti etenkin - Oinoselle.
Kenties vakavimmat heitot tällä alueella liittyvät ensiapuun. On nimittäin tavallista, että jos joku menee antamaan ensiapua, ympärillä olevista katsojista joku kysyy että "oletko varma että teet oikein". Tilanne on kuitenkin yleensä sellainen, että miltei mikä tahansa on parempi vaihtoehto kuin jättäminen sikseen. Asiantunteva ensiapu on tosi hyvä asia tietysti, mutta täydellisen taidon puute ei ole mikään selitys jättää asiaa sikseen.
1: Minusta tälläinen sivustakatsova sääliö projisoi vain omaa pelkoaan ja epävarmuuttaan niihinkin jotka sitä eivät jaa tai jotka sen kykenevät voittamaan. Tämä on lähes yhtä kauhea ihmisryhmä kuin ne, joiden mielestä se, että he ovat maksaneet veroja antaa heille luvan töllistellä ja olla pelastushenkilöiden tukkeena, mutta tietysti mitään tekemättöminä.
Mielenkiintoista kyllä, harva kuitenkaan vetoaa siihen että naapuria joka kaatuu pihalla ei tarvitse auttaa, koska maailmalla on niin paljon isompia ongelmia joita pitäisi miettiä. Harva tosin miettii sitä naapuria tai ulkomaan asioita. Mutta kukaan ei esitä että asian pienuus tarkoittaisi samaa kuin turhuus.
Kukaan ei myöskään jätä menemättä töihin siksi että naapuri - tai Bill Gates - tienaa enemmän. Pikemminkin tämä kateus innostaa tekemään töitä enemmän jotta tälle naapurille voi päteä.
Toki koolla on merkitystä mutta ehkä kannattaa miettiä sitäkin miten niitä pienempiä asioita käyttelee. Vähemmän on vähemmän, mutta vähemmän voi olla paljon, ja useimmiten se on edes jotakin. Toki tässä on hyvä muistaa priorisoida, mutta tässä on tavallisesti mukana monia muitakin muuttujia kuin koko
1: Esimerkiksi riskianalyysissä on asiaa katsottu sitä kautta, miten todennäköisesti se tapahtuu että miten isoja muutoksia se aikaansaa. Näistä syntyy liukuvarajainen järjestelmä. Siinä on tietysti vielä se, miten helposti asian voi ratkaista, jolloin pieni vaiva kannattaa tehdä vaikka se ei muuttaisi kovin paljoa asioita. Ja tässäkin on hyvä huomata että ratkaisussa on kaksi puolta "risk" and "vulnerability", eli asian tapahtumistodennäköisyyteen ja sen tuloksiin voidaan vaikuttaa joko ensimmäiseen, toiseen tai joskus jopa molempiin. Kokonaisuudessa on monta asiaa, joiden kautta syntyy liukuvarajainen systeemi. Se ei ole yhtä tiukka ja dikotominen kuin tämä "liian pieni" -pseudoargumentaatiomalli.
Hyttynen. Koska en ollut onnistunut järjestämään maailmanrauhaa, en voinut läpsäistä vinkujaa hengiltä vaan minun oli vain siedettävä sen kiusa, vaikka olisin voinutkin tehdä asialle jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti