"Because, you are.....a puppet."
("Final Fantasy VII", Jenova Cloudille, Jenovan ainut lausunto koko pelissä)
"Final Fantasy VII" on play station -peli. Se sijoittuu tulevaisuuteen jossa teknologinen huippuaika on jo mennyt ohitse. Nykyajasta katsoen pelin ohjattavuus on "3D:tä tavalla joka pilkkaa 2D:tä", aika on marssinut efektien yli - ja pahasti. Peli onkin ilmestynyt jo vuonna 1997, joten peliksi se on vanha.
Pelin pelaaminen aletaan siten että pelataan Cloud Strifellä, joka on entinen sotilas. Cloudin hahmo on liitetty eräänlaiseen stereotypiaan arrogantista ja itseensä käpertyneestä sotilaasta, jolla on lisäksi piikikäs anime -tukka ja hemmetin iso miekka. Pelin aikana tosin valitaan erilaisissa keskusteluissa vaihtoehtoja, tosin ne eivät muuta itse tarinaa juurikaan. Vastaukset kun heijastelevat kaikki jollakin tavalla tätä "perushahmoa".
Mekaaninen juonenkuvaus.
Tarinan kerronta on melko kompleksista, hajanaista, jopa sekavaa. Seuraamista ei auta se, että monesti pitää kuluttaa tuntikaupalla aikaa tasohippaan, jossa erilaisia hirviöitä tapetaan "for profit" niin paljon että "for fun" ei ole vaihtoehto. Mutta siinä on kuitenkin jonkinlainen juoni. Cloud Strife auttaa alussa ekoterroristiryhmä AVALANCHEa tuhoamaan Shinran energiareaktorin, joka timii imemällä Mako -energiaa (elämänvoimaa) maasta. Kostoksi onnistuneesta iskusta Shinra kostaa tuhoamalla Midgar -kaupungin slummit.
Hahmot siirtyvät eteenpäin ja kohtaavat Sephirothin, joka on hänkin myyttinen supersotilas - tosin Cloudia taitavampi - hänellä on tietysti vielä isompi miekka, joka on vieläpä katana, mikä lisää sen animetestosteronitasoa. Sephiroth tappaa Shinran johtajan.
Koko ajan, matkan varrella, AVALANCHE kerää uusia jäseniä. Tärkein hahmo on slummityttö Aeris, jonka kanssa Cloudilla on miltei romanssi. Slummityttö tosin paljastuu alkuperältään myyttiseksi. Tämä on sentään Final Fantasy, eikä odotusarvoisesti yksikään hahmo voi olla "normaali".)
Tarinan edetessä vahvistuu ajatus siitä että Sephiroth ei ole kovin "mukava mies". Pelissä on esimerkiksi mutantteja jotka saavat voimaa Jenovan soluista. Jenova on tullut taivaista ja on vanha olento. Tätä kautta hänet koetaan Cetraksi, jolla on mystisiä voimia. Supersotilasprojekti on yritys tuottaa ihmiskunnalle kytkös näihin voimiin. Shinra liittyy Jenovaan siten että sen tavoitteena on saada Mako -energia tehokkaammin käyttöön. Siksi se on tarkastellut Jenovaan liittyviä legendoja - jotka eivät tietysti ole absoluuttista faktaa, koska se on ihmisen ymmärryksen ja tietojen värittämää.
Jenova paljastuu Sephirothin äidiksi. Jenova liittyy absorbointiin ja kontaminaatioon: Jenova kykenee ottamaan saaliinsa geneettisen rakenteen omaan käyttöönsä ja toisaalta levittää omaa perimäänsä muihin. Professori Hojon teorian mukaan Jenovan solut pyrkivät palaamaan takaisin Jenovaan. Tätä kautta solut ohjaavat tartuttuneiden käytöstä. Jenovan soluista saastuneet kasvattavat yhden siiven, jonka avulla he voivat lentää. Hojon tutkimuksissa syntyy useita Jenovan soluista kontaminoituneita Sephiroth -klooneja, jotka omistautuvat Sephirothin seuraamiseen.
Sephiroth on Jenovan jälkeläinen. Jenova taas on selväti petetty kovasti ja itsekkäästi. Sephiroth kuulee tästä ja raivostuu. Lopputuloksena on verenvuodatusta ja yritys kaapata Jenova vapaaksi. Koska Cloud onnituu haavoittamaan Sephirothia, Sephiroth saa saaliikseen koko Jenovan sijasta vain Jenovan pään. Myöhemmin selviää että Jenova ei ollutkaan Cetra, hyvä kosminen olento. Sen sijaan se pyrkii nielemään kaiken planeetan voiman. Tämän jälkeen se voi siirtyä ahmimaan seuraavan planeetan. Jenova voi tietysti tässä välissä odottaa mielettömän pitkiä aikoja. Pelin alkaessa Jenova on saapunut maahan paria tuhatta vuotta aikaisemmin.
Pelissä tapahtuu samalla muutakin. Paljastuu että Sephirothilla ja Cloudilla on voimakas yhteys. Sephiroth kykenee kontrolloimaan Cloudia. Tämä huipentuu kohtaukseen jossa Cloud yrittää keskeyttää Sephirothin vallanhalun, tapana vain olisi tappaa Aeris. Cloud kuitenkin kontrolloi itseään riittävästi ja onnistuu olemaan tappamatta Aerista, mutta järkyttyy kun Sephiroth itse tulee esiin ja tappaa Aeriksen. Cloud ei voi kuin katsoa vierestä. Tämä yhdessä sen kanssa että AVALANCHE kohtaa "Ultima Weapon"in ajaa Cloudin koomaan, jossa hän kohtaa oman menneisyytensä. Tässä vaiheessa selviää että Cloud on oikeasti luuseri. Hän ei ollut osana supersotilasohjelmaa. Hänet oli vain alistettu Mako -energialle ja tätä kautta Sephirothilla on hänen ajatuksiinsa voimakas kontrolli. Cloud ei ole tavallaan saanutkaan lisää voimia, vaan menettänyt niitäkin mitä hänellä muutoin olisi.
Cloud joutuu käsittelemään tämän, kokoaa itsensä, ja tämän jälkeen AVALANCHE siirtyy taistelemaan Sephirothia vastaan. Tämä kun on tässä vaiheessa haluaa tuhota maan jättimäisellä meteoriitilla jotta maa haavoittuisi ja tästä vapautuva Mako -energia olisi Sephirothin absorboitavissa. Tämä tekisi Sephirothista tietysti erityisen voimakkaan olennon. Sivutuotteena maa ja siinä oleva elämä tietysti tuhoutuisi. Sephirothin tuhoaminen ei kuitenkaan pysäytä meteoriittia. Aeris, slummityttö jonka alkuperä oli myyttinen, on kuitenkin käskenyt kyvyillään maailmaa suojelemaan itseään vaikka tässä sivutuotteena elämäkin tuhoutuisi. Maan energiat käsittelevät meteoriitin. Jos peliä ei ole kolunnut erityisen huolellisesti läpi, näkyy vain suuri väläys ja lopputekstit pyörähtävät käyntiin. Eikä jää vihjettä siitä että ihmiset tai elämä selviytyisi. Odottelu antaa optimistisemman lopetuksen. Ihmisiä ei tosin näy, mutta elämää näkyy runsaastikin.
Juonen analyysi.
Ensivilkaisulla peli kuulostaa kliseiseltä. Ei saa tuhlata luontoa tai muuten äitimaa suuttuu. Tätä koristellaan pinnallisella hengellisyydellä ja saadaan tarina maistumaan vakavalta. Mukana on sankareita, eeppisiä taisteluita ja yritys pelastaa maailma - eikä esimerkiksi naapurin kissa. (Suurelta osin se siis itse asiassa onkin sellainen.)
Kuitenkin tarinankerronnassa on muutamia kohtia jotka tekevät sen tarinasta hyvinkin erilaisen. Esimerkiksi Aeriksen kuolema tapahtuu itse asiassa varsin myöhäisessä vaiheessa peliä. Tähän on panostettu kokemuspisteitä ja hänellä on ollut tärkeä rooli. Myös Cloudin ja Aeriksen romanssiin on panostettu aikaa ja videosekunteja. Osa faneista pitää kuolemaa niin epätyydyttävänä että olettavat että alun perin pelin piti olla pidempi : Aeriksen henkiin herättäminen olisi ollut suunnitelmissa. Toki pelissä kohdataan muutenkin omaa epätäydellisyyttä ja heikkouden sietäminen on tarinassa keskiössä. Elämänkulun suunnittelemattomuus, heikkous ja muut ovat toki esillä monessa muussakin tarinassa. Mutta harvassa on yhtä voimakasta mahdottoman ja lopullisen edessä pyristelyn vaikutelmaa kuin tarinassa jossa tapetaan kosmisenmystinen Sephiroth ilman että maailma pelastuu siinä sivussa. Epätoivoinen ja riskaabeli yritys joka onnistuu mutta ei silti pelasta ei kuulu perinteiseen sankaritarinaan.
Sankarin dekonstruktio onkin psykologinen tarina.
Loppujen lopuksi Cloud on hahmona hyvin mielenkiintoinen. Pikatuntuma peliin antaa taatusti väärän kuvan tästä: Aluksi hän on kuten mikä tahansa normaalin pelin hahmo. Hänessä ei ole oikein mitään uniikkia tai mitään mihin pelaaja voisi samastua. Cloud on vain aggressiivinen ja kliseinen yhden luonteenpiirteen hahmo. Hän on vain kova sotilas. Tarinallisesti pelin varrella tehdäänkin tämän sankaruuden dekonstruktio. Cloudista tehdään psykoottisia episodeja omaava normaali tyyppi jolla ei ole erikoisvoimia ja jolla ei oikein ole ystäviä. Hän yrittää epätoivoisesti saada huomiota ja suosiota teeskentelemällä kovaa. Hän peräti hakee supersotilaiden koulutusohjelmaa mutta epäonnistuu pääsykokeissa ja kieltätyy siksi edes rivimiehen sotilaanpaikasta ja poistuu. Hän häpeää eikä kehtaa palata kotikyläänsä, jossa ihmiset olettavat poissaolosta että hän on saanut sotilaspaikkansa. Dekonstruktion varrella Cloud muuttuu "inspiraatiota tarjoavasta sankarista", ihailun ja ihanteiden lähteestä, uudenlaiseksi inhimilliseksi sankariksi johon enemmänkin samastutaan kuin halutaan matkia. Cloud on ajatuunut tämän jälkeen Sephirothin yhteyteen ja menettänyt muistinsa. Cloud on aluksi vain unohtanut huonoutensa ja näyttelee siksi aluksi kuin hän olisi todellinen sankari. Tämä ihanne särkyy ja Cloud kohtaa itsensä.
Cloud on tätä kautta hyvin moderni hahmo : Cloud on yksilö, hän on hän itse, sen sijaan että hän olisi tarkasteltava karrikatyyri tai olento. Itse asiassa pelin juoni voidaan ymmärtää Freudilaisena metaforana : Cloudin unohtaminen on torjuntaa. Hän on sen sijaan rakentanut fantasiamaailman jossa hän on egoistisesti sen sankari. Tämä saa aikaan ulos päin näkyviä oireita, joista selvitään tiedostamalla tilanne ja käsittelemällä niiden takana oleva aito ongelma.
Pahuuden murtaminen.
Uskonnonfilosofisesti peli on itse asiassa hyvinkin kummallinen. Sillä sillä tasolla myös pahis käy läpi dekonstruktion. Ja tämä on paljon suurempi muutos kuin mitä Cloud käy läpi.
Asian ymmärtämiseksi on hyvä huomata että Jenovan nimi tulee kun kristillisen Jumalan nimi yhdistetään latinan sanaan nova, uusi. Kyseessä on "Uusi Jumala". Myös Sephirothin nimi tulee on Kabbalassa olevasta elämänpuusta (Sephiroth). Sephirothin puu liittyy numerologiaan : Sen katsotaan heijastavan Jumalan 10 ominaisuutta. Puussa on siis 10 Sephirothia, kymmenen tasoa, jolla taivaallinen valo kulkee ennen kuin siitä voi tulla ainetta. Energia virtaa puussa lehdistä juuriin, eli alkuperästä tulee inkarnaatio. Taustalla on ajatus mikrokosmoksesta, jossa ihminen on pieni universumi itsessään. Tätä kautta universumi näyttäytyy ihmisessäkin. "Pahiksen" nimi onkin esoteerinen symboli.
Pelin kannalta Sephiroth on eräänlainen yritys rakentaa silta ihmisen ja Jumalan välille. Kabbalisti voisi sanoa että Mako -energia edustaa Jumalallista valoa, voimaa ja energiaa jota ihmiset yrittävät ymmärtää. Ihmisten heikkoudet estävät tätä ja asiat vääristyvät. Näin käy esimerkiksi silloin kun Shinra Corporation kuluttaa planeetan elämänvoimaa ja tätä kautta kaikkea elämän mahdollisuutta ahnehtien sitä koska se on tehokas energianlähde. Kuitenkin tasoja voidaan nousta.
Sephiroth on pelissä ja mystiikassa protptyyppi ihmisistä jonkalaisia ihmisten pitäisi olla Jumalan suunnitelman mukaan. Hän pyrkii tulemaan avaruudeksi, joka sopii täysin mystiikan yritykseen lähestyä Jumalaa. Onkin varsin mahdollista että vaikka Jenova ei ollut Cetra, Sephirot oli. Tämä mahdollisti sen että hänellä oli erikoislaatuinen yhteys Mako -energiaan. Tosin asiaa voi lähestyä siltäkin kannalta että Sephirot lähestyi Jumalallisuutta siitä huolimatta että hän ei olisi ollut Cetra. Näin ollen Sephirothin voidaan jopa ennakoineen AVALANCEN toiminnan ja että hänen tavoitteenaan oli alun perinkin luoda lopputekstien jälkeen näkyvä paratiisi. Se voidaan nähdä toimena jossa planeetta palautuu siihen tilaan joka Cetroille sopii. Mielenkiintoista lisävääntöä saa aiheeseen sitä kautta että Kabbalan mystinen mies taistelee toistuvasti Saatanan kanssa. Kabbalassa tämä on kuitenkin enemmän voima kuin persoona. Kabbalassa tämä voima ei vastutsa Jumalaa vaan nimen omaan henkistä miestä. Pelissä tämän voidaan katsoa liittyvän Jenovan soluihin. Pahan yhteys Sephirothin ja saatanan kanssa saadaan peliin sillä että Sephirotilla on Jenovan soluja, joka korostaa tätä kosmista yhteyttä.
Sephiroth on syntynyt pyrkimyksenä tuottaa Cetra, jonka pitäisi tuoda mahtavia jumalallisia voimia. Prosessissa hän kuitenkin saastuu saatanallisen Jenovan soluista. Hän kuitenkin lähestyy jumalallisuutta. Sephiroth uhraa itsensä taistelussa Saatanaa vastaan ja johtaa seuraajansa luvattuun maahan. Sephiroth ohjaa muut tuomiopäivään ja tätä kautta muut imiset tiedostavat tien jota heidän täytyy seurata.
Minua voisi huvittaa kirjoittaa spinn offeista, geostigmasta jossa Jenovan solut leviävät tuhossa, mutta ne eivät oikein mahtuneet ja sopineet tähän juttuun. Sori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti