Torjuntavoitto ; pitkän miekan ja sapelin eroista

Olen "kohtuullisen tottunut" pitkän miekan käyttäjä. Sen kanssa tehdään melko usein sellaisia tekniikoita jotka ovat monien muiden miekkatyyppien kanssa melko järjettömiä. Erityisesti se miten backswordilla ja sapelilla usein näytetään torjuvan hämmästytti itseäni. Ihmetys purkautuu kun hieman tarkemmin katsoo. Eli siirtää huomion suoraan näiden aseiden rakenteellisiin eroihin.

Jos ajatellaan pitkää miekkaa, siinä väisti on pitkä T -mallinen. Kaarta kädensijan yli ei ole. Sitä kuitenkin käytetään usein kahdella kädellä. Vaikka käytännöllistä onkin torjua toisen terän kärkiosa miekan sillä osalla joka on lähellä omaa kahvaa, on oikean hyökkäyslinjan siirtäminen kuitenkin oleellisempaa. Siksi melko usein torjunta tapahtuukin melko kauas mutta teräkontakti on kohtuu lähellä oman miekan keskikohtaa. (~"Middle-to-middle & edge to flat.") Torjunnat viedään myös kohtuu usein melko kauas sivuun itsestä.

Sapelilla ja backswordilla monet torjunnat näyttävät - ja etenkin tuntuvat - "riskaabeleilta himottelutorjunnoilta" joissa torjuttu isku "lähes osuu". Torjunnoissa selvästi toisen isku otetaan haltuun erityisen läheltä kädensijaa. Torjuntoja ei koskaan viedä kovin kauas sivulle.

Toki yhteistä on se, että torjunta ja liikkuminen ovat samansuuntaisia ; Ei ole kannattavaa torjua ja perääntyä, vaan torjua ja hyökätä. Ja ohimennyt torjunta riittää joten massiivista sivulleviemistä ei kannateta. Mutta nämä painotuserot ovat kuitenkin yllättävän suuria. Näkisin että tälle on muutamia syitä:
* Sapelissa kädensija on kupumainen juuri sen takia että yhdellä kädellä torjumiseen ei saada hyvää suojaavaa rakennetta samalla tavalla "helposti" kuin kahden käden kanssa. Siksi on tärkeää torjua mahdollisimman läheltä omaa kädensijaa. Ja kädensija on kupumainen ja suojaava juuri siksi että näin voidaan tehdä. Pitkällä miekalla ristimäinen väisti taas ei suojaa kättä jolloin riskinä on se, että päästää toisen lyömään itseä sormille. Kun torjuntaan saadaan tukevaa rakennetta ja hyökkäyslinjan sitominen on tärkeämpää, on järkevää torjua myös keskemmällä terää.
* Toisaalta kahden käden pitäminen kädensijalla tarkoittaa sitä että sinulla on vipuvoimaa jota käyttää hyökkäyksissä. Siksi jos esimerkiksi toinen on pistämässä ja lyöt toisen aseen kauas sivulle, voit tästä jatkaa "vippaamalla" vasemman käden avulla tehokkaan viillon takaisin. Sen sijaan sapelilla on käytössä vain yksi käsi. Torjunnan vieminen kauas sivulle "lukittaa kättä" sen verran että palauttamiseen ei saa helposti rivakkuutta eikä voimaa. Sen sijaan jos tekee "himottelutorjunnan" lähelle, käsi itse asiassa saadaan ikään kuin "kasaamaan voimaa" valmiiksi iskuun lähelle omaa ruumista. Ja tästä se on sikanopea ja vahva palauttaa.

Väistimen muoto on siis ratkaiseva. Samoin se, että minkälaista suojaa voidaan laittaa yhdelle ja kahdelle kädelle. Miekan rakenne vaikuttaa selvästi, tavallaan yllättävän paljonkin, siihen miten niitä kannattaa käyttää. Silti kenties jännittävintä on se miten tietyt perusperiaatteet kuitenkin kulkevat aseesta toiseen. Erot tuntuvat oleellisia tehdessä, mutta kuitenkin tavallaan, ulkopuolisen perspektiivistä, ne ovat "vain painotuseroja".