Otan tästä esimerkiksi Michael Grosebeck. Hän on hahmo joka on kehitellyt varsin kokonaisvaltaisen tulkintamallin. Hänen mallinsa on holistinen. Hän tarjoaa kokonaisuutta jossa "History, Culture, & even Religion very nearly match." Ja koska kaikki sopivat yhteen, ne on soveliasta ilmaista matemaattisin yhtäläisyysmerkein. "Western Blades = Straight = Linear = Individual Philosophy = Realism" ; "Easter Blades = Curved = Circular = Collective Philosophy = Magic". Hänen teoriassaan on myös kysymys lohikäärmeistä. "I study the occult quite a bit. It's pretty clear there is a general divide in the world in terms of style, thought, & even religion. The Norse, Greek, & Jew, have themes which are anti-dragon (Linear). Whereas the Chinese, Japanese, & Even Persian were pro-dragon (Circular). More & more I read history & mythos....& I'm beginning to accept this idea that the Norse/Greek/Jew literally believed themselves to be at war against the Jotunn/Titan/Nephilim. Everything turns into Conspiracy Theory at some point...it's frustrating, since it's just more work to figure out what's absurd & what isn't." Lohikäärmeet taas voivat sitten olla joko todellisia tai symbolisia. "I'm wondering if Dragons really existed or if they were used only as symbols to represent a certain ideology."
Tässä näkemyksessä on toki jotain joka sopii hyvin yhteen yleisiin mielikuviin. Eli ajatukseen siitä että länsimaissa aika on lineaarista ja itämaissa syklistä ja miekanterätkin mukailevat tätä henkeä. Ja että länsimaat ovat nykyään yksilökeskeisiä kun ne taas itämaat ovat kollektivistisia. Ja että eurooppalainen pitkä miekka on suorateräinen kun taas japanilaisten katanat ovat tunnetusti käyräteräisiä. ; Toki tässä on oleellista huomata, että kulttuurillisia jakolinjoja on. Esimerkiksi islam, kristinusko ja juutalaisuus ovat seemiläisen kulttuuripiirin uskontoja. Ja näitä kulttuureja kuvaa moni yhteinen ja jaettu piirre, monoteismi. Myös kielessä ja kulttuurissa on yhteneväisyyksiä. Toisaalta myös indoeurooppalaisia kulttuureita kuvaavat omintakeiset yhteiset piirteensä. ; Seemiläiset ovat keskittyneet kieleen, indoeurooppalaiset kuviin. Seemiläiset ovat monoteistisiä kun indoeurooppalaiset ovat polyteistisiä. Jakolinja ei siis selvästi ole täysin tuulesta temmattu.Toisaalta sitten voidaan huomata, että miekkojen suoruus voidaan nähdä suoraan melko turhaksi.
* Sillä jos katsotaan indoeurooppalaista kulttuuria, voidaan huomata että siellä on käytössä sapeleita. Itse asiassa islamistinen kulttuuri on hyvinkin samaa piiriä kristillisen kulttuuripiirin kanssa. Ja jo mielikuvissa siihen liittyy nimenomaan sapelia heilutteleva nomadi. Grosebeck itse toki korostaa tässä sitä että nomadikulttuureissa on kysymys kollektiivisuudesta ja kollektiivisesta hengestä. Mutta tämä miekan kohdalle tehty pelastava ad hoc -argumentti oikeastaan pahentaa hänen tilannettaan toisaalla. Sillä se murtaa länsimaisen ja itämaisen kulttuurin jakolinjan ja suhteet lohikäärmeiden surmaamiseen ja vastaaviin. (Suo siellä, vetelä täällä.)
* Eikä sitä tarvitse edes mennä islamilaiseen kulttuuriin. Eurooppalainen kulttuuri suosi monenlaisia käyräteräisiä aseita. (Englanninkielinen voi googlata vaikka sellaisia sanoja kuin "falchion", "messer", "saber", "cutlass", "kopis", "falcata".) Itse asiassa pitkä miekka ei ollut edes kovin yleinen varuste.
* Ja jos katsotaan itämaisia kulttureita, ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään muuta kuin mennä mihin tahansa itsepuolustuskauppaan ostamaan kung-fu -miekkaa. Kiinalaiset miekat ovat leimallisesti suoria. Kiina taas on juuri se kulttuuri jossa lohikäärmeisiin suhtaudutaan erityisen positiivisesti.
Lohikäärmeiden kohdalla:
* Kiinassa on hyvin erilaisia lohikäärmetarinoita ; Itse asiassa lohikäärmeet ovat siellä hieman kuten ihmisetkin. Ne Myös ahneita ja pahantahtoisia lohikäärmeitä tunnetaan. Esimerkiksi 睚眦 (YaZi) on kiinalainen paha lohikäärme.
* Heraldiikka euroopassa kertoo siitä että lohikäärmeillä on ollut syvä arvostus. Walesin punainen lohikäärme tunnuksena oli kansan samastuksenkohde, eikä vihollinen.
* Grosebeck itse korostaa, että Persia on ollut itää ja siksi aasiaa. Ja tämä on tärkeää koska miekkojen muoto pitää saada mukaan. Mutta sen kulttuurissa on sitten kuitenkin myös lohikäärmeensurmauskuvia. (Puhumattakaan Zarahustralaisuuden yhteydestä seemiläisiin uskontoihin.)
Individualismin kohdalla Grosebeck tasapainoilee hyvin erikoisesti.
* Hän leimaa hyvin omintakeisella tavalla tietyt kulttuurit "taikauskoisiksi", "aasialaisiksi" ja vastaaviksi. On hyvin vaikeaa ymmärtää miten kulttuuripiirejä luokitellaan hänen päässään, koska se tietysti riippuu siitä mitä dataa ollaan sillä sekunnilla sovittamassa hänen teoriaansa.
* Euroopan historiassa individualismi ei ole mikään vakiotila ; Feodaaliajan symbolina - siis ajalla jolloin lohikäärmeensurmaamistarinat olivat osa eetosta ja puheet Pyhistä Yrjänistä syntuivät - yhteiskunta nähtiin säätyinä joissa yhteiskunta nähtiin elimistönä ja jokaiselle oli annettu oma rooli. Myös kaupungistuminen, joka oli individualisaation ytimessä euroopassa, ydinyksikkö ei ollut yksilö vaan kilta. Toki nykyään eurooppa on individualistinen, mutta jos tutustuu historiaan on tarkasteltava mitä se on ollut ennen. Se, että nykytilan siirtää menneisyyteen ja sen vakio-osaksi on pseudohistoriaa. (Kiinassakin oli pitkään vaihe jossa taidot määräsivät menestyksen, ei syntyperä. Sitten se luutui ja byrokratisoitui.)
* Kristinusko on jopa nykyaikana monin paikoin täynnä taikauskoa, ei tarvitse kuin mennä fundamentalistien pariin ja huomata siellä ihmeparannuksia ja parannusrituaaleja. Grosebeck näyttääkin olevan siitä fiksoitunut länsimaiseen kulttuuripiiriin että hänelle kristinusko ja juutalaisuus ovat vain uskontoja, ja sitten muut kulttuurit ovat taikauskoisia silloin kun he tekevät vastaavanlaisia hengellisiä rituaaleja. Kysymys on siitä että yhden hengellinen rituaali on toisen taikauskoa.
Grosebeck puolustaa näkemystään viittaamalla usein kauppaan. Kauppayhteydet ovat siis sotkeneet ja sekoittaneet puhtaat kulttuurit. Tämä on tietysti siitä kätevää että tämänlaisin kikkailuin mikä tahansa kritiikki voidaan helposti ohittaa. Käteen näyttää jäävän lähinnä se, että katanat ovat käyriä ja pitkät miekat suoria. Ja tässä on se joka miekkojen kohdalla osuu ilman vahvoja lisätulkintoja ; Kaikki muu data joudutaan sitten käsittelemään ad hoc. Mutta minkäs tekee kun kritiikki otetaan vastaan "I never said my theory was perfect & without exception. Stop treating it like it is. There is a strong pattern & it is absolutely there." Seuraavaksi voidaankin vaatia sen kumoamista. ;
Oma tuomioni onkin että Grosebeck ei ole mitenkään erityinen crank. Hän on standardi, jonka standardinomaisuutta ei kenties huomata koska monet crankit ovat lähempänä tavallista kulttuuria ja sen näkemyksiä. Grosebeck saa vain vähän myötämielisyyttä koska moni näkee hänen aukkoutensa ja itseensäkäpertymisensä siksi että kukin omassa mielessään tekee omat käpertymisensä eri suuntiin.
* Hän on itse asiassa hyvin klassinen esimerkki ihmisestä jolla on mielessään maailmanselitys ja joka näkee paljon aikaa ja vaivaa tämän maailmanselityksen eteen.
* Hänen selityksessään kaiken ytimessä on koherenssi. Kokonaisuus on kieltämättä sisäisesti ristiriidaton. Ongelmia onkin lähinnä siinä että se ei selitä kovin paljoa mitään. Vain hyvin pieni määrä aineistoa osuu itse teoriaan ja valtaosa on suoraan ristiriidassa sen kanssa mitä eri kulttuureista löytyy. Ja näitä ristiriitoja hän sitten taiteilee pois hienoin ad hoc -lisäoletuksin. (Kuten puhuessaan siitä että kristinuskon nimissä tehty taikausko on itämaista vaikutusta ja käyrät sapelit ovat perimmiltään idänkauppaa ja suorilla kung-fu -miekoillakin on pakko olla jokin kauppayhteys.)
+: Sanoisinkin suorastaan että hänen mallinsa on skeptikolle tarpeen sen vuoksi, että ihmiset voivat sen avulla huomata kätevästi miten kokonaisvaltaisuus ja sisäinen koherenttius - ja jopa tietynlainen kova lukeneisuuden ja monipuolisuuden ja älykkyyden osoitus selityste takana - eivät riitä kovin pitkälle. Historia ei toki ole eksakti tiede. Mutta se on kuitenkin tiede.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti