Kävipä taannoin eräässä päiväkodissa niin, että lasten lelupäivänä jonkun uskovaisen perheen tenava otti leluksi mukaan "Raamatun". Sitä sitten hieman vilkaistiinkin muiden lasten kanssa. Koska jokainen sai tuoda lelun ja esitellä sitä. Sattuipa samassa päiväkodissa olemaan myös ateistien vesoja. Ja korostettiin heille että lapsen ja hänen vanhempien ilmaisua on. Että tapa ei ole repivä. Sattuipa sitten niin että seuraavana lasten lelupäivänä "Raamattu" oli jälleen esillä. Mutta mukana oli tämän ateistin lapsen mukana evoluutiokirja. Sitäkin käytiin läpi. Seuraavalla kerralla lelupäiviä ohjeistettiin sillä tavalla että kirjan saa tuoda mutta että niitä ei lueskella ettei kenenkään maailmankuvaa loukata.
Tämä on malliesimerkki siitä että monen maailmankuvassa - olipa tämä sitten miten naurettavaa tahi ei - evoluutio on paitsi epätosi teoria niin myös sielun pelastuksen asia. Että väärä uskomus gravitaatiosta ei johda helvettiin, mutta evopropagandaan harhautuminen vie.
Ja ennen kaikkea se on malliesimerkki siitä miten uskonnonvapauskysymyksessä tietyt näkökulmat nähdään uskonnonvapauden ja niiden suvaitsemisen piiriin niin että ne ovat asiallista ja tärkeää itseilmaisua. Mutta muille samaa ei nähdä. Samalla opitaan myös se, että moni tiedostaa toimien sopimattomuuden vasta kun heille itselleen tehdään vastaavaa. Tämä huomio on esimerkiksi koulujen hengellisen ilmituonnin kohdalla ongelma. Sillä kristityt ovat valtakulttuuria eivätkä he käytännössä koskaan joudu joustamaan. Muut sitten joustavat koska kristitty näkee toimensa aivan asiallisina koska kokemuspiiri estää aivan totaalisti vastapuolen kannan ymmärtämisen. Ilmeisesti oikein millään tasolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti