maanantai 20. syyskuuta 2010

Tarvitseeko kapitalismi minua?

"Meiltä kysytään:
Voiko ihmiskunta tuhoutua seksin vuoksi?
Me vastaamme:
Tähän asti se on nimenomaan säilynyt seksin vuoksi."
(P. Koukelonniemi "Täällä Radio Jerevan", sivu 64)


Ari Peltonen kirjoitti "City -lehteen" maahanmuuttajista. Artikkelin ideana oli osoittaa että yllättävän moni maahanmuuttaja saa töitä. Ja usein silloinkin kun ei saa, kyseessä on rodusta johtuva syrjintä. Hankamäki reagoi kirjoitukseen. Hän tiivistää - mielestäni turhan karusti - tekstin sisällön muotoon "Suomessa oleskelija on joka tapauksessa säntillinen, tunnollinen ja ahkera, paitsi ollessaan toimeton, jolloin hän on yksiselitteisesti "rasismin" ja työsyrjinnän uhri."

Mutta kieltämättä tässä paljastuu retorinen strategia jossa maahanmuutto on joko hyvää tai hyvää. Tälläinen tilanne yleensä vihjaa jonkinlaiseen tarkoitushakuisuuteen. Tämän asian tunnustaminen on esimerkiksi Peltosen tuoman lausahduksen "Rasisteille ei kelpaa mikään. Jos ulkomaalaiset tekevät töitä, valitetaan että he vievät suomalaisten työpaikat ja jos eivät tee, niin valitetaan etteivät tee töitä." taustalogiikassa. Hankamäen mielestä asia on juuri kuten tässä lauseessa rasistien katsotaan sanovan ja että olisi "Juuri näinhän asia on. Työmarkkinat eivät väestönlisäystä kaipaa. Jos tämän ymmärtäminen johtaa leimaamiseen "rasistiksi", on ilmeisestikin erinomaisen johdonmukaista olla "rasisti"."

Tätä kautta on selvää että eri tahot saavat haluamansa tuloksen kävipä miten tahansa. Tämä on tietysti yleisinhimillistä.

Ajattelin kuitenkin hieman vilkaista ajatusta siitä miten työmarkkinat suhtautuvat: Väestöhän on kokonaisuudessaan olemassaolevista ihmisistä johon lisätään syntyvät ja maahanmuuttajat ja josta poistetaan kuolleet ja maastamuuttajat. Tällä logiikalla tietyt asiat liittyvät yhteen. Kokonaismääränä syntyy ihmisparvi. Tämä ihmisparvi tekee työtä, on työttömänä, elää ja tekee muitakin asioita.

Kysyntä ja tarjonta : syntyvyyden/maahanmuuton tarpeellisuudesta.

Kuvitellaan että minä olen minä. Eräässä mielessä voidaan sanoa että joko minä vien toiselta työpaikan. Tai sitten minä olen työttömyyskorvauksella yhteiskunnan taakkana. Tällä logiikalla minua ei tarvita.

Se, että minä olen paikalla lisää kilpailua työmarkkinoilla. Köyhät mutta egoistiset suomalaiset, jota minä edustan millä mittareilla tahansa, ovat siitä outoja että he ovat valmiita tekemään töitä matalalla palkalla. Työttömyydessä kun on häpeäleimaa ja oloa siitä että on toisen taakkoina. Siksi minäkään en ole päivääkään työttömyyskorvausta nostanut, vaan olen tehnyt töitä matalapalkkahommissa. Hinnat laskevat. Työmarkkinat eivät minua kaipaa.

Kuitenkin yleisesti ottaen voidaan sanoa että lisään työmarkkinoille kysyntää moniin asioihin. Jo se, että käyn ostamassa maitoa kaupassa lisää myyntiä. Kerroistalonyhtiöllinen minunlaisia, ja joku voi pitää paikallissiwaa joka työllistää kauppiaan ja kassatytön. (Ja jos siwa on Korsossa, niin myös yhden vartijan.) Selvästi minulla on muukin rooli kuin olla pelkästään "viemässä työpaikan" tai "olemassa työttömyyskorvauksella".

Sama logiikka on syntyvyyden kohdalla. Jos joku synnyttää lapsen, tämä lapsi on tuomittu viemään jonkun työpaikan tai olemaan työttömyyskorvauksella taakkana. Tämä tuplaongelma on meidän kaikkien kannettava. Kuitenkin yhteiskunta nimen omaan tarvitsee heitä. Yhteiskunta tarvitsee ihmisiä.

Ihmiset ovat paitsi tarjontaa, myös kysyntää. Markkinatalous taas tarvitsee molempia pyöriäkseen. Jos tarjonta on nolla, kysynnän merkitys lakkaa. Ja jos kysyntää ei ole, ei tarjonnalla tee mitään kauppaa.

Rahavuodot.

Tietynlainen ongelma maahanmuutosta on kuitenkin löydettävissä. Se on nimittäin se, että he voivat anteliaasti lähettää kotiinsa rahaa. Näin Suomesta valuu rahaa ulkomaille. Siinä missä minä kulutan palkkani lähisiwaan, menee maahanmuuttajien palkasta rahaa vaikkapa afrikkalaiseen lehmän eläinlääkärihoitoon.

Yleensä tätä ei kuitenkaan pidetä ongelmana. Sillä hyväntekeväisyystoimintaa ei yleisesti kritisoida ja haluta kieltää. Se kuitenkin tekee juuri vastaavaa. Jos lahjoitan vaikkapa WWF:älle, se tekee kansainvälistä työtä. Minun raha siirtyy ja vaikuttaa esimerkiksi Kiinassa jonkun pandan suojelussa.

On myös hyvä miettiä, mitä ulkomaalainen yhtiö, kuten McDonalds, tekevät kauttaan saamille rahoille. Nekin vuotavat ulkomaille. Ulkomaiset yhtiöt lisäksi kilpailevat Suomalaisten yritysten kanssa, jolloin McDonalds voi estää useankin pienen suomalaisen pikkupurilaispaikan syntymisen. Koska mitä tarvetta on hampurilaispaikalle, jos vieressä on McDonalds?

Jännittävää on tietysti se, että moni vastustaa kovasti suuryrityksiä, muistaen jopa niiden köyhdyttävän vaikutuksen, jossa muutama ahne suuryritys ikään kuin vievät monen pienyrittäjäparan rahat. Ja pakottaa käsityöläisten myymään halvemmalla tarjoamalla polkuhintaan. Mutta he silti kannattavat maahanmuuttoa. - Luultavasti syynä on se, että ihminen ja yritys ovat eri asia. Ainakin minulle ihminen on muutakin kuin palkkashekkinsä tai veroäyrinsä.

Minulle molemmat, sekä suuryritykset että maahanmuuttajat ovat merkki samasta asiasta, globalisaatiosta. Globalisaatio taas on tällä hetkellä jotain, jonka hyvydestä ja pahuudesta on tavallaan turhaa keskustella, koska sitä ei voi estää ; joudumme joka tapauksessa lähinnä tulemaan sen kanssa toimeen, olivatpa vaikutukset sitten hyviä tai eivät.

Ei kommentteja: